Lue keskustelun säännöt.
Narsisti ja anteeksipyyntö
14.01.2026 |
Miksi se on niin vaikeaa?
Helpoin tapa tunnistaa narsisti on siitä, ettei tämä pyydä anteeksi, koskaan.
Toisentyyppinen narsisti pyytää joskus anteeksi, mutta kääntää sitten keskustelun itseensä ja kuinka epäonnistunut, huono ja kamala hän on ja kuinka pahalta hänestä tuntuu. Sen sijaan, että ottaisi vastuun tekemästään ja sanomastaan. Anteeksipyynnön kohde tuntee lopulta syyllisyyttä ja lohduttaa narsistia.
Kommentit (216)
On eri asia sanoa sana "anteeksi" (tai sen joku kömpelö variaatio), kuin pyytää vilpittömästi anteeksi ja olla pahoillaan.
Ensinnäkin kaikki narsistissa on päälle liimattua, mikä liittyy minkäänlaisiin tunteisiin ja niiden ilmaisuun, pelkkää huonoa feikkiä ja toiseksi: narsistilla ei ole, eikä tule olemaan eettis-moraalista omatuntoa, jotennkäsitteet olla pahoillaan ja vilpitön eivät resonoi narskussa mitään. Joten se aito anteeksipyyntö ei ole edes mahdollista.
Näin koruton, raakile ja brutaali se narsisti todellakin on. Astetta stydimpi psykopaatti omaa saman mielenmaiseman, mutta tekee lisäksi suunnitelmallisesti ja harkiten kaikenlaista pahaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koska osui ja upposi. Mäkin huomasin ton some-postauksen ja vähän ihmettelin.
Vierailija kirjoitti:
On eri asia sanoa sana "anteeksi" (tai sen joku kömpelö variaatio), kuin pyytää vilpittömästi anteeksi ja olla pahoillaan.
Ensinnäkin kaikki narsistissa on päälle liimattua, mikä liittyy minkäänlaisiin tunteisiin ja niiden ilmaisuun, pelkkää huonoa feikkiä ja toiseksi: narsistilla ei ole, eikä tule olemaan eettis-moraalista omatuntoa, jotennkäsitteet olla pahoillaan ja vilpitön eivät resonoi narskussa mitään. Joten se aito anteeksipyyntö ei ole edes mahdollista.
Näin koruton, raakile ja brutaali se narsisti todellakin on. Astetta stydimpi psykopaatti omaa saman mielenmaiseman, mutta tekee lisäksi suunnitelmallisesti ja harkiten kaikenlaista pahaa.
Minusta on jopa väärin kutsua narsistia raakileeksi. Kyllä hän kypsynyt on, mutta vain sinne toiseen suuntaan, varjoiseen. On väärin kuvitella maailmaa pelkästään hyväksi - puhumattakaan ihmisyydestä. Ei pahuus ketään keskeneräiseksi määritä, vaan ainoastaan pahaksi.
Muutoin olen samaa mieltä; olen odottanut törkeästä käytöksestä aitoa anteeksipyyntöä ihmiseltä, josta on ihan normaalia pettää avioliitossa ja käyttää maksullisia Aasiassa. Pitää ihmisiä oman elämänsä tukipylväinä ja pelinappuloina. Pettää luottamus mennen tullen. Tulee todellakin herätä siihen totuuteen, että ko yksilön moraali on pysyvästi poikkeava, eikä normaalia tunne-elämää ole. Mutta raakile hän ei ihmisenä ole, vaan ihan aikuinen ja paha ihminen, jota kannattaa vältellä viimeiseen saakka.
Suurin osa ihmisistä, oli narsku tai joku muu, ei koskaan aidosti pyydä anteeksi. Paikkailee vain itseään. Aito anteeksipyyntö tarkottaisi sitä, että ei aio tehdä samaa paskaa uudestaan.
Vierailija kirjoitti:
Suurin osa ihmisistä, oli narsku tai joku muu, ei koskaan aidosti pyydä anteeksi. Paikkailee vain itseään. Aito anteeksipyyntö tarkottaisi sitä, että ei aio tehdä samaa paskaa uudestaan.
Anteeksipyyntö tarkoittaa sitä, että katuu todellakin tekemiään/sanomiaan asioita. On pahoillaan että satutti, ja haluaa hyvittää tekonsa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On eri asia sanoa sana "anteeksi" (tai sen joku kömpelö variaatio), kuin pyytää vilpittömästi anteeksi ja olla pahoillaan.
Ensinnäkin kaikki narsistissa on päälle liimattua, mikä liittyy minkäänlaisiin tunteisiin ja niiden ilmaisuun, pelkkää huonoa feikkiä ja toiseksi: narsistilla ei ole, eikä tule olemaan eettis-moraalista omatuntoa, jotennkäsitteet olla pahoillaan ja vilpitön eivät resonoi narskussa mitään. Joten se aito anteeksipyyntö ei ole edes mahdollista.
Näin koruton, raakile ja brutaali se narsisti todellakin on. Astetta stydimpi psykopaatti omaa saman mielenmaiseman, mutta tekee lisäksi suunnitelmallisesti ja harkiten kaikenlaista pahaa.
Minusta on jopa väärin kutsua narsistia raakileeksi. Kyllä hän kypsynyt on, mutta vain sinne toiseen suuntaan, varjoiseen. On väärin kuvitella maailmaa pelkästään hyväksi - puhumattakaan ihmisy
Aikuisuus sisältää monen mielessä yhteyden vastuuseen kasvamiseen ja moraaliseen kypsyyteen - juuri nämä luonnehäiriöiseltä puuttuvat.
Sitten asia erikseen että nykyinen pimeä kulttuurimme jopa ihailee sikailijoita tai tekee tästä aiheesta kepeää viihdesontaa sohvalta nautittavaksi. Hämärretään moraalittomuuden tuhoavia seurauksia. Kenen etu?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Jos joku on kokenut kiusaamisena, niin sori siitä"
Näinkö se narsisti?
Diagnoosi ei ole rikosnimike.
Ihminen voi olla täysi psykopaatti tekemättä koskaan rikosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tunnen usean ammattikatujan: syvä katumus kestää jonkin aikaa ja sitten homma uusiutuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitähän joku psykiatri olisi mieltä siitä että suht harvinainen persoonallisuushäiriö on palstisten mielestä sama kuin millä tahansa tavalla tympeä ihminen?
Kuuntelin eilen somessa sattumalta kohdalle osuneen psykoterapian juttelua, jossa ns uudeksi narsismin muodoksi nimettiin henkilöt, jotka jatkuvasti hyvesignaloivat ja moraaliposeeraavat somessa. Tuli kieltämättä vähän sellaiset vibat, että ollaan narsisteja kaikki kun oikein silmin katsotaan. Mun tuttavista vihervassareista naisista 95 prossaa moraaliposeeraa oikeastaan ainoana toimenaan somessaan.
"vihervassari" sana nollasi kiinnostuksen
Sirpa Pietikäinen ja moni muu kokkari on tälläinen myös.
Eipä tuota suotta puhutakaan narsismiepidemiasta, jossa oma fasadi kiillotetaan sädehtiväksi vaikkapa tahrattoman kodin ja täydellisen vapaa-ajan kautta.
Toki tuo on vain yksi puoli itsekkyydestä ja henkisestä kehittymättömyydestä. Päihdeympyröistä ja gangstaihailusta löytyy toista laitaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tunnen usean ammattikatujan: syvä katumus kestää jonkin aikaa ja sitten homma uusiutuu.
Liittyy usein parisuhteeseen ja mustasukkaisuusongelmaan. Vaikeuteen luottaa toiseen.
Sitten kylmät kotityrannit (naisiakin) haluavat toiset vain käskytettävikseen. Kontrollinhimo yhteistä molemmissa.
Vierailija kirjoitti:
Mitähän joku psykiatri olisi mieltä siitä että suht harvinainen persoonallisuushäiriö on palstisten mielestä sama kuin millä tahansa tavalla tympeä ihminen?
Kukaan täällä ei väitä että jokin tympeys olisi vielä narsismia.
Puhutaaan piirretasosta ja häiriötasosta. Häiriöisiä on vähän mutta narsistipiirteisiä varmaan enemmistö väestöstä, ainakin mitä media näitä tyrkkynaamoja esittelee. Ja kyllä nämä piirteetkin (kuten epäkypsä valittaminen naurettavista asioista) voivat oll aivan hemmetin uuvuttavia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koska puhutaan myös jatkumosta niin on selvää että sisältää monentasoista epäkypsyyttä, itsekeskeisyyttä ja toisten välineellistämistä. Lapsia opetetaan ihan pienestä ottamaan toiset huomioon.
Toisaalta äärimmäisen kova kasvatus tuottaa myös vinksahtaneita.
Vierailija kirjoitti:
Koska puhutaan myös jatkumosta niin on selvää että sisältää monentasoista epäkypsyyttä, itsekeskeisyyttä ja toisten välineellistämistä. Lapsia opetetaan ihan pienestä ottamaan toiset huomioon.
Toisaalta äärimmäisen kova kasvatus tuottaa myös vinksahtaneita.
Yhä vain kyseenalaistan tuon kypsymättömyyden ja keskeneräisyyden. Se on raskas virhearvio, joka kostautuu esimerkiksi terapiassa - jolloin hoito ei toimi. Toki ymmärrän, että tuo on ns helppo ja ehkä lohduttavakin tulkinta. Isossa osassa tapauksista se on kuitenkin perusteellisesti väärä.
Mulla kirpaisi, kun tajusin ystäväni narsistiksi vasta jälkijunassa. Hän oli toisaalta hyvin lämmin ja toisaalta kylmä. Jätti aviomiehensä vedoten siihen, että aviomies on narsisti (vaikkei minulle koskaan sellaisia viboja miehestä tullut) ja keskittyi vieraannuttamaan lapsia isästään. Ystävä lakkasi yhtäkkiä vastailemasta viesteihini ja venytti tapaamisten välejä kuukausien päähän. Kun kysyin, tulivatko lähettämäni merkkipäiväonnittelut perille, niin kiitti vain vuosien ystävyydestä ja totesi haluavansa nyt keskittyä itseensä ja lapsiinsa. Kerroin olevani ystäväni päätöksestä surullinen, niin ei edes pahoitellut asiaa. Totesi tämän olevan raskas päätös hänelle itselleen.
Vierailija kirjoitti:
Mulla kirpaisi, kun tajusin ystäväni narsistiksi vasta jälkijunassa. Hän oli toisaalta hyvin lämmin ja toisaalta kylmä. Jätti aviomiehensä vedoten siihen, että aviomies on narsisti (vaikkei minulle koskaan sellaisia viboja miehestä tullut) ja keskittyi vieraannuttamaan lapsia isästään. Ystävä lakkasi yhtäkkiä vastailemasta viesteihini ja venytti tapaamisten välejä kuukausien päähän. Kun kysyin, tulivatko lähettämäni merkkipäiväonnittelut perille, niin kiitti vain vuosien ystävyydestä ja totesi haluavansa nyt keskittyä itseensä ja lapsiinsa. Kerroin olevani ystäväni päätöksestä surullinen, niin ei edes pahoitellut asiaa. Totesi tämän olevan raskas päätös hänelle itselleen.
Mitä hänen olisi pitänyt pahoitella?
Pyytää sinulta anteeksi että halusi lopettaa ystävyyden?
Keksin helposti paljon paskamaisempaa käytöstä kuten valheiden levittely toisen selän takana. Tuo on tyypillistä häiriönarsistille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska puhutaan myös jatkumosta niin on selvää että sisältää monentasoista epäkypsyyttä, itsekeskeisyyttä ja toisten välineellistämistä. Lapsia opetetaan ihan pienestä ottamaan toiset huomioon.
Toisaalta äärimmäisen kova kasvatus tuottaa myös vinksahtaneita.
Yhä vain kyseenalaistan tuon kypsymättömyyden ja keskeneräisyyden. Se on raskas virhearvio, joka kostautuu esimerkiksi terapiassa - jolloin hoito ei toimi. Toki ymmärrän, että tuo on ns helppo ja ehkä lohduttavakin tulkinta. Isossa osassa tapauksista se on kuitenkin perusteellisesti väärä.
Piirrenrsisti voi kypsyä, häiriöinen oppii vain uusia hallintatemppuja sumutukseen terapiassa käydessään/aihetta tutkiessaan. Liittyy olennaisesti tunneälyyn. Tässähän narsistusuus juuri kompensoi puuttuvaa tunneymmärrystä. Valitettavasti näitä minäminä- pellejä nostetaan nykyään oikein esikuviksi ihailtaviksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla kirpaisi, kun tajusin ystäväni narsistiksi vasta jälkijunassa. Hän oli toisaalta hyvin lämmin ja toisaalta kylmä. Jätti aviomiehensä vedoten siihen, että aviomies on narsisti (vaikkei minulle koskaan sellaisia viboja miehestä tullut) ja keskittyi vieraannuttamaan lapsia isästään. Ystävä lakkasi yhtäkkiä vastailemasta viesteihini ja venytti tapaamisten välejä kuukausien päähän. Kun kysyin, tulivatko lähettämäni merkkipäiväonnittelut perille, niin kiitti vain vuosien ystävyydestä ja totesi haluavansa nyt keskittyä itseensä ja lapsiinsa. Kerroin olevani ystäväni päätöksestä surullinen, niin ei edes pahoitellut asiaa. Totesi tämän olevan raskas päätös hänelle itselleen.
Mitä hänen olisi pitänyt pahoitella?
Pyytää sinulta anteeksi että halusi lopettaa ystävyyden?
Keksin helposti paljon paskamaisempaa käytöstä kuten valheiden levittely toisen s
Eikö siinä ole anteeksipyydettävää, että käytännössä ghostaa ystävänsä, jonka on tuntenut vuosia? Eikä anna ystävälle mitään syytä/mahdollisuutta muuttaa käytöstään, jotta ystävyys voisi jatkua?
"vihervassari" sana nollasi kiinnostuksen