Miehet valittaa, ettei he osaa lukea naisen ajatuksia
Naisen pitää sanoa mitä haluaa tai mikä on pielessä. Myös toivomansa lahjat pitää täsmällisesti pyytää, niitä ei voi mystisesti tietää.
Miten naiset sitten osaa tai ainakin oletetaan osaavan tulkita puhumattoman vauvan tarpeet. Tai isommankaan lapsen kiukuttelut. Tai lemmikin. Ja äiti tietää mikä olisi lapselke mieluinen lahja, vaikkei osaisi sitä lapulle kirjoittaa.
Kommentit (161)
Huomasitko, luettelot miehellesi pitkä lahjtoivelistan, mutta vaikea kenenkään niistä sadoista ideoista on valita sitä oikeaa. Kaupassa näkee kaikkea kivaa, mutta lopulta mikä on se jonka haluat?
Prinsessa-syndrooma palstalla, vaaditaan muilta mutta ei olla valmiita antamaan
Miten ihmeessä olisi vaikea valita kymmenistä vaihtoehdoista? Eikö se ole helpompaa mitä enemmän on vaihtoehtoja, kun mikä tahansa niistä käy?
Ja miten niin ei olla valmiita antamaan? Annan aina sopivia lahjoja jotka tulee käyttöön ja joita mies ihastelee että olipas kätevä ja hieno. Koska kuuntelen ja muistan mitä hän puhuu.
Vierailija kirjoitti:
Minun mieheni sanoo, että hän ei mitenkään ymmärrä, mitä haluan. Tämän mielestäni kummallista, koska minä sanon hyvin suoraan ja selkeästi, mitä haluan ja mitä en halua.
Minusta tuntuukin, että mieheni joko luulee, että olen jotenkin vaikea ja vanhan tulkinnan mukaan sanon ei kun tarkoitan kyllä ja toisin päin. Tai sitten hän unohtaa puheeni saman tien ja on ihan ymmällään. Kolmas vaihtoehto on se, että häntä ei kiinnosta ja on vaan helpointa sanoa, että ei ymmärrä, mitä vaimo haluaa
Minulla oli sama ongelma: sanoin suoraan, ei piitannut, sanoin vihjailevammin, ei piitannut. Sitten kun teki toisin tai korkeintaan vähän sinnepäin kuin olin ihan suoraan sanonut (esim. lahjatoivesta), syytti minua siitä, ettei osaa lukea ajatuksia. Ongelma hoitui eroamalla.
Vierailija kirjoitti:
Huomasitko, luettelot miehellesi pitkä lahjtoivelistan, mutta vaikea kenenkään niistä sadoista ideoista on valita sitä oikeaa. Kaupassa näkee kaikkea kivaa, mutta lopulta mikä on se jonka haluat?
Prinsessa-syndrooma palstalla, vaaditaan muilta mutta ei olla valmiita antamaan
Miten ihmeessä olisi vaikea valita kymmenistä vaihtoehdoista? Eikö se ole helpompaa mitä enemmän on vaihtoehtoja, kun mikä tahansa niistä käy?
Ja miten niin ei olla valmiita antamaan? Annan aina sopivia lahjoja jotka tulee käyttöön ja joita mies ihastelee että olipas kätevä ja hieno. Koska kuuntelen ja muistan mitä hän puhuu.
Tuossa juurikin nyt on se, että se puoliso pitäisi ylipäätään tuntea. Silloin tuo lahjaideoiden heittely helpottaa.
Mutta toki, jos menisin ventovieraan kanssa kauppaan, ja tämä ihastelisi eri juttuja, niin itsekin vahvasti epäröisin, että mitä hän nyt mahtaa haluta, jos pitäisi hänelle lahja ostaa.
Ja juuri siksi en nykyään jatkaisi parisuhdetta, jossa toinen sanoo ettei keksi yhtään mitään lahjaa minulle, ellen alleviivaten sitä tiettyä tavaraa näytä.
Koska en halua olla parisuhteessa, jossa toinen ei tosiasiassa minua tunne.
Vierailija kirjoitti:
En käsitä noita roskapussivihjailuja. Jos joku muu on jättänyt minkä tahansa tavaran paikkaan x, niin en kai minä mene sitä siirtelemään. Se olisi todella ärsyttävää toiseen suuntaan. Saattaisin itse esim. jättää pussin ovelle, jotta muistan käydä laittamassa auton lämmitykseen samalla kun vien roskat. Oletan, että muillakin on suunnitelmansa, joita ei pidä mennä sekoittamaan.
N43
Se on siinä muistuttamassa SINUA, että tänäänkin pitää viedä roskat, kun et kuitenkaan itse muista. Yleensä se pussi laitetaan vielä niin että ulos ei pääse jos ei siirrä pussia. Älä viitsi ola taas typerys, joka ei tajua vihjausta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuvitteletko tosissasi että ihmiset osaa lukea ajatuksia?
Ei. Ap kirjoittaa empatiasta. Toisen asemaan asettumisen kyvystä, jonka naiset opettelevat ja laiskat miehet eivät.
Lapsilta se empatia voi pahimillaan olla rajatonta. Mistähän lie oppineet.
Vierailija kirjoitti:
Kuvitteletko tosissasi että ihmiset osaa lukea ajatuksia?
No ei osaa mutta jos on oikeasti läsnä eikä vain paikalla, oppii lukemaan rivien välistä. Kuunteleminen auttaa erittäin paljon.
Miesten ja naisten aivot toimii eri tavalla.
Ap on vain kyllästynyt kivirekeen, joka ei liiku kuin työntämällä, vetämällä ja kovalla voimanponnistuksella.
Jotkut puolisot vain ei osaa lukea toisten tarpeita ja kodin tarpeita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun mieheni sanoo, että hän ei mitenkään ymmärrä, mitä haluan. Tämän mielestäni kummallista, koska minä sanon hyvin suoraan ja selkeästi, mitä haluan ja mitä en halua.
Minusta tuntuukin, että mieheni joko luulee, että olen jotenkin vaikea ja vanhan tulkinnan mukaan sanon ei kun tarkoitan kyllä ja toisin päin. Tai sitten hän unohtaa puheeni saman tien ja on ihan ymmällään. Kolmas vaihtoehto on se, että häntä ei kiinnosta ja on vaan helpointa sanoa, että ei ymmärrä, mitä vaimo haluaaMinulla oli sama ongelma: sanoin suoraan, ei piitannut, sanoin vihjailevammin, ei piitannut. Sitten kun teki toisin tai korkeintaan vähän sinnepäin kuin olin ihan suoraan sanonut (esim. lahjatoivesta), syytti minua siitä, ettei osaa lukea ajatuksia. Ongelma hoitui eroamalla.
Ero tuollaisen takia on vain ongelmien siirtoa mahdollisiin seuraaviin suhteisiin. Tulee ensimmäisenä mieleen molemminpuolinen kunnioituksen puute, ajatusten vaihdon, emotanionaalisuuden puute, keskustelun puute, turhautuminen ja luulo että ero korjaa asian. Ero ei korjaa rikkinäisiä pareja vaan siirtää ongelmat tulevien kumppaneiden riesaksi. Todella harvoin syy on vain vastapuolessa. Siksi on outoa että kuvailit ongelmia vain syyttämällä toista. Elämä ei ole vain lahjojen saamista eikä vaatimista. Jos antaisi itsekin voi joskus jopa saadakin joten yhteispeliä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun mieheni sanoo, että hän ei mitenkään ymmärrä, mitä haluan. Tämän mielestäni kummallista, koska minä sanon hyvin suoraan ja selkeästi, mitä haluan ja mitä en halua.
Minusta tuntuukin, että mieheni joko luulee, että olen jotenkin vaikea ja vanhan tulkinnan mukaan sanon ei kun tarkoitan kyllä ja toisin päin. Tai sitten hän unohtaa puheeni saman tien ja on ihan ymmällään. Kolmas vaihtoehto on se, että häntä ei kiinnosta ja on vaan helpointa sanoa, että ei ymmärrä, mitä vaimo haluaaMinulla oli sama ongelma: sanoin suoraan, ei piitannut, sanoin vihjailevammin, ei piitannut. Sitten kun teki toisin tai korkeintaan vähän sinnepäin kuin olin ihan suoraan sanonut (esim. lahjatoivesta), syytti minua siitä, ettei osaa lukea ajatuksia. Ongelma hoitui eroamalla.
Ero tuollaisen takia on vain ongelmien siirtoa mahdollisiin seuraaviin suhteisiin. Tulee ensimmäisenä mieleen molemminpuolinen kunnioituksen puute, ajatusten vaihdon, emotanionaalisuuden puute, keskustelun puute, turhautuminen ja luulo että ero korjaa asian. Ero ei korjaa rikkinäisiä pareja vaan siirtää ongelmat tulevien kumppaneiden riesaksi. Todella harvoin syy on vain vastapuolessa. Siksi on outoa että kuvailit ongelmia vain syyttämällä toista. Elämä ei ole vain lahjojen saamista eikä vaatimista. Jos antaisi itsekin voi joskus jopa saadakin joten yhteispeliä.
Parisuhdetta ei voi pelastaa yksin. Ja jos toinen ei edes näe asiassa olevan mitään ongelmaa.
Miksi ihmeessä pitäisi pysyä suhteessa, jossa on huono olla? Omalla kokemuksella, elämä ilman parisuhdetta on paljon keveämpää ja mukavampaa kuin huonossa parisuhteessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun mieheni sanoo, että hän ei mitenkään ymmärrä, mitä haluan. Tämän mielestäni kummallista, koska minä sanon hyvin suoraan ja selkeästi, mitä haluan ja mitä en halua.
Minusta tuntuukin, että mieheni joko luulee, että olen jotenkin vaikea ja vanhan tulkinnan mukaan sanon ei kun tarkoitan kyllä ja toisin päin. Tai sitten hän unohtaa puheeni saman tien ja on ihan ymmällään. Kolmas vaihtoehto on se, että häntä ei kiinnosta ja on vaan helpointa sanoa, että ei ymmärrä, mitä vaimo haluaaMinulla oli sama ongelma: sanoin suoraan, ei piitannut, sanoin vihjailevammin, ei piitannut. Sitten kun teki toisin tai korkeintaan vähän sinnepäin kuin olin ihan suoraan sanonut (esim. lahjatoivesta), syytti minua siitä, ettei osaa lukea ajatuksia. Ongelma hoitui eroamalla.
Ero tuollaisen takia on vain ongelmien siirtoa mahdollisiin seuraaviin suhteisiin. Tulee ensimmäisenä mieleen molemminpuolinen kunnioituksen puute, ajatusten vaihdon, emotanionaalisuuden puute, keskustelun puute, turhautuminen ja luulo että ero korjaa asian. Ero ei korjaa rikkinäisiä pareja vaan siirtää ongelmat tulevien kumppaneiden riesaksi. Todella harvoin syy on vain vastapuolessa. Siksi on outoa että kuvailit ongelmia vain syyttämällä toista. Elämä ei ole vain lahjojen saamista eikä vaatimista. Jos antaisi itsekin voi joskus jopa saadakin joten yhteispeliä.
Sen puolison seuraavaan liittoon? No ei kylläkään ole edellisen kirjoittajan ongelma.
Jos toinen ei tajua ongelmaa niin on vain oma vika, kaippa edellinen kertoi puolisolleen eron syyn koska omien sanojensa mukaan on suorasanainen.
Vierailija kirjoitti:
Miesten ja naisten aivot toimii eri tavalla.
Yksilöiden aivot toimivat eri tavalla. Se että jompi kumpi sukupuoli ajattelee useammin jollain tavalla ei tee siitä sen sukupuolen ominaisuutta.
Ennen naiset eivät esim. käyneet töissä mutta ei työskentely toisen palkkalistoilla ole sukupuolisidonnainen asia.
No jaa, meillä oli niin, että sanoin ihan suoraan miehelle mitä haluan. En kiertele enkä kaartele. Hän halusi kuitenkin aina väittää, että haluamani asia on jollain tavalla väärin. Erohan siinä tuli.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun mieheni sanoo, että hän ei mitenkään ymmärrä, mitä haluan. Tämän mielestäni kummallista, koska minä sanon hyvin suoraan ja selkeästi, mitä haluan ja mitä en halua.
Minusta tuntuukin, että mieheni joko luulee, että olen jotenkin vaikea ja vanhan tulkinnan mukaan sanon ei kun tarkoitan kyllä ja toisin päin. Tai sitten hän unohtaa puheeni saman tien ja on ihan ymmällään. Kolmas vaihtoehto on se, että häntä ei kiinnosta ja on vaan helpointa sanoa, että ei ymmärrä, mitä vaimo haluaaMinulla oli sama ongelma: sanoin suoraan, ei piitannut, sanoin vihjailevammin, ei piitannut. Sitten kun teki toisin tai korkeintaan vähän sinnepäin kuin olin ihan suoraan sanonut (esim. lahjatoivesta), syytti minua siitä, ettei osaa lukea ajatuksia. Ongelma hoitui eroamalla.
Ero tuollai
Tarkoitat, että ongelma siirtyi mahdolliselle seuraavalle naiselle. Lahjatoiveasia oli vain yksi esimerkki monista. Ja mikään tapa keskustella tai kertoa omista toiveista ei onnistunut. Kyllä silloin voi jo vetää johtopäätöksen, että toista ei oikeasti kiinnosta. Ja kyllä minä omalta osaltani koen, että ero kuvatulla tavalla toimivasta ihmisestä ratkaisi ongelman oikein hyvin. Kun ei toista voi oikeasti muuttaa, jos ei kiinnosta.
Mummelit 40 v ja vanhemmat ei tajua, ettei miehet ole seurustelumielessä heistä enää tippaakaan kiinnostuneita.
Vierailija kirjoitti:
Mummelit 40 v ja vanhemmat ei tajua, ettei miehet ole seurustelumielessä heistä enää tippaakaan kiinnostuneita.
Mutta minä 50 v vein 20 v poikakaverini lintsille, seukataan!
Vierailija kirjoitti:
Mummelit 40 v ja vanhemmat ei tajua, ettei miehet ole seurustelumielessä heistä enää tippaakaan kiinnostuneita.
Tuo on kyllä melkoista höpöhöpöä. Ikääsi tietämättä voin arvata että olet nuori koska kutsut >40-vuotiaita naisia mummeleiksi. Yli 40-vuotiailla naisilla vasta onkin paljon annettavaa ja he ovat kiinnostavia seurustelumielessäkin. Yli nelikymppinen nainen on paras vaihtoehto jos haet vakautta, elämänkokemusta ja laatuaikaa mutta ihminen tuolla näkökulmalla jo valmiiksi varustautuneena on parempi olla kokeilematta. Toisaalta, sen ikäinen nainen näkee jo kaukaa mitä mieltä olet eli et taitaisi saada edes mahdollisuutta kokea sitä mitä mieleltään kauniilla ja kypsällä naisella olisi annettavana.
Jos roskapussi on nostettu oven eteen, sen vie se, joka seuraavaksi menee ulos. Olen autismin kirjolla, joten tämän palstan mukaan mun ei kuuluisi tajuta tätä. Olen kylläkin nainen, ehkä se johtuu sitten siitä.
"Huomasitko, luettelot miehellesi pitkä lahjtoivelistan, mutta vaikea kenenkään niistä sadoista ideoista on valita sitä oikeaa. Kaupassa näkee kaikkea kivaa, mutta lopulta mikä on se jonka haluat?
Prinsessa-syndrooma palstalla, vaaditaan muilta mutta ei olla valmiita antamaan"
En ole tuo jota lainasit, mutta ihan oikeasti. Jos edes lista lahjaideoita ei riitä, vaan pitää olla erikseen alleviivattuna "minä haluan lahjaksi merkki x tavaran y".
Niin mikä järki koko lahjassa enää on? Sen voi käydä ostamassa sitten itsekin, vaikka siinä samalla matkalla kun käy hakemassa uuden asuntonsa avaimet eroa varten.