Miksi te nuoret ette enää perusta perhettä?
Ollaan huolissaan vauvakadosta ja siitä miten suomalaiset tulevat radikaalisti vähenemään tulevina vuosikymmeninä. Tähän ei ole kuin yksi lääke! Teidän nuorten(20-40 vuotiaiden) on perustettava perheitä ja tehtävä lapsia! Me 50-60-luvulla syntyneet olemme jo oman osamme tehneet. Nyt olisi teidän vuoronne.
Miksi perhe-elämä ja lapset eivät enää kiinnosta?
Minun nuoruudessani oli selvää, että tytöistä tulee joskus paitsi naisia myös äitejä ja pojista miehiä ja isiä. Miksi se ei ole teille enää tärkeää?
Mitä ihmettä maailmassa on tapahtunut? Ymmärrän, että maailma on nykyään todella sekavassa vaiheessa mutta niin on ollut aina. Me elimme nuoruutemme kylmän sodan aikaan ydinsodan pelossa mutta silti perustettiin perheet ja saatiin lapsia.
Toistan. Nyt on teidän vuoronne!
Kommentit (158)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska naisia ei enää perheen perustaminen kiinnosta, vaan matkustaminen ja viinin lipitys.
Eli samat asiat kuin miehiäkin. Omat harrastukset ja alkoholi.
Ja niin sen kuuluu ollakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole töitä, ei rahaa, ei omakotitaloa, ei saa itseelekään ruokaa, ei vaatetta, ei harrastuksia, suurtyöttömyys. Ei ole lapselle mitään annettavaa. Hyvinvointiyhteiskunta on ajettu orpapurran toimesta alas: Ei pääse lääkäriin, eläkeikä notettu edelliseen päivään kuolemasta jne. En todellakaan halua lasta tällaiseen maailmaan. Lisäksi ihmiset ovat muuttuneet tosi ilkeiksi ja epäempaattisiksi, on paljon peukkuymnarkkeleita jne. Ei mitään nähtävää. Paitsi niitä hankeen heittäviä päihdeukkoja, mutta en halua lapseni näkevän sellaista. Olisi saanut teidänkin ikäpolvelta monelta saanut jäädä lapset tekemättä. Mutta olitte niin itsekkäitä, että lapsi oli tehtävä.
Kyllä minuakin huolestuttaa nykyisen hallituksen toimet.
En kuitenkaan ymmärrä, että mitä kaikkea pitäisi olla lapselle tarjota ennenkuin lapsia voi harki
Minä marssin tammikuussa 1981 HYKS:in työhönottoon mukanani vain valokopio yo-todistuksesta. Rekryvirkailija kysyi, sopiiko mulle aloittaa työt heti seuraavana aamuna. Koko 1980-luvun tein erilaisia sijaisuuksia ensin ilman ammatillista koulutusta ja sitten sairaanhoitajan koulutuksella. Päivääkään en ollut työtön ja aina sai valita, mistä ottaa seuraavan sijaisuuden vastaan. Ja minäkin sitten sain esikoiseni 1986, mutta hyvin pystyin tienaamaan lisää rahaa äitiyspäivärahan lisäksi, kun teki ilta-, yö- ja viikonloppukeikkoja Meilahden sairaalassa. Ysärin laman aikaan, kun tilanne muuttui ja olin silloin kuopuksesta hoitovapaalla eikä mitään keikkahommia ollut, kuitenkin uskottiin siihen, että lama menee joskus ohikin. Kuten sitten menikin. Nyt on jo vuosikausia oltu taantumassa eikä ole vielä merkkejä siitä, että tilanne tulisi lähivuosina paranemaan. Paitsi Petteri Orpon mielikuvituksessa. Jos mä olisin nyt nuori, niin miettisin kyllä hyvin tarkkaan, pystyisinkö huolehtimaan lapsesta vai en. Siitä lapsesta kun pitää pystyä huolehtimaan seuraavat 18 vuotta.
En ole enää nuori mutta vastaan silti.
En halua synnyttää eikä kiinnosta paimentaa jotain lapsia loppuelämäni. Haluan keskittyä muihin, luoviin ja älyllistä kapasiteettia vaativiin asioihin. Haluan elää kuten tähänkin asti ja nauttia elämästäni, en kärsiä.
Vierailija kirjoitti:
Ennen parin amiksen jälkeen työelämään menneen palkalla pidettiin autoa tai kahta ja rakennettiin uusi omakotitalo. Nyt nuoret opiskelevat melkein kolmikymppisiksi, suurin osa taitaa olla valmistumisen jälkeen opintveloissa, ostovoimaa ei ole ja työt ovat yksi vitsi jopa monelle korkeakoulutetulle. Hanki siinä sitten lapsia. Parisuhteet ovat levinneet taloudelliseen stressiin jo ennen kuin lastenhankintavaiheeseen sitten joskus päästään. Suomi on näköalaton yhteiskunta ja muutenkin parissa kymmenessä vuodessa monet peruspalvelut esim. peruskoulutus on paskottu.
Näin juuri. Yhteiskunnan turvaverkot on rapistuneet järkyttävää tahtia. Eletään lamaa ja hintojen nousu sen kuin jatkuu. Ei ole tervejärkisen hommaa lisääntyä näin huonossa tilanteessa, vaikka jotkut sitä tekevätkin. Suomessa nuorilla ei ole mitään valoisia tulevaisuuden toiveita. Eikä ihmekään, kun ollaan perskokkareiden ansiosta vajottu jonnekin Euroopan tarkkisluokalle. Työttömyys on ennätystasolla jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monet nuoret itsekkäitä, eletään somen kautta opittua Minä ja minun napa kulttuuria. Ei ymmärretä mikä on elämässä oikeasti tärkeää ja pyhää, ja mikä tuo oikeasti merkitystä esim lapset. Monilla miehillä ikuinen piu pau peli vaihde päällä keski-iässäkin ja monella naisella ikuinen viiniä trävelliä ja naurua aihee kunnes tajutaan ettei enää voi saada lapsia. Tän takana paljon venäjän ja kiinan hybridivaikuttaminen somen kautta, heille sopii kun ei länsimaissa synny lapsia ja armeijaa heikennetään näin.
Minuakin näin 38-v miehenä kiinnostaa kyllä paljon enemmän PC:llä pelaaminen kuin pskavaippojen vaihtaminen. Inttikin jäi kesken kun pää ei kestänyt sitä s a d i s ti s ta kidutus ta. Mutta eipä ole edes parisuhdetta, ei kiinnosta sellaiset eikä naisetkaan kiinnostu minusta.
Vai kidutusta. Heh heh. Tämän päivän armeija on lepokoti.
Miks te 50-60-luvulla syntyneet ette tehneet enempää lapsia?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Harvempi nykynainen ei halua vanhempaa miestä, esim itselleni näin nelikymppisenä miehenä kelpaisi hyvinkin sellaienn 19-26v nainen lasteni äidiksi. Kaikki maksaa törkeästi, eikä mihinkään ole varaa. Koulushoppailuakin on tehtävä, jotta oma lapsi ei missään nimessä joudu S2-kouluun. Koulujen arvoissakin on eroja, jos esim. kotona tekee kaikkensa kasvattaakseen lapsensa tervehenkiseksi heteroksi voi koulujen ideologinen pakotus pilata tään kaiken.
Otat tietenkin sen nelikymppisen naisen. Sekin suostuu epätoivoissaan huolimaan sinut vioistasi huolimatta, koska sillä on viimeiset mahdollisuudet lapsentekoon. Tosin köyhyytesi on edelleen haitta, vaikka nelikymppisellä naisella olisikin ura, säästöjä ja sijoituksia.
Miksi kuvittelet, että nelikymppinen nainen haluaisi lapsia tai huolisi jonkun molopäisen miesvauvan?
Kyllä perheen perustaminen periaatteessa kiinnostaisi, mutta olen psyykelääkkeillä juuri ja juuri kasassa pysyvä ihmisraunio, joten miehen löytäminen ja lasten saaminen olisi tässä kunnossa aika mahdoton tehtävä.
N29
Näitä ja vastaavia kommentteja kun lukee, niin kyllä meidän yhteiskunta on jo romahtanut. Ei mikään ihme, että meillä on maa mennyt alamäkeä kohta 20 vuotta. Me ollaan muututtu itseä täynnä oleviksi nihilisteiksi, joille rakkaus on niin vieras asia, että lapsen saaminen ja sen lapsen rakastaminen on maailman kauneimpia asioita. Parisuhteet on kuin jotain prostituutiota, jossa raha ja seksi vaihtuu. Siihen on hyvä syy, miksi joku Amish yhteisö on mieleltään länsimaiden tervein yhteisö. Sellaisen ku sais ilman sitä uskonnollista pölhöilyä.
Antaa vaan yhteiskunnan romahtaa. Paraneminen alkaa kivipohjasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen parin amiksen jälkeen työelämään menneen palkalla pidettiin autoa tai kahta ja rakennettiin uusi omakotitalo. Nyt nuoret opiskelevat melkein kolmikymppisiksi, suurin osa taitaa olla valmistumisen jälkeen opintveloissa, ostovoimaa ei ole ja työt ovat yksi vitsi jopa monelle korkeakoulutetulle. Hanki siinä sitten lapsia. Parisuhteet ovat levinneet taloudelliseen stressiin jo ennen kuin lastenhankintavaiheeseen sitten joskus päästään. Suomi on näköalaton yhteiskunta ja muutenkin parissa kymmenessä vuodessa monet peruspalvelut esim. peruskoulutus on paskottu.
Edelleen, Suomessa on niin hyvä sosiaaliturva että työtön perhe saa tukina saman rahan kuin keskituloinen palkkaa.
Lopeta valehtelu, perskokkaretrolli.
Ei voisi lapset vähempää kiinnostaa.
M
Vanhat ikäluokat eivät koskaan ymmärrä sitä että he saivat elää sotien jälkeiset kasvun vuosikymmenet.
Rajoittaa liikkaa elämää vielä tässä vaiheessa. Haluan ensin nähdä maailmaa ja kokea elämää ennen kun sitoudun perheeseen ja lapsiin. Teen lapsia ehkä joskus sitten kun olen valmis asettumaan aloilleni
Kiinnostaa muut asiat. Oma ura, tutkimus, taide ja tiede ylipäätään, matkustelu, kieltwn opiskelu, kulttuuri...en halua typistää omaa elämääni sinne kodin seinien sisäpuolelle ja pyörimään lapsen ympärillä. Haluan elää omaa elämää.
Olen seurannut vierestä, kun hyvästä ystävästä tuli äiti jokin aikaa sitten. Hänen elämässään ei ole mitään muuta sisältöä kuin se lapsi. Jokainen ajatus tuntuu kiertävän sen tenavan ympärillä. Meillä oli ennen mielenkiintoisia keskusteluja. Nyt hän puhuu vain lapsesta. Jos yritänkinnmuuta puheenaihetta viritellä, niin ystävän katse siirtyy välittömästi lapseen ja hän vaihtaa lennosta puheenaihetta johonkin lastenhoitoa koskevaan. Aina järkyttävä huomata, että se ennen tuntemani ystävä.on kadonnut jonnekin sinne pikkulapsiarjen syövereihin. En halua itselleni tuollaista elämää.
Vierailija kirjoitti:
Näitä ja vastaavia kommentteja kun lukee, niin kyllä meidän yhteiskunta on jo romahtanut. Ei mikään ihme, että meillä on maa mennyt alamäkeä kohta 20 vuotta. Me ollaan muututtu itseä täynnä oleviksi nihilisteiksi, joille rakkaus on niin vieras asia, että lapsen saaminen ja sen lapsen rakastaminen on maailman kauneimpia asioita. Parisuhteet on kuin jotain prostituutiota, jossa raha ja seksi vaihtuu. Siihen on hyvä syy, miksi joku Amish yhteisö on mieleltään länsimaiden tervein yhteisö. Sellaisen ku sais ilman sitä uskonnollista pölhöilyä.
Antaa vaan yhteiskunnan romahtaa. Paraneminen alkaa kivipohjasta.
Amish yhteisöissä naisella on orjan asema. Miksi kannatat orjuutta? Amishien yhteisöt pienene koko ajan ja ovat häviämässä, kun nuoret ymmärtävät että elämästä voi myös nauttia.
Vierailija kirjoitti:
Näitä ja vastaavia kommentteja kun lukee, niin kyllä meidän yhteiskunta on jo romahtanut. Ei mikään ihme, että meillä on maa mennyt alamäkeä kohta 20 vuotta. Me ollaan muututtu itseä täynnä oleviksi nihilisteiksi, joille rakkaus on niin vieras asia, että lapsen saaminen ja sen lapsen rakastaminen on maailman kauneimpia asioita. Parisuhteet on kuin jotain prostituutiota, jossa raha ja seksi vaihtuu. Siihen on hyvä syy, miksi joku Amish yhteisö on mieleltään länsimaiden tervein yhteisö. Sellaisen ku sais ilman sitä uskonnollista pölhöilyä.
Antaa vaan yhteiskunnan romahtaa. Paraneminen alkaa kivipohjasta.
Miten niin rakkaus on vieras asia? Sinäkö kykenet rakastamaan vain omaa kakaraasi eli omia geenejäsi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monet nuoret itsekkäitä, eletään somen kautta opittua Minä ja minun napa kulttuuria. Ei ymmärretä mikä on elämässä oikeasti tärkeää ja pyhää, ja mikä tuo oikeasti merkitystä esim lapset. Monilla miehillä ikuinen piu pau peli vaihde päällä keski-iässäkin ja monella naisella ikuinen viiniä trävelliä ja naurua aihee kunnes tajutaan ettei enää voi saada lapsia. Tän takana paljon venäjän ja kiinan hybridivaikuttaminen somen kautta, heille sopii kun ei länsimaissa synny lapsia ja armeijaa heikennetään näin.
Minuakin näin 38-v miehenä kiinnostaa kyllä paljon enemmän PC:llä pelaaminen kuin pskavaippojen vaihtaminen. Inttikin jäi kesken kun pää ei kestänyt sitä s a d i s ti s ta kidutus ta. Mutta eipä ole edes parisuhdetta, ei kiinnosta sellaiset eikä naisetkaan kiinnostu minusta.
&n
Just oli uutisissa et enää 65 % miehistä selviytyy intistä kunnialla läpi. Haluavat lisää naisia sinne, mutta en mä tiedä mitä se auttaa kun tähänkin asti sinne on menneet naisista vain sitkeimmät ja päättäväisimmät. Niiden varusteita joutuvat monesti ukot kantamaan ja keskeytyksiä ei oikeastaan edes tilastoida jos ne tapahtuu 45 vuorokauden aikana (joka oli muistaakseni se vapaehtoisuuden takaraja).
Nykyajan naiset on kykenemättömiä sitoutumaan parisuhteeseen niin en todellakaan ala tekemään lapsia nykyajan naisen kanssa kun se parisuhde päättyy kuitenkin eroon parin vuoden päästä ja nainen alkaa estämään minua näkemästä lapsia että nainen saa maksimoitua tuet ja elarit. Olen itse nyt hieman alle 40 vuotias ja kaikki parisuhteet elämässäni on päättynyt parivuotta aloituksesta kun nainen on kyllästynyt arkeen ja haluaa jännitystä elämään tapailemalla muita miehiä joka on johtanut siihen että tämän elämän aikana ihan jokainen parisuhteeni on päättynyt naisen pettämiseen
Nykypäivänä parisuhteet eivät kestä niin kauan, että lapsen hankkiminen tulisi ajankohtaiseksi. Olisi kuitenkin hyvä tuntea kumppani hyvin ennen kuin hankkii lapsen.