Olen raskaana ja ahdistaa Suomen tiukentuva holhoaminen lapsiperheistä
Odotan ensimmäistä ja hyvin toivottua lastamme. Hämmentävä mutta uusi piirre itsessäni on se että huomaan yhä enemmän miten Suomessa on vallalla jonkinlainen omituinen ajatusmaailma, jossa yhteiskunta haluaa päättää perheiden asioista ja lapsen elämästä enenevissä määrin kaikissa lapsiperheitä koskevissa paikoissa.
Pelkästään neuvolan tekemät kyselyt tuntuvat tosi tungettelevilta, yksityisasioita urkkivalta. Kysytään perheen ruokatottumuksia ja ravitsemusta jo ennen ensimmäistä ultraakaan ja perheen vanhempien alkoholi- ja tupakkakäytänteitä jopa vuosia ennen raskautta. Tuntuu että painopiste sen raskauden, sikiön ja äidin terveydestä on siirtynyt koko perhettä koskevaan Soveltuvuuden Arvioon, jossa mahdollisesti vastavalmistunut ja nuori terveydenhoitaja arvioi onko tämä perhe soveltuva vanhemmiksi.
Kaikkein irvokkainta on että käsittääkseni mitään oikeaa apua ei meinaa neuvolan kautta saada - neuvolapsykolegeille on kuukausien jonot (kaverilleni raskaus oli vaikea paikka henkisesti, saivat alkuraskaudesta lähetteen ja ensikäynnille pääsi vauvan syntymän jälkeen). Pariterapiaa ei parisuhdeongelmiin ole tarjolla vaan ohjataan seurakunnalle. Ravitsemusterapeutteja on, mutta heidänkään palveluita ei käsittääkseni helpolla saa.
Tänään Hesarissa opetusministeri tuo esille suuren huolensa siitä, että lapsia ei hakeudu riittävästi varhaiskasvatukseen. Siis siihen samaan varhaiskasvatukseen missä ryhmäkoot pursuavat yli äyräiden, taudit leviävät kuin kulovalkea, henkilökunnassa ei minkäänlaista pysyvyyttä ja lapsilla kaiken kaikkiaan on monesti turvatonta olla? Millä perusteella opetusministeri arvioi voivansa päättää perheen yli, mikä perheelle ja perheen lapsille on soveltuvin ratkaisu? Ja millä tavalla se edes kuuluu yhteiskunnalle, noin niinkuin oikeasti?
Tekstistä saa ehkä käsityksen että olen jonkinlainen yhteiskunnan rajapinnalla elävä ituhippi mutta olen aivan tavallinen työssäkäyvä ensisynnyttäjä, jolla on hyvät tukiverkot ja hyvä mies.
Omat raskaushormonit tässä ehkä myötävaikuttaa mutta ketä tällainen "sinun lapsesi eivät ole sinun"-mentaliteetti oikeasti palvelee? Minulle sopisi neuvola jossa keskitytään pelkästään raskauden fyysiseen seurantaan ja kaikki muu höpötys jätettäisi sikseen.
Kommentit (235)
Käytännöt vaihtelevat varmasti paikkakunnasta riippuen, myös kyselykäytännöt.
Iso ristiriita tulee siinä, että uskaltaako esim. väsynyt vauvan tai pikkulapsen äiti / isä enää sanoa, että on väsynyt ja tarvitsee tukea? Jos holhotaan liikaa, ja rehellisyydestä annetaan sanktioita (Lasu), järjestelmä toimii itseään vastaan.
Lastensuojelu pitäisi uudistaa ihan kokonaan. Pitäisi muodostaa matalan kynnyksen avun tarpeen kartoitus. Väsyneet perheet saisivat ihan oikeasti apua. Nyt perheet eivät uskalla luottaa neuvolaan tai siihen, että saavat oikeasti apua.
Joo. Laitathan sen kakaran heti tabletin ääreen kun oppii istumaan? Ja uliset sitten kun mistään ei saa apua ja pikku-Jamal on nepsypiirteinen ja aggressiivinen.
Vierailija kirjoitti:
Käytännöt vaihtelevat varmasti paikkakunnasta riippuen, myös kyselykäytännöt.
Iso ristiriita tulee siinä, että uskaltaako esim. väsynyt vauvan tai pikkulapsen äiti / isä enää sanoa, että on väsynyt ja tarvitsee tukea? Jos holhotaan liikaa, ja rehellisyydestä annetaan sanktioita (Lasu), järjestelmä toimii itseään vastaan.
Lastensuojelu pitäisi uudistaa ihan kokonaan. Pitäisi muodostaa matalan kynnyksen avun tarpeen kartoitus. Väsyneet perheet saisivat ihan oikeasti apua. Nyt perheet eivät uskalla luottaa neuvolaan tai siihen, että saavat oikeasti apua.
Voitko kertoa miten se pikkupoika ja vilja-eerika kidutettiin hengiltä? Kun lastensuojelu on NIIIIIIN vaarallinen normaaleille perheille, mutta eivät saa ottaa kidutettuja lapsia pois? Voitko kertoa mistä johtuu?
Ap, aloitetuksesi on niin asiaa. Itse emme tästä syystä yrittäneet enää toista lasta aikanaan. Ja ollaan terveitä, aktiivisia kansalaisia, hyvin toimeentulevia ja lapsi kasvatettu erittäin hyvin, huolella ja rakkaudella. Hän on pärjännyt koulussa, harrastuksissa ja kaverisuhteissa erinomaisesti ja nyt lukiossa.
Annan neuvon, vastaa vain ympäripyöreitä niihin kyselyihin joita ei halua jakaa neuvolaan, kuitenkin niin ettei aiheuta jotain ylimääräisiä sekohuolia neuvolan päässä, jotta pääsee itse helpommalla.
Vierailija kirjoitti:
Käytännöt vaihtelevat varmasti paikkakunnasta riippuen, myös kyselykäytännöt.
Iso ristiriita tulee siinä, että uskaltaako esim. väsynyt vauvan tai pikkulapsen äiti / isä enää sanoa, että on väsynyt ja tarvitsee tukea? Jos holhotaan liikaa, ja rehellisyydestä annetaan sanktioita (Lasu), järjestelmä toimii itseään vastaan.
Lastensuojelu pitäisi uudistaa ihan kokonaan. Pitäisi muodostaa matalan kynnyksen avun tarpeen kartoitus. Väsyneet perheet saisivat ihan oikeasti apua. Nyt perheet eivät uskalla luottaa neuvolaan tai siihen, että saavat oikeasti apua.
Totta kai siitä tulee lasu, koska ne väsyneiden vanhempien tukipalvelut ovat lasun palveluja kuten tukiperheet sun muut.
Vierailija kirjoitti:
Eikös nää parisuhdeterapiat ja muurt varata sieltä missä niitä annetaan. Se on vaan rartuttava puhelimeen.
Mutta kun neuvolan pitäis hoitaa kun sihteeri asiat eikä hoitaa niitä asioita johin sillä on koulutus ja tehtäväjako
Jos ei edes tarkoitusta/ mahdollisuutta auttaa ninn eipä sitten kyselläkään..
Ei meitä ainakaan ole kytätty neuvolassa tai varhaiskasvatuksessa. Lapsi on nyt 3-vuotias ja minä olen raskaana. Infolappusia annetaan kotiin neuvolassa. Ainoa lappu mitä olen koskaan täyttänyt neuvolassa oli päihde- ja mielenterveyskysely. En ymmärrä tätä aloitusta, koska oma kokemus ei tue ap:n näkemyksiä.
-- öö en määkän ymmärrä avaruuslentoja kun oma kokemus ei tue semmottii näkemyksiä.. koska ei mua ainakkaan oo ikinä lennätetty avaruures.
Vierailija kirjoitti:
Ilmeisesti julkinen ja yksityinen terveydenhuolto ei hirveän hyvin keskustele, ellei sitten kyse ole jostain syövästä, tms.
Edes julkinen ja julkinen terveydenhuolto eivät keskustele keskenään. Minulla on krooninen sairaus ja siihen lääkitys, joita hoidetaan erityissairaanhoidossa. Neuvolassa tuosta sairaudesta tai sen vaikutuksesta raskauteen ei ymmärretä hölkäsen pöläystä. Jokaisesta pikkuasiasta laitetaan viestiä erityissairaanhoitoon, vaikka lääkärin aiemmissa kirjauksissa sama asia olisi selitetty selkeällä suomen kielellä. Joskus myös annetaan täysin ristiriitaisia ohjeita kuin mitä kyseisen alan erikoislääkäri on aiemmin sanonut. Useimmiten minä, jolla ei ole minkäänlaista terveydenhuollon koulutusta, joudun neuvomaan neuvolaa eikä toisin päin.
Vierailija kirjoitti:
Joo. Laitathan sen kakaran heti tabletin ääreen kun oppii istumaan? Ja uliset sitten kun mistään ei saa apua ja pikku-Jamal on nepsypiirteinen ja aggressiivinen.
Eskarissa on ainakin kaikki minun kolme kakaraani käsketty panemaan tabletin eteen pelaaman Ekapeliä. Kuopus tosin oppi lukemaan 4-vuotiaana, joten hänen ei niin tarvi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on ilmeisesti tuo raskaus mikä saa kaisissa aikaan tuon minäminäminäminä eikä kukaan muu asenteen.
Vaikka sinä itse pidät itseäsi parhaimpana ja viisaimpana ja vaikka vanhempasi sinulle valehtelee samaa niin se ei todellakaan tee sinusta viisainta niin kannattaisi kuunnella ammattilaisia jotka tietää mistä puhuu
Minä (aloittaja) teen tuota samaa ohjausta elintavoista ihan työni puolesta. Jännästi sitä vaan huomaa siinä toisessa roolissa että kaikki neuvolan tekemät asiat eivät ole ihan asiallisia. Vai onko sinun mielestäsi esim pariskunnan seksielämä neuvolalle kuuluva asia? Sitä kun kysytään ihan kirjaimellisesti neuvolakäynnillä, pakollisessa kyselyssä vauvan syntymän jälkeen.
Ei varmaan ole pakko vastata mihinkään henkilökohtaisuuksiin, jos ei halua . Tuskin voivat siitä mitään lasua tehdä. Tai mitä sitten? Lasun tehtävä kysellä perheen ruokailu tottumuksista sun muista epäilen.
Sano niille että olet siellä raskauden seurannassa et parisuhde terapiassa. etkä psykologilla.
Hei, kyselyihin voi sitten vastata mitä vaan jos huolettaa että niiden perusteella saadaan joku kiinni jostsin.
Vierailija kirjoitti:
Olisikohan ihan aiheellisia nuo neuvolakyselyt.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/1db3b773-3b0c-4d66-ab64-d25b67b7abac
Jos olisi käynyt neuvolassa lapsi olisi säästynyt kärsimykseltä.
Minusta oli hassua, kun neuvolaa kiinnosti montako kertaa päivässä syön vihreitä kasviksia ja seksielämä, mutta esim. tukiverkkojen täydellinen puute ei ollut ongelma. Hehän olisivat joutuneet tekemään jotain asian hyväksi. Lomakkeita oli paljon helpompi täyttää ja ohjata käyttämään rasvatonta maitoa kevytmaidon sijaan. Tämä myös tarkistettiin joka kerta, olettehan vaihtaneet maidon rasvattomaan. Koliikkivauva ja se, etten kyennyt enää nukkumaan edes 24h valvottuani, ei kiinnostanut ketään. "Äitiyteen kuuluu että väsyttää joskus, nuku kun vauva nukkuu!" En saanut vastausta, mihin 3-vuotiaat isosisarukset olisi pitänyt laittaa siksi ajaksi.
Hupaisinta kuitenkin oli, kun kouluterveydenhuollon laajassa tarkastuksessa terveydenhoitaja huolestui kun teillä ei ole tukiverkkoja. :D :D Kuka hakee lapset koulusta jos vanhemmat sairastavat, milloin saatte parisuhdeaikaa jne. Hänelle nauroin jo suoraan, ettei se ole enää ongelma, lapsethan ovat jo omatoimisia. Hän oli 10 vuotta myöhässä huolineen.
Senkun vastailee rehellisesti niihin kysymyksiin. Jos ette ole alkoholisoituneita kumpikaan, eikä mitään isompia elämänhallinnan ongelmia ole niin mikä ongelma se on?
Ja jos on niin hyvä että seurataan. Vaikka niihin valehtelisikin, niin pistää tuoreen vanhemman miettimään.
En ole täysraitis, juon joskus ihan kunnolla, ja vähintään muutaman viikossa, poltan joskus, meillä molemmilla vanhemmilla on ylipainoa ja liikuntaa tulee harrastettua liian vähän.
Ei ne siellä neuvolassa syyllistä ja komentele miten teidän kuuluu elää, vaan nimensä mukaisesti neuvovat ja avustavat.
Ei meitä ainakaan ole kytätty neuvolassa tai varhaiskasvatuksessa. Lapsi on nyt 3-vuotias ja minä olen raskaana. Infolappusia annetaan kotiin neuvolassa. Ainoa lappu mitä olen koskaan täyttänyt neuvolassa oli päihde- ja mielenterveyskysely. En ymmärrä tätä aloitusta, koska oma kokemus ei tue ap:n näkemyksiä.