Paljonko on soveliasta tinkiä kerrostaloasunnosta nykyisessä markkinatilanteessa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En koskaan pohdi, mikä on soveliasta. Tingin aina vähintään 20 prosenttia. Jos kyseessä on arvokohde (ns. miljoona-asunto) niin tingin aina vähintään 30 prosenttia. Myyjäosapuolen ja välittäjän reaktio kertoo, ovatko he valmiita hieromaan kauppoja vai ei.

Terveisin,
business-alan ammattilainen, valmistunut vuonna 1997

Ihan oikeesti? Jos olet itse myymässä 100 000 euron asuntoa, niin laitat myynti-ilmoitukseen hinnaksi 150 000 euroa?

Kylläpäs sinulla on huono laskupää.   :D

Kuinka paljon sinun mielestäsi 30 % on noin suurin piirtein? Eli jos haluat asunnostasi 100 000 euroa, ja tiedät, että ostaja tinkii 30 % - niin mikä hinta sinun mielestäsi asunnolle pitää laittaa?

Näyttäisi vähän tässäkin keskustelussa monelta unohtuvan se että kun sitä "asuntoa" ostetaan niin siihen sisältyy paljon muutakin. Tärkeimpänä taloyhtiön kunto ja varallisuus ja erityisesti taloyhtiössä tehdyt remontit, menneet ja varsinkin tulevat remontit. Niistä se hinta muodostuu. Ei sillä ole loppupeleissä mitään merkitystä minkälaiset tapetit asunnossa on ja missä kunnossa on keittiö. 

Vierailija kirjoitti:

Helsingissä on meneillään asukaskato. Korkeasti koulutetut, etätöitä tekevät ihmiset myyvät isoja keskusta-asuntojaan pois. He muuttavat vapaa-ajanasunnoille, missä eläminen on halvempaa. He voivat ostaa pienemmän keskusta-asunnon Helsingistä "tukikohdaksi" itselleen. Asuntoa tarvitaan vain silloin kun on pakottava tarve viipyä Helsingissä yksi yö, yksi viikonloppu tai yksi viikko. Usein nämä vierailut liittyvät työhön (lähityöpäivä konttorilla), sukulaisten tai ystävien tärkeisiin juhliin (häät, valmistujaiset, yms) tai kulttuuritapahtumiin (ooppera, konsertti, festarit).

Hotellin varaaminen olisi kallista, joten oma pieni keskusta-asunto tulee ajan mittaan halvemmaksi. Asuntoa voi myös vuokrata lyhytaikaisesti (airbnb) jos se uhkaa jäädä liian pitkäksi aikaa tyhjilleen omistajan vierailujen välillä. 

-

Ihmeellisiä fantasioita joillakin. Taidat olla se saunanlämmittäjä Kuopiossa. 

Vierailija kirjoitti:

Helsingissä on meneillään asukaskato. Korkeasti koulutetut, etätöitä tekevät ihmiset myyvät isoja keskusta-asuntojaan pois. He muuttavat vapaa-ajanasunnoille, missä eläminen on halvempaa. He voivat ostaa pienemmän keskusta-asunnon Helsingistä "tukikohdaksi" itselleen. Asuntoa tarvitaan vain silloin kun on pakottava tarve viipyä Helsingissä yksi yö, yksi viikonloppu tai yksi viikko. Usein nämä vierailut liittyvät työhön (lähityöpäivä konttorilla), sukulaisten tai ystävien tärkeisiin juhliin (häät, valmistujaiset, yms) tai kulttuuritapahtumiin (ooppera, konsertti, festarit).

Hotellin varaaminen olisi kallista, joten oma pieni keskusta-asunto tulee ajan mittaan halvemmaksi. Asuntoa voi myös vuokrata lyhytaikaisesti (airbnb) jos se uhkaa jäädä liian pitkäksi aikaa tyhjilleen omistajan vierailujen välillä. 

Helsingin väkiluku kasvoi vuonna 2025, ja kasvu oli poikkeuksellisen suurta, ylittäen jopa aiemmat odotukset; kasvu perustui pääasiassa muuttovoittoon, ja vuoden 2025 aikana väkiluku oli loppuvuonna noin 693 000 henkeä, mutta 700 000 asukkaan raja ylittyi arvioiden mukaan vasta vuoden 2026 aikana

. 

Vierailija kirjoitti:

Näyttäisi vähän tässäkin keskustelussa monelta unohtuvan se että kun sitä "asuntoa" ostetaan niin siihen sisältyy paljon muutakin. Tärkeimpänä taloyhtiön kunto ja varallisuus ja erityisesti taloyhtiössä tehdyt remontit, menneet ja varsinkin tulevat remontit. Niistä se hinta muodostuu. Ei sillä ole loppupeleissä mitään merkitystä minkälaiset tapetit asunnossa on ja missä kunnossa on keittiö. 

Tuo unohtuu noilta tinkaajilta. Kun asunto sijaitsee täydellisesti peruskorjatussa hyvässä taloyhtiössä hyvällä paikalla Helsingissä, ja on vieläpä maltillisesti markkinahintaan hinnoiteltu, niin ei siinä ole mitään 20 % tinkivaraa 🤣

Hyvä asunto menee kaupaksi nopeasti. Huonoista asunnoista (ylihinnoiteltu, huonosti rempattu, velkainen taloyhtiö, yms) tulee kiertopalkintoja. Ne roikkuvat julkisessa myynnissä vuosikausia ja välitystoimistot vaihtuvat. Asunnon valokuvat ja osoite näkyvät Etuovessa ja Oikotiellä niin pitkään, että asunto menettää mielenkiintonsa ostajaehdokkaiden silmissä. "Tää on taas se kiertopalkinto." 

Juuri näitä kiertopalkintoja ei kukaan halua nähdä. Ei maksukykyiset ostajaehdokkaat eikä välittäjät. He ovat kiinnostuneita vain uusista myyntikohteista, jotka tulevat markkinoille juuri nyt. Vanhat kiertopalkinnot (3 - 5 vuotta julkisessa myynnissä) ovat niin väsyneitä, että niiden saaminen kaupaksi vaatisi liikaa ponnistelua. Asunto pitäisi saada puoliväkisin tyrkytettyä jollekin idiootille (ostajaehdokas jolla on enemmän rahaa kuin tervettä maalaisjärkeä). Kiertopalkinto ei muutu helmeksi vaikka joku maisonluumi tai muu välittäjä jankuttaa, että asunto on arvokohde ja taloyhtiö historiallinen.

arvokohde = asunto on törkeän ylihinnoiteltu

historiallinen taloyhtiö = massiiviset remonttipaineet (tekemättömät rempat), massiiviset yhtiölainat (tehdyt rempat, mahdollinen suojelukaava (aiheuttaa huomattavia lisäkuluja)

Oma sukulaiseni päätti remontoida talonsa, joka on yli 120 vuotta vanha suojelukohde. Museovirasto veti herneet nenään. Sukulaiselle tuli pitkä liuta ohjeita. Millä värillä talon saa maalata? Millaisia remontteja (modernisointeja) talon sisäosiin voi tehdä? Miten paljon historiallista kerrostumaa (alkuperäiset seinämateriaalit, kattomateriaalit, yms) saa tuhota? Saako talon ulkoseinään asentaa laitteita (ilmalämpöpumppu) jotka häiritsevästi erottuvat historiallisesta julkisivusta?

Lopputulos: talon sai maalata ulkopuolelta (historiallinen värikartta) mutta ilmalämpöpumppua ei saa asentaa. Jos asukas haluaa jäähdyttää taloaan kesähelteellä, hänen on pakko asentaa ilmastointikone joka piilotetaan talon ullakolle. Poistoilma johdetaan ulos vanhan savupiipun kautta. Savupiippu ei ole käytössä, koska talossa on nyt suora sähkölämmitys. Lämmityskulut viime talvena olivat noin 1200 euroa/kuukausi.



 

Täti omistaa 4 asuntoa. Hän suunnittelee myyvänsä yhden (Helsinki) ja muuttavansa vakituisesti loma-asunnolle. Eläkeikäinen pariskunta ei enää tarvitse perheasuntoa. Perheen lapset ovat aikuisia ja heillä on omat asunnot (omistusasunnot) Helsingissä.

Ylemmän keskiluokan arkielämä voi näyttää fantasialta jonkun köyhän palstatrollin silmiin, mutta trollien harhaluulot eivät mitenkään muuta todellisuutta. Itse muutin pois Helsingistä koronapandemian aikana. Päätin ostaa asunnon maakunnista, missä elämä on halvempaa. Minun lähtöni laukaisi ketjureaktion. Serkku päätti muuttaa ja nyt on vuorossa täti.

Vierailija kirjoitti:

Täti omistaa 4 asuntoa. Hän suunnittelee myyvänsä yhden (Helsinki) ja muuttavansa vakituisesti loma-asunnolle. Eläkeikäinen pariskunta ei enää tarvitse perheasuntoa. Perheen lapset ovat aikuisia ja heillä on omat asunnot (omistusasunnot) Helsingissä.

Ylemmän keskiluokan arkielämä voi näyttää fantasialta jonkun köyhän palstatrollin silmiin, mutta trollien harhaluulot eivät mitenkään muuta todellisuutta. Itse muutin pois Helsingistä koronapandemian aikana. Päätin ostaa asunnon maakunnista, missä elämä on halvempaa. Minun lähtöni laukaisi ketjureaktion. Serkku päätti muuttaa ja nyt on vuorossa täti.

Minä omistan 4 asuntoa Helsingissä, enkä ikimaailmassa muuttaisi minnekään muualle, kaikkein vähiten minnekään maakuntaan. Että fantasioi sinä vain siellä Kuopiossa.

Jostain Ilomantsista saa kokonaisen kerrostalon halvemmalla kuin mitä Tampereella joutuu pulittamaan autoliikkeelle jostain vanhasta käytetystä auton romusta. Sitten kun sitä kerrostaloa alkaa remontoimaan asuttavaan kuntoon, niin se maksaa saman kuin ostaisit Helsingistä. Touhussa hirveästi mitään järkeä.

2030 et omista mitään ja olet "onnellinen". Niin kokoomuslaista, niin kokoomuslaista.

Vierailija kirjoitti:

Täti omistaa 4 asuntoa. Hän suunnittelee myyvänsä yhden (Helsinki) ja muuttavansa vakituisesti loma-asunnolle. Eläkeikäinen pariskunta ei enää tarvitse perheasuntoa. Perheen lapset ovat aikuisia ja heillä on omat asunnot (omistusasunnot) Helsingissä.

Ylemmän keskiluokan arkielämä voi näyttää fantasialta jonkun köyhän palstatrollin silmiin, mutta trollien harhaluulot eivät mitenkään muuta todellisuutta. Itse muutin pois Helsingistä koronapandemian aikana. Päätin ostaa asunnon maakunnista, missä elämä on halvempaa. Minun lähtöni laukaisi ketjureaktion. Serkku päätti muuttaa ja nyt on vuorossa täti.

olen itsekin huomannut saman trendin. Johtuukohan väkiluvun kasvu maa han muuttajiasta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täti omistaa 4 asuntoa. Hän suunnittelee myyvänsä yhden (Helsinki) ja muuttavansa vakituisesti loma-asunnolle. Eläkeikäinen pariskunta ei enää tarvitse perheasuntoa. Perheen lapset ovat aikuisia ja heillä on omat asunnot (omistusasunnot) Helsingissä.

Ylemmän keskiluokan arkielämä voi näyttää fantasialta jonkun köyhän palstatrollin silmiin, mutta trollien harhaluulot eivät mitenkään muuta todellisuutta. Itse muutin pois Helsingistä koronapandemian aikana. Päätin ostaa asunnon maakunnista, missä elämä on halvempaa. Minun lähtöni laukaisi ketjureaktion. Serkku päätti muuttaa ja nyt on vuorossa täti.

 

 

Minä omistan 4 asuntoa Helsingissä, enkä ikimaailmassa muuttaisi minnekään muualle, kaikkein vähiten minnekään maakuntaan. Että fantasioi sinä vain siellä Kuopiossa.

Minäkin omistan  4 asuntoa Helsingistä ja olen juuri myymässä perheasuntoa. Niin kauan kuin olen työelämässä, pysyn täällä, mutta 10 vuoden päästä voisin muuttaa pois.

Vierailija kirjoitti:

Hyvä asunto menee kaupaksi nopeasti. Huonoista asunnoista (ylihinnoiteltu, huonosti rempattu, velkainen taloyhtiö, yms) tulee kiertopalkintoja. Ne roikkuvat julkisessa myynnissä vuosikausia ja välitystoimistot vaihtuvat. Asunnon valokuvat ja osoite näkyvät Etuovessa ja Oikotiellä niin pitkään, että asunto menettää mielenkiintonsa ostajaehdokkaiden silmissä. "Tää on taas se kiertopalkinto." 

Juuri näitä kiertopalkintoja ei kukaan halua nähdä. Ei maksukykyiset ostajaehdokkaat eikä välittäjät. He ovat kiinnostuneita vain uusista myyntikohteista, jotka tulevat markkinoille juuri nyt. Vanhat kiertopalkinnot (3 - 5 vuotta julkisessa myynnissä) ovat niin väsyneitä, että niiden saaminen kaupaksi vaatisi liikaa ponnistelua. Asunto pitäisi saada puoliväkisin tyrkytettyä jollekin idiootille (ostajaehdokas jolla on enemmän rahaa kuin tervettä maalaisjärkeä). Kiertopalkinto ei muutu helmeksi vaikka joku maisonluumi tai muu välittäjä jankuttaa, ett

Asuntokauppaa hidastaa monien asuntojen ketjut. Vaikka haluaisi ostaa jonkun asunnon, niin normaalin keskiluokkaisen ihmisen pitää ensin saada myytyä omansa. Ja jotta joku voisi ostaa sen hönen asuntonsa, niin hönenkin pitää voida ensin myydä omansa ja saada lisäksi pankista lainaa. Pelkästään pankkien lainaneuvotteluihin menee pelkästään monta kuukautta nykyään, ensimmäisen ajan saa yhteydenotosta ehkä 2 kk päähän. Eli hyvin harva hyvä asunto menee kaupaksi nopeasti nykyään, varsinkaan, kun hintataso on korkeampi eli joku 400 000+ perheasunto. Pieneen 100 000 yksiöön joillain voi riittää rahat suoraan tililtä, mutta valtaosa normaaleista työssäkäyvistä ihmisistä tarvitsee siihenkin jotain lainaa. Eli hidasta on.

Johan on typerä kysymys. Joku asettaa myyntihinnan liian korkeaksi, toinen taas sopivalle tasolle heti kättelyssä. Ei ole mitään prosenttimäärää, minkä verran kannattaa tarjota alle. Mikähän ap:n älykkyysosamäärä on? Montako prosenttia alle keskiarvon?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näyttäisi vähän tässäkin keskustelussa monelta unohtuvan se että kun sitä "asuntoa" ostetaan niin siihen sisältyy paljon muutakin. Tärkeimpänä taloyhtiön kunto ja varallisuus ja erityisesti taloyhtiössä tehdyt remontit, menneet ja varsinkin tulevat remontit. Niistä se hinta muodostuu. Ei sillä ole loppupeleissä mitään merkitystä minkälaiset tapetit asunnossa on ja missä kunnossa on keittiö. 

 

 

Tuo unohtuu noilta tinkaajilta. Kun asunto sijaitsee täydellisesti peruskorjatussa hyvässä taloyhtiössä hyvällä paikalla Helsingissä, ja on vieläpä maltillisesti markkinahintaan hinnoiteltu, niin ei siinä ole mitään 20 % tinkivaraa 🤣

Ja purkalla linjasaneerattu taloyhtiö/asunto ei välttämättä ole saman hintainen kuin kauttaaltaan putket uusimalla linjasaneerattu.

Trollit ovat äänekäs vähemmistö. Erityisesti ne trollit, jotka ovat asuneet vuokralla koko ikänsä. Heillä ei ole omistusasuntoa eivätkä he koskaan tule saamaan sitä. Eivät omalla työllään (sossupummi) eivätkä perintönä (persaukiset vanhemmat). Trollit vihaa tällaista elämää. He vihaavat sitä, että muissa perheissä asiat on tehty fiksummin. Isovanhemmat ja vanhemmat ovat kerryttäneet asunto-omaisuutta, joka siirtyy ajan myötä nuoremmille sukupolville. 

Minua huvittaa ajatus siitä, että joku persaukinen trolli täällä ulise ja yrittää epätoivoisesti kirjoittaa historiaa uusiksi. Myös minun sukuni historiaa. Erityisesti niitä asuntokauppoja (kerrostaloasunnot, rivitaloasunnot, loma-asunnot) ja tonttikauppoja (metsäpalstat) mitä meidän suvussa on tehty aktiivisesti 50 vuoden ajan. 

Trolli ei ole koskaan tyytyväinen. Hänen elämänsä ainoa lohtu on se, että hän saa trollata vauvapalstan keskusteluja. Trolli haukkuu muita ihmisiä valehtelijoiksi, koska muiden ihmisten tosielämä on täysin erilaista kun trollin oma elämä siellä vuokrayksiössä. 

Kippis vaan! Itse harkitsen juuri, pitäisikö luopua perheasunnosta (3h + k) ja ostaa tilalle vähän pienempi. Kerrostalokaksio (60 neliömetriä) olisi riittävä minulle. Toisaalta voin jatkaa asumista nykyisessä asunnossa (omistuskämppä) ja myydä sen pois, jos tulee äkillinen tarve saada 150 000 euroa käteistä kouraan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täti omistaa 4 asuntoa. Hän suunnittelee myyvänsä yhden (Helsinki) ja muuttavansa vakituisesti loma-asunnolle. Eläkeikäinen pariskunta ei enää tarvitse perheasuntoa. Perheen lapset ovat aikuisia ja heillä on omat asunnot (omistusasunnot) Helsingissä.

Ylemmän keskiluokan arkielämä voi näyttää fantasialta jonkun köyhän palstatrollin silmiin, mutta trollien harhaluulot eivät mitenkään muuta todellisuutta. Itse muutin pois Helsingistä koronapandemian aikana. Päätin ostaa asunnon maakunnista, missä elämä on halvempaa. Minun lähtöni laukaisi ketjureaktion. Serkku päätti muuttaa ja nyt on vuorossa täti.

 

 

Minä omistan 4 asuntoa Helsingissä, enkä ikimaailmassa muuttaisi minnekään muualle, kaikkein vähiten minnekään maakuntaan. Että fantasioi sinä vain siellä Kuopiossa.

Oletko sinä yhtä kuin "Suomen asuntomarkkinat?"

Täältä on mahdotonta löytää yhtään ketjua jossa yksittäiset 5% maginaaliryhmään kuuluvat kummajaiset eivät kuvittelisi oman tilanteensa edustavan vähintään kaikkia suomalaisia.

Vierailija kirjoitti:

Syrjäsuomalainen = Vaasa, Turku, Helsinki, Lappeenranta, Joensuu. En oikeastaan laskisi Oulua tuohon, vaikka reunalla onkin, kun on lähes Suomen maantieteellisessä keskipisteessä. Rovaniemi, Jyväskylä ja Tampere taitavat olla ainoita, jotka eivät ole syrjäseudulla.

 

Suomen keskipisteessä ei asu kuin Piippolan vaari. 

Väestöllinen keskipiste sen sijaan on niinikään laulusta tutussa Hauhossa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luulenpa, ettet tässä tilanteessa pääse rahastamaan myyjien hädällä, koska kukaan ei ole kovin hädissään. 90-luvulla pankit pakottivat myymään asuntoja lisävakuuksien takia, mutta nykyään eivät enää pysty.

Ulosottoviraston tekemät pakkomyynnit (huutokaupat) kertovat, että monelle myyjällä on hätä. Helsingin Hakaniemestä myytiin juuri kokonainen taloyhtiö. Eikä mikään uusi talo vaan noin 100-vuotias, historiallisesti arvokas, suojeltu rakennus.

 

Nythän niitä pakkomyyntejä alkaa tulla. Asuntolainojen nollakorot kääntyivät nousuun jo aiemmin. Hintakupla puhkesi joten asuntojen hinnat (Helsingin parhailla alueilla) putosivat 20 prosenttia. Osa ihmisistä (asuntovelallisista) käyttää lyhennysvapaita ja toivoo, että korot kääntyisivät laskuun ja asuntojen hinnat nousuun. Not gonna happen. Mitäs sitten, kun lyhennysvapaat on käytetty ja rahat loppu? Asunto on pakko myydä tappiolla. Et saa samaa hintaa minkä itse maksoit kun ostit kämppäsi hintakuplan aikaan. 

Nyt on ostajan markkinat. Moni myyjä on vaarassa menettää kotinsa (pakkomyynti) koska pankki vaatii asuntolainojen lyhennystä. Erityinen ongelma on se, että uudisasuntojen ostajilla on suuret lainat. Asunto oli kallis (velaton ostohinta) ja hinnan päälle tuli vielä massiivinen taloyhtiölaina. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En koskaan pohdi, mikä on soveliasta. Tingin aina vähintään 20 prosenttia. Jos kyseessä on arvokohde (ns. miljoona-asunto) niin tingin aina vähintään 30 prosenttia. Myyjäosapuolen ja välittäjän reaktio kertoo, ovatko he valmiita hieromaan kauppoja vai ei.

Terveisin,
business-alan ammattilainen, valmistunut vuonna 1997

Ihan oikeesti? Jos olet itse myymässä 100 000 euron asuntoa, niin laitat myynti-ilmoitukseen hinnaksi 150 000 euroa?

Kylläpäs sinulla on huono laskupää.   :D

Kuinka paljon sinun mielestäsi 30 % on noin suurin piirtein? Eli jos haluat asunnostasi 100 000 euroa, ja tiedät, että ostaja tinkii 30 % - niin mikä hinta sinun mielestäsi asunnolle pitää laittaa?

Kylläpäs sinulla on huono lukupää. Sadan tonnin asunto ei ole miljoona-asunto. Miksi jankutat 30 prosentin tinkimisestä? Kirjoittaja sanoi tinkivänsä 20 prosenttia tavallisesta kohteesta. 

Trollien laskelmat perustuvat typeryyteen (kyvyttömyys ymmärtää matematiikkaa) tai tahalliseen väärinymmärrykseen (weaponized incompetence). Molemmat taktiikat ovat niin kömpelöitä, että jo 10-vuotias lapsi ymmärtää ne. 

Hakaniemen talo vaati täyttä remontointia. Ei normi-ihminen pysty ostamaan historiallisesti suojeltua rakennusta. Sen ylläpitäminen maksaa enemmän kuin viereinen talo.