Monenako päivänä viikossa lapsellasi on harrastus?

Vierailija kirjoitti:

Jos ei ole halunnut harrastaa niin miksi ei vaan ole sanonut vanhemmille että ei halua? Miksi on kehitetty tuollainen trauma? Itse lopetin kun en tykännyt, sanoin sen vanhemmille ja kyllä ne ymmärsivät. Luin mieluiten kirjoja ja liikuin luonnossa nuorena.

Niin minäkin, oli tosi kivaa kulkea metsissä ja rannoilla. Tunnistin kasveja ja lintuja, kasviosta ja lintukirjasta, kun mitään nettejä ei silloin vielä ollut. Luin myös paljon, lukunopeuteni on vieläkin huima. Jossain vaiheessa n. 15-vuotiaana saatoin lukea kaksikin kirjaa päivässä

8

10v. tällä hetkellä ei harrastuksia. Ei silti tekemisen puutettakaan. Leikkii pihalla ja sisällä naapurin lasten kanssa, tekevät näytelmiä ja tanssiesityksiä. Tykkää myös askarrella, piirtää ja lukea. Perheen kanssa käydään uimassa ja koiraa ulkoiluttamassa.

Aiemmin on ollut harrastuksia, mutta omaehtoinen vapaa-aika kaikista mukavinta. 

Vierailija kirjoitti:

Päiväkoti-ikäinen ei tarvitse pitkän päivän jälkeen muuta kuin tavallista hyvää arkea sen muutaman tunnin ennen nukkumaanmenoa. Yläkoululaisella taas on jo 6-7 tunnin koulupäiviä, läksyt ja kasvupyrähdys. Väliin jäävät alakoululaiset, joilla pahimmillaan koulu voi loppua jo klo 12, ja joita eivät vielä läksytkään paina, eli energiaa olisi oppia harrastuksissa uusia taitoja. Harrastuksien pitäisi olla alkuiltapäivästä. Nyt menee helposti ainakin meillä siten, että ensin pikkukoululainen lojuu tuntikausia kyläilemässä tai pleikalla tai kyläilemässä pleikalla, ja sitten viiden aikaan me tulemme kotiin töistä ja koko useamman lapsen kuskausrumba iskee päälle. Ruokaakin pitäisi pöytään saada.

Mikä kuskausrumba? Meillä koululaisilla harrastukset on heti koulun jälkeen ninenomaan siksi ettei tarvitsisi "lojua" tai olla yksin iltapäivää. Niinä parina päivänä kun ei ole harrastusta, puuhaavat kavereiden kanssa, eivätkä loju pleikalla. Ja harrastukset on ajan lisäksi ja mieltymysten lisäksi valittu niin että lapsi pääsee niihin itse. Kun tulemme töistä, voimme olla rennosti kotona tai lähteä mihin huvittaa.

Pojat 16v ja 17v. Salilla 4 krt viikossa.

Vierailija kirjoitti:

10v. tällä hetkellä ei harrastuksia. Ei silti tekemisen puutettakaan. Leikkii pihalla ja sisällä naapurin lasten kanssa, tekevät näytelmiä ja tanssiesityksiä. Tykkää myös askarrella, piirtää ja lukea. Perheen kanssa käydään uimassa ja koiraa ulkoiluttamassa.

Aiemmin on ollut harrastuksia, mutta omaehtoinen vapaa-aika kaikista mukavinta. 

Kuulostaa just samalta kuin meillä. Puuhakas ja iloinen 10 vee, ja projektinsa ovat välillä hyvin tavoitteellisiakin.

Viisi päivää viikossa jokaisella (kolme lasta). Harrastavat jokainen yhtä lajia tavoitteellisesti + yhtä toista tukevaa lajia.
Harkkoja voisi olla enemmänkin, mutta perjantai on pyhitetty kaveripäiväksi eli harkat jää silloin väliin.
Hyvin on tähän saakka toiminut, tuntuu enemmän harmittavan kuljetuksista vastaavaa vanhempaa. :-) No, ei tämä enää montaa vuotta kestä.

Meillä 10 v lapsi, joka harrastaa kahta urheilulajia kerran viikossa tunnin, yksi soittotunti ja yksi kuvataidekoulun tunti viikossa. Lisäksi käy joskus koulun jälkeen kokkikerhossa, joka on ilmainen ja jonne ei tarvitse ilmoittautua. Kavereiden kanssa laskettele talvisin ja kesäisin käy uimassa kavereiden kanssa (kaikilla virallinen uimataito). Hyvin ehtii vielä pelaaman pleikalla, käymään kirjastossa ja lukemaan ja näkemään kavereita. On hyvin aktiivinen ja sosiaalinen lapsi, joka pitää harrastusten tuomasta vastapainosta hiljaiselle kodille :) Me vanhemmat olemme kiitollisia, että yksikään harrastuksista (laskettelua lukuunottamatta) ei vaadi kuskausta, vaan lapsi pääsee pyörällä ja kävellen kaikkialle. 

Lapseni eivät harrastaneet mitään, nyt yli parikymppisiä. Ja arvatkaa mitä, heidän on käynyt hyvin. 

Kumpikin on suorittanut keski-asteen ( lukio ja ammattikoulu )  ollut armeijassa vuoden ja nyt toinen opiskelee ja toinen on hyväpalkkaisissa töissä ulkomailla. 

Lapsen elämää ja tulevaisiuutta ei harrastaminen määritä. Tätä mieltä on lastenpsykiatri Jari Sinnkkonenkin.

Toisella futista 4-5 kertaa viikossa + yleisurheilua 1-2 kertaa viikossa, toisella lentopallon 4-5 kertaa viikossa.

Hyvin menee... kyyditykset lähinnä ongelma kun osana päivistä pitää päästä kahteen paikkaan yhtäaikaa, kahdella autolla ja vanhempien menot karsimalla onnistuu.

Ei harrasta mitään, koulun jälkeen tekee läksyt ja pelaa pleikkarilla tai lähtee kaverin luokse. Ollaan sanottu että saa ruveta harrastelee vaikka mitä jos ite tahtoo, ei tuputeta mitään.

Treenit on 2 x viikossa ja sitten voi olla kesäkaudella 1 peli-ilta / per viikko.  Ja sitten noin kerran kuukaudessa turnaus. Eli suht maltillinen.  Lapsen joukkuekavereista osa harrastaa toistakin lajia ja heillä on kyllä sitten melkein 5 päivälle vähintään jotain. Kuulostaahan tuo paljolle 7- 8 vuotiaalle. Koulu ja muut pitäisi jaksaa myös.

Miksi se ei olisi fiksua käydä 4-5 krt viikossa harrastamassa?

8 vuotias poikani harrastaa jalkapalloa ja jääkiekkoa. 2 kertaa viikossa jalkapallo 2-3 kertaa jääkiekko. Välillä sitten molemmissa peli reissuja viikonloppuisin. Välillä ollaan jätetty jalkapallo treenit näin talvella väliin kun jääkiekko kiinnostaa enemmän ja ollaan menty ulkojäille. 

Meillä on lapsella 4-5 x viikossa treenit, vähintään neljät. On itse motivoitunut ja tavoitteellinen. Ei tämä tietenkään kaikille sovi, mutta en ymmärrä, miksi nähdään yksiselitteisesti pahana. 

12-vuotias käy kahdessa harrastuksessa 3-4 krt/ vko + noin kerran kuukaudessa turnauksessa. Kyseessä neurokirjon lapsi, jolla harrastukset erityismielenkiinnon kohteita. Parempi että kiinnostaa harrastukset, koska muuten viettäisi kaiken vapaan ajan yksin kotona.

11 v. tyttö. Fudisharkat noin 4 kertaa viikossa. Mielestäni liian usein. Siihen päälle pelit ja turnaukset. Tyttö itse haluaa mennä melkein kaikkiin treeneihin. Lisäksi käy kokkikerhossa kerran viikkoon. Kyydit on aina vähän ongelma ilman autoa. Välillä jää treenit väliin kun kertoo olevansa väsynyt. En ole pakottanut menemään joka kerta. 

Vaikka kannatan ja arvostan lasten  harrastuksia, niin kehottaisin vanhempia miettimään seuraavaa: onio kyse enää virkistävästä harrastuksesta, jos pitkän koulupäivän jälkeen on läksyjä, kokeita, tunteja matkoineen vievät treenit monta kertaa viikossa ja vieläpä viikonloppukin menee harrastukseen. Jaksaisiko aikuinen itsekään tuommoista elämää työpäivien jälkeen? Lapsuudessa ja nuoruudessa tulisi olla minenlaista tekemistä, monipuolista liikuntaa, lepoa ja vain olemistakin. 

Toisella 7 krt viikko ja toisella 4-5 krt + pelit päälle. Olen iloinen että voin tarjota nämä harrastukset lapsille, molemmat ovat saaneet harrastuksista niin paljon onnistumisen kokemuksia ja kavereita.

Lapseni on 19v ja armeijassa. Sen lisäksi ei ole harrastuksia.