Pitkästä salasuhteesta selvinneitä?
Löytyykö täältä pitkästä salasuhteesta selvinneitä? Haluaisin kuulla teidän tarinoita. Netistä kun etsii, niin pääasiassa pettämiset ovat olleet muutamasta kerrasta muutamaan vuoteen. Miehelläni oli 8 vuoden salasuhde ja päätimme jatkaa yhdessä. Kaipaisin muiden samassa tilanteessa olevien/olleiden kokemuksia ja vertaistukea.
Kommentit (760)
Vierailija kirjoitti:
Nyt on kyllä liian sairasta itselleni tämä ketju. Kyllä tässä hetken aikaa jaksoi roikkua ja oli hauskaakin, mutta onhan tässä nyt aikamoiset sielun syvimmät ryönät esille aika monella.
Eikä vähiten tuolla joka toista päivää päivystää täällä haukkumassa kaikkia salasuhteisiin kriittisesti suhtautuvia lapselliseksi, tyhmiksi, typeriksi, naiiveiksi, paskoiksi, miehensä ällöttävänä pitämäksi ja niin edelleen.
Kyllä se antaa aika selkeän kuvan mistä tässä on kyse. Eikä meille muille jää muuta roolia kun olla hänen näytelmässään nyt jotain vastustajia, ikäänkuin meidät voittamalla saisi tekonsa oikeutettua. Vaan eipä mene niin.
EI ole salasuhteet ok, ei nyt eikä koskaan. Mikään ei tee kakkosjakotuherosta moraalisesti hyvää naista. Niin se vain menee.
Ei se kakkosnainen tee mitään väärää vaan se mies. Haukutte väärää puuta. Siirrätte syyllisyyden omasta miehestä vieraaseen, koska vierasta on helppo haukkua. Hän on ilkeyttään vietellyt teidän ihanan miehen. Jos viettelijää ei olisi, kaikki olisi hyvin. Niinkö?
Vierailija kirjoitti:
"Joku siinä ei vain toimi, koska miehesi halusi panna muitakin. Ei se sen naisen syy ole, että mies halusi panna häntä. Kaikkea et voi laittaa naisen syyksi. Miksi elämänne oli niin surkeaa. Olet kyllä h elvetin raskas ihminen, joten elämä kanssasi on varmaan tosi kuluttavaa."
Ei mieheni ole ketään muita pannut. En ikinä koskisi niin huonotasoiseen mieheen.
Et voi mistään tietää etukäteen, mitä tulevaisuus tuo eteen. Se on täysin mahdotonta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap aiheessa jos pysyisimme.
Pitkästä ja/tai useista salasuhteista kärähtäneen puoliso selviää hankkimalla oman elämän. Nousemalla henkisesti pettäjän yläpuolelle, löytämällä voiman omasta itsestä. Irtautumalla henkisesti pettäjästä. Ajattelemalla, että minä olen minä, enkä ole riippuvainen millään tavoin pettävästä puolisosta, asetan itseni etusijalle, lakkaan palvelemasta pettäjää. Lakkaan myös yliymmärtämästä pettäjää.
Voin yhtä hyvin lähteä tai jäädä. Toistaiseksi elän elämääni tässä, on ihan hyvä olla, minulla ei ole hätää. Katson mitä tapahtuu.
Ilman muuta näin. Tosin jos sitten päättää jäädä, tietää täsmälleen mitä saa eli ei ainakaan ihan sataprosenttista suhdetta. Se voi olla ok, mutta uskon että moni mieluummin ottaisi sen 100%. Kaikki eivät uskalla sitä lähteä hakemaan.
Uuden puolison löytäminen on arpapeliä. Voi olla ettei löydy ketään tai voi olla ettei löydä yhtään sen parempaa tilalle. Markkinat ovat pienemmät kuin nuorena. Kaikki eivät halua elää yksin. Vaakakupissa painavat myös todella monet muut asiat. Lapset, ystävät, sukulaiset, asuminen, taloudellinen tilanne jne.
Vierailija kirjoitti:
Ei se kakkosnainen tee mitään
Mä olen toinen nainen ja kyllä mä teen väärin harrastaessani seksiä miehen kanssa jonka tiedän olevan varattu. On multakin moraalisesti väärin tämä toiminta, mutta kyllä eniten väärin tekee mies. Seksisuhde on kestänyt yli 2,5 vuotta. Olen alusta saakka tiennyt miehen olevan varattu. Pelkästä seksistä piti olla kyse minunkin kohdalla, mutta aika nopeasti vanhat tunteet miestä kohtaan palasi. Me kun tunnettiin entuudestaan ja oli ollut sutinaa jo vuosia aiemmin ennen miehen nykyistä parisuhdetta. En sitten osannut pitää tunteita poissa vaan ne palasivat. Miehellä ei ole tunteita mua kohtaan eikä hän ole aikeissa erota. Se on asia jonka joudun hyväksymään ja kestämään sen tuskan, että en ole se rakastettu. Pitäisi olla tarpeeksi vahva ja lopettaa suhde. Kaipaan rakkautta, läheisyyttä ja seksiä. Pelkään, että jos lopetan tämän suhteen niin en saa sitä vähääkään läheisyyttä ja seksiä mitä nyt saan. En halua seksitöntä elämää ja masturbointi ei kyllä mulla korvaa läheisyyden ja seksin puutetta.
On eri asia, jos ei tiedä toisen olevan varattu. Jos saa tietää, niin kyllä moni lopettaa suhteen siihen eikä tuota toista naista voi syyttää, kun ei ole kerran tiennyt. Jotkut jatkaa suhdetta vaikka saisivat kuulla miehen olevan varattu ja siinä meneekin sitten jo se raja ja kyllä toinen nainen on myös syyllinen, jos suhdetta jatkaa tuossa tilanteessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt on kyllä liian sairasta itselleni tämä ketju. Kyllä tässä hetken aikaa jaksoi roikkua ja oli hauskaakin, mutta onhan tässä nyt aikamoiset sielun syvimmät ryönät esille aika monella.
Eikä vähiten tuolla joka toista päivää päivystää täällä haukkumassa kaikkia salasuhteisiin kriittisesti suhtautuvia lapselliseksi, tyhmiksi, typeriksi, naiiveiksi, paskoiksi, miehensä ällöttävänä pitämäksi ja niin edelleen.
Kyllä se antaa aika selkeän kuvan mistä tässä on kyse. Eikä meille muille jää muuta roolia kun olla hänen näytelmässään nyt jotain vastustajia, ikäänkuin meidät voittamalla saisi tekonsa oikeutettua. Vaan eipä mene niin.
EI ole salasuhteet ok, ei nyt eikä koskaan. Mikään ei tee kakkosjakotuherosta moraalisesti hyvää naista. Niin se vain menee.
Ei se kakkosnainen tee mitään
Tekee kyllä, vaikka mies on pääsyyllinen. Molemmat ovat silti syyllisiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt on kyllä liian sairasta itselleni tämä ketju. Kyllä tässä hetken aikaa jaksoi roikkua ja oli hauskaakin, mutta onhan tässä nyt aikamoiset sielun syvimmät ryönät esille aika monella.
Eikä vähiten tuolla joka toista päivää päivystää täällä haukkumassa kaikkia salasuhteisiin kriittisesti suhtautuvia lapselliseksi, tyhmiksi, typeriksi, naiiveiksi, paskoiksi, miehensä ällöttävänä pitämäksi ja niin edelleen.
Kyllä se antaa aika selkeän kuvan mistä tässä on kyse. Eikä meille muille jää muuta roolia kun olla hänen näytelmässään nyt jotain vastustajia, ikäänkuin meidät voittamalla saisi tekonsa oikeutettua. Vaan eipä mene niin.
EI ole salasuhteet ok, ei nyt eikä koskaan. Mikään ei tee kakkosjakotuherosta moraalisesti hyvää naista. Niin se vain menee.
Ei se kakkosnainen tee mitään väärää vaan se mies. Haukutte väärää puuta. Siirrätte syyllisyyden omasta miehestä vieraaseen, koska vierasta on helppo haukkua. Hän on ilkeyttään vietellyt teidän ihanan miehen. Jos viettelijää ei olisi, kaikki olisi hyvin. Niinkö?
Ei kai kukaan ole väittänyt, että syy ei olisi miehen. Syy on tietenkin miehen. Mutta kyllä sellainen nainen tietysti tekee väärin, joka sekaantuu naimisissa olevaan mieheen. Se olisi tietysti väärin, että haukkuisi ainoastaan tätä kolmatta naista, tai kuvittelisi, että oma kulta on tahdoton jauhosäkki, joka on vietelty suhteeseen. Näin ehkä kuvittelee vain sellainen, joka haluaa ehdoin tahdoin ummista silmänsä ja jatkaa liittoaan.
Uuden puolison löytäminen on arpapeliä. Voi olla ettei löydy ketään tai voi olla ettei löydä yhtään sen parempaa tilalle. Markkinat ovat pienemmät kuin nuorena. Kaikki eivät halua elää yksin. Vaakakupissa painavat myös todella monet muut asiat. Lapset, ystävät, sukulaiset, asuminen, taloudellinen tilanne jne.
On uuden puolison löytäminen arpapeliä, mutta niin on elämä muutenkin. Minua auttoi erossa se ajatus, että olisin voinut menettää puolisoni muutenkin, vaikkapa sairauteen tai kuolemaan. Nyt olin menettänyt hänet pettämiselle.
Lapsia, ystäviä ja sukulaisia ei menetä erossa. Päin vastoin, itse ainakin löysin monia ystävyyssuhteita ikäänkuin uudestaan. Kiiltokuvaelämäni kulissit lakosivat ja pystyin jakamaan rehellisesti ja täysin elämäni totuuden ystävieni kanssa. Se vahvisti näitä suhteita, koska muillakin on kovia kokemuksia. Lapset ovat huojentuneita, kun kotoa häipyvät jännitteet ja hyväksikäyttö.
Yksin ollessa ei ole välttämättä yhtään enempää yksin kuin huonossa avioliitossa. Asuminen järjestyy.
Ja tuohon taloudelliseen tilanteeseen en melkein viitsisi vastata muuta kuin että ei kannata sekoittaa rahaa ja rakkautta. Tosin tiedän, että joillekin ero merkitsee taloudellista romahdusta, tai ainakin elintason laskua. Silti se on kyllä aika huono syy jäädä yhteen ja olla aina pieni epävarmuus takaraivossa.
Mitä tulee tähän tuherohuuteluun, niin jos logiikka on se, että jakotuheroksi tullaan makaamalla miehen kanssa, joka makaa myös jonkun muun kanssa, niin sittenhän sitä on myös vaimo, hän ei vaan tiedä olevansa. Samalla tavalla hän makaa miehen kanssa, joka pitää muita.
Mutta asiasta: on tuo kyllä pitkä aika valehdella. Olen miesvaltaisella alalla, joten monta tapaa pettää on tullut nähdyksi. Yksi asia kuitenkin korostuu, eli ne pettävät miehet ovat yleensä sellaisia, että ovat ottaneet jonkun vaan, vaimo ei alun perinkään ole ollut mikään unelmien nainen. Ja sitten kun sellaisen kohtaavat, menevät ihan sekaisin ja se unelma on saatava tavalla millä tahansa. Monen moista naurettavuutta olen nähnyt yhden entisen työkaverin suhteen miesten yrittävän. Hän on kyllä todella kaunis ja fiksu, semmoinen sanavalmis ja pätevä töissään. Tosi monet rakastuivat silmittömästi. Yksikin jätti tyttöystävänsä, vaikka tämä nainen ei edes huomannut koko miehen läsnäoloa. Oikein huvitti, miten tekivät tikusta asiaa, punastelevat ja änkyttivät naisen edessä. No yhden heistä valitsi ja pitkään kesti heidänkin suhde. Molemmat naimisissa tahoillaan, enkä kyllä usko ikinä, että siinä oli pelkästä seksistä kyse.
Nainen erosi myöhemmin ja suhdekin loppui, muutti nainen jonnekin muualle. Mies on naimisissa edelleen ja olen sataprosenttisen varma, että haikailee vielä tämän suhteen perään. On kännissä avautunut asiasta. Kysymykseen mikseivät menneet yhteen oli vastaus, että nainen ei halunnut. En tiedä, miksi. Vaimo takuulla tietää, koko kylä tiesi. Mikä hänen syynsä oli jäädä, en tiedä sitäkään. Kun selvästi ei ole miehensä elämän rakkaus.
"Mitä tulee tähän tuherohuuteluun, niin jos logiikka on se, että jakotuheroksi tullaan makaamalla miehen kanssa, joka makaa myös jonkun muun kanssa, niin sittenhän sitä on myös vaimo, hän ei vaan tiedä olevansa. Samalla tavalla hän makaa miehen kanssa, joka pitää muita."
Niinpä! Ja siksi se vaimo usein lähteekin kun saa tietää, koska ei halu olla jakotuhero, mutta toinen nainen/kakkonen/salarakas on halunnut olla jakotuhero koko ajan, ja se on heidän välisensä aika oleellinen ero.
Olen samaa mieltä kyllä tuosta, että sellaiset miehet helpommin pettävät, jotka eivät ole saaneet sitä unelmiensa naapurintyttöä vaan tyytyvät naiseen, jonka kanssa saavat perheen. Niin teki minunkin mieheni. Tiesin kyllä hänen ihailustaan tätä naista kohtaan, mutta pidin sitä nuoruuden haihatteluna. Mutta kun hän sitten petti hyvin samankaltaisen naisen kanssa niin tajusin, että minä en ikinä ollut mikään ykkönen, vaikka kuinka oli lapset tehty ja talo ostettu.
Hän jätti vielä hyvin rumasti kertoen, miten nyt ensi kertaa ymmärtää, mitä rakkaus on. Todella kipeää teki monta vuotta, mutta toisaalta kai parempi sekin kuin että olisin ollut vuosikymmenen tietämätön.
Vierailija kirjoitti:
"Mitä tulee tähän tuherohuuteluun, niin jos logiikka on se, että jakotuheroksi tullaan makaamalla miehen kanssa, joka makaa myös jonkun muun kanssa, niin sittenhän sitä on myös vaimo, hän ei vaan tiedä olevansa. Samalla tavalla hän makaa miehen kanssa, joka pitää muita."
Niinpä! Ja siksi se vaimo usein lähteekin kun saa tietää, koska ei halu olla jakotuhero, mutta toinen nainen/kakkonen/salarakas on halunnut olla jakotuhero koko ajan, ja se on heidän välisensä aika oleellinen ero.
Mutta jos vaimo ei lähde, vaan jää suhteeseen, niin sittenhän on tällä logiikalla jakotuhero. Vaikka kuinka vakuuttelisi olevansa sydänsuhteessa sielunystävänsä kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Olen samaa mieltä kyllä tuosta, että sellaiset miehet helpommin pettävät, jotka eivät ole saaneet sitä unelmiensa naapurintyttöä vaan tyytyvät naiseen, jonka kanssa saavat perheen. Niin teki minunkin mieheni. Tiesin kyllä hänen ihailustaan tätä naista kohtaan, mutta pidin sitä nuoruuden haihatteluna. Mutta kun hän sitten petti hyvin samankaltaisen naisen kanssa niin tajusin, että minä en ikinä ollut mikään ykkönen, vaikka kuinka oli lapset tehty ja talo ostettu.
Hän jätti vielä hyvin rumasti kertoen, miten nyt ensi kertaa ymmärtää, mitä rakkaus on. Todella kipeää teki monta vuotta, mutta toisaalta kai parempi sekin kuin että olisin ollut vuosikymmenen tietämätön.
Ainahan se pettäjä jollakin petoksensa oikeuttaa, mutta se on aina pettäjän valinta, eikä liity siihen petettyyn yhtään mitenkään. Itselläni oli pettävä puoliso, joka oli myös väkivaltainen ja välinpitämätön. Ei hän varmasti millään tavalla tyytynyt minuun, vaan nai aikoinaan unelmiensa puolison. Tosin elämässä sitten tapahtui kaikenlaista, kuten elämässä tapahtuu, ja puolisot muuttuivat. Toinen petti, toinen ei. Molemmilla olisi varmasti ollut vähintään yhtä paljon "syytä" pettää, mutta vain toinen sen teki. Pettäjähän lopulta pettää itseään. Ja se joka ei petä, ei halua eikä pysty olla sellainen ihminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Miksi aina muuten pitää kirjoittaa monikossa, että ukkomiehiä. Ei mulla muita varattuja ole ollut eikä tule olemaan. Vain tämä yksi ainoa."
Suloista, olet uskollinen kakkonen. :D
Uskollinen kyläpyörä - maailman yhdeksäs ihme!
Toi on niin kehittymätöntä. Naiset aina kontrolloimassa naisten seksuaalisuutta.
Jos joku nainen haluaa ukkomiehestä vain seksiä, niin eikö se ole win-win-kaikille. Pettävä äijä kyllä hakee naisseuraa joka tapauksessa, vakkarin myötä voi jäädä pahimmat herpekset tartuttamatta omaan vaimoon. Eli vaimokin voittaa. Niljake se ukko on joka tapauksessa, tilanne ei pahene siitä yhtään vaikka sillä onkin vakituinen salasuhde.
Kiitos kommentista. Näin itsekin ajattelen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Mitä tulee tähän tuherohuuteluun, niin jos logiikka on se, että jakotuheroksi tullaan makaamalla miehen kanssa, joka makaa myös jonkun muun kanssa, niin sittenhän sitä on myös vaimo, hän ei vaan tiedä olevansa. Samalla tavalla hän makaa miehen kanssa, joka pitää muita."
Niinpä! Ja siksi se vaimo usein lähteekin kun saa tietää, koska ei halu olla jakotuhero, mutta toinen nainen/kakkonen/salarakas on halunnut olla jakotuhero koko ajan, ja se on heidän välisensä aika oleellinen ero.
Mutta jos vaimo ei lähde, vaan jää suhteeseen, niin sittenhän on tällä logiikalla jakotuhero. Vaikka kuinka vakuuttelisi olevansa sydänsuhteessa sielunystävänsä kanssa.
Niin, ja siksi täällä ei oikein heru ymmärrystä niille vaimoille, jotka jäävät. Kukaan ei pidä jakotuherosta.
Sen sijaan ainakaan itselläni ei ole mitään rehellisissä avoimissa suhteissa tai eettisesti hoidetuissa polyamorisissa suhteissa elävien järjestelyitä kohtaan, se on itse kunkin asia. Sillä ei ole mitään tekemistä petokseen perustuvan jakotuheruuden kanssa.
Kaikki petokseen perustuvat suhteet sen sijaan rapauttavat ja tuhoavat kaikkea elämää ympärillään, niin aikuisten kuin lastenkin.
Vierailija kirjoitti:
Ukollasi varmasti pari muutakin suhdetta, mistä ei ole ns jäänyt kiinni. Toinen 2v , kolmas 5 v suhde. Koetko että ukkosi on arvostanut ja kunnioittanut sinua? Oliko sovittu,että muita suhteita saa olla eikä niistä tarvitse mainita? Eikös 8 v suhde ole jo toinen vakisuhde?? Haloo.. onko ukkosi jo kaljuintumassa ja kuvittelet että nyt pysyy ns kotipesällään ja jtkin elätte ilman valheita hmm. Voisit itsellle kehitellä salasuhteen ja katsoa miten ukkos reagoi 5 v kuluttua
Ei elämä ole mitään nollasummapeliä.
Jollei itseä kiinnosta toisten kanssa sekstailu niin miksi niin tekisi?
Toiselle jatkuvaa ihailua ja huomiointia vaativalle seksimaanikolle se on ratkaisu ja lääke kaikkeen.
Voidaan silti sopia asioista ja jatkaa yhdessä tai sitten ei. Ei toista ihmistä voi omistaa.
Mitä se kenellekään kuuluu miten ihmiset suhteissansa elävät?
Kukin vastaa vain omista tekemisistään ja tekemättä jättämisistään.
Elämässä on tärkeämpiäkin asioita kuin kuka makaa kenenkäkin kanssa ja huomiodaanko nyt jotain toista, yhyy, se on minulta pois.
Lapsellista.
Vierailija kirjoitti:
Sain tietää salasuhteesta ensimmäisen kuuden kuukauden aikana. Sen jälkeen meni välillä jopa useampi vuosi niin, että ei jäänyt kiinni. Ensimmäisen kiinnijäämisen jälkeen oletin jotain olevan menossa koko ajan, mutta en ollut kiinnostunut löytämään todisteita vaan yleensä ne putkahtivat vahingossa puhelimen näytölle tms. En tiedä, mitä ajattelisin nykyään, mutta tuolloin olin enemmän pois silmistä pois mielestä ihminen. Lopulta kumppanini käytös muuttui ja lähdin, kun kävi selväksi, että pitää minua itsestäänselvyytenä ja kohtelee sen mukaan.
Olihan se selvää alusta lähtien, että olet itsestäänselvyys. Mikä sinut sai jäämään?
🇺🇦🇮🇱
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ukollasi varmasti pari muutakin suhdetta, mistä ei ole ns jäänyt kiinni. Toinen 2v , kolmas 5 v suhde. Koetko että ukkosi on arvostanut ja kunnioittanut sinua? Oliko sovittu,että muita suhteita saa olla eikä niistä tarvitse mainita? Voisit itsellle kehitellä salasuhteen ja katsoa miten ukkos reagoi 5 v kuluttua
Ei elämä ole mitään nollasummapeliä.
Jollei itseä kiinnosta toisten kanssa sekstailu niin miksi niin tekisi? Toiselle jatkuvaa ihailua ja huomiointia vaativalle seksimaanikolle se on ratkaisu ja lääke kaikkeen. Voidaan silti sopia asioista ja jatkaa yhdessä tai sitten ei. Ei toista ihmistä voi omistaa. Mitä se kenellekään kuuluu miten ihmiset suhteissansa elävät? Kukin vastaa vain omista tekemisistään ja tekemättä jättämisistään. Elämässä on tärkeämpiäkin asioita kuin kuka makaa kenenkäkin kanssa ja huomiodaanko nyt jotain toista, yhyy, se on minulta pois. Lapsellista.
Mulle on ainakin tärkeää, että en muutu tälläiseksi "mitä sillä on väliä ja mitä se muille kuuluu" -tyypiksi. Kirjoituksessasi oikein tiivistyy kaikki se, mitä en halua elämääni. Toi "ei toista ihmistä voi omistaa" on niin klassikkolause.
Haluan ihan sellaista oikeaa kahden ihmisen välistä rakkautta, jossa uskotaan ja luotetaan toinen toisiinsa. Pitää olla motivaatiota yrittää yhdessä samaan suuntaan, eikä niin, että toisen energia valuu koko ajan jonnekin ihan muualle.
Kukin elää tavallaan.
Mua aina huvittaa näissä keskusteluissa se, että jotkut soittaa suutaan, että ei sua enää kukaan huoli oikeaan parisuhteeseen, jos joku kertoo olevansa toinen nainen. No oikeasti te ette tiedä kuka voi olla toinen nainen koska sitä ei näe ulospäin mistään eikä huomaa käytöksestä. Toisena naisena olemista ei huudella pitkin kyliä eikä vaikuta millään tavalla siihen, että osaako olla oikeassa parisuhteessa ja huoliiko joku. Ei siitä salasuhteesta aina muut tiedä.
Mä tiedän naisen jolla oli suhde varatun miehen kanssa. En tiedä kauanko se kesti, mutta suhde oli jostakin syystä monen tiedossa. Suhde loppui jossakin kohtaa. Tämä toinen nainen on nyt ollut yli 20 vuotta yhdessä myöhemmin tapaamansa miehen kanssa, ovat naimisissa, on lapsia, omakotitalo, mökki, lemmikkejä ja vaikuttavat onnellisilta. Se varattu mies jatkoi vaimonsa kanssa ja varmasti vaimokin tiesi miehensä suhteesta koska oli niin monen tiedossa asia. Aina kun joskus harvoin sen miehen näen, niin mietin, että onkohan ollut muitakin suhteita.
Ei asiat ole niin mustavalkoisia kuin jotkut kuvittelevat. Tämä pätee monessa asiassa. Ei se oma mielipide välttämättä ole mikään totuus eikä asioissa voi yleistää.
"Miksi ikinä kenelläkään olisi tahtoa olla jonkun toisen naisen ällössä, potentiaalisesti tautisessa alapäässä vierailleen "ihanan" mitä nyt hieman luonnevikaisen, kuten patologisesti manipuloivan, valehtelevan ja kaiken ympäriltään raunioiksi tuhoavan "miehen" kanssa? Minä kysyn vaan.
Jääminen sellaisen miehen rinnalle olisi kuolemaakin kamalampi kohtalo sille uskolliselle ja petetylle, sille joka eräänä päivänä saa tietää että hänen pyyteettömällä rakkaudella on tässä pyyhitty erseitä. Ai mitä tekisin siinä vaiheessa uudelle ihkulle pariskunnalle. :D Vihanhallintaongelmaa paineistuneissa shokkitilanteissa, joo, saattaisi ilmetä, sori siitä. Mahdollisesti syyntakeeton siinä tilanteessa. Jos varastaa tuosta noin vain minun elämää, pitää pilkkanaan ja valehtelee, niin ei se siihen jää. En käännä kainosti toista poskea, hell no."
Mä ajattelen ihan eri tavalla kuin sinä. Sain aviomieheni rysän päältä kiinni salarakkaansa kanssa kuhertelusta ja käyttäydyin tyynen rauhallisesti. Mies ei jäänyt vinkumaan perääni, vaan jatkoi yhä tuon salarakkaansa kanssa. Avioliittoamme kesti sentään 15 vuotta ja olin täysin uskollinen koko tuon ajan.
Miehellä oli ollut tuo nainen vuoden päivät. Mies siis vieläpä jätti minut tuon päätteeksi, en minä.
En ikinä alentuisi tuollaisten ihmisten tasolle, eikä kosto ole edes käynyt mielessä näiden vuosien aikana, en ymmärrä koston ideaa lainkaan.
Arvostan elämääni ja vapauttani. En ikinä tekisi tekoja, joista joutuisin vankilaan esim. 15 vuodeksi. Kukaan ei ole sen arvoinen. Haluan elää vapaana ja rauhallisesti omaa elämääni. Enkä ole edes väkivaltainen ihminen, en eläimille enkä ihmisille. En siis edes kykene väkivaltaan, en edes noin paineistuneessa shokkitilassa, jossa konkreettisesti yhytin mieheni ja salarakkaansa ja kaikki olimme tilanteessa kolmistaan, ihan metrin päässä toisistamme. Totesin tilanteen tyynen rauhallisesti, että miehelläni oli kuin olikin toinen nainen. Eli olen joutunut shokkitilanteeseen, jossa väkivalta ei edes tullut mieleeni. Häivyin lyhyen keskustelun jälkeen rauhallisesti paikalta. Olin sisäisessä shokissa totta kai ja sain tuosta trauman. Mutta että väkivaltaa? Ei ikinä.
Usein petettyä kohdellaan muutenkin kaltoin. Eikä se ole mikään ihme, koska pettäminen on vain yksi osoitus siitä, että ei kunnioita toista. Kunnioituksen puute tulee tietysti ilmi monella muullakin tavalla.
En tiedä valitseeko kukaan petetyn osaa. Kaipa siinä punnitaan tilannetta. Moni uskoo lupauksiin ja pitää perhettä säilyttämisen arvoisena asiana. Ehkä joku uskottelee itselleen, että pettäjä rakastaa kun ei kuitenkaan eroa.