Alkaisitko parisuhteeseen 50v miehen kanssa, jolla on alle kouluikäinen lapsi?
Tämmöisiä tulee Tinderissä vastaan. Tosin se lapsi selviää sitten vasta jossain vaiheessa, profiilissaan eivät siitä mainitse.
Olen itsekin 50v ja lapset jo täysi-ikäisiä, toinen ei edes asu enää kotona.
Kommentit (59)
Tällainen tuli juuri vastaan. Miehellä 2 teiniä ekasta liitosta, joiden kanssa ei mitään kiinteitä tapaamisisa, vaan ihan miten sattuu tulivat ja menivät ja tarvivat isää korjaamaan mopoa tai kyytiä tai mitä milloinkin. Toisesta liitosta 6v tyttö viikko/viikko. Totesin, etten mahdu tuohon mukaan mitenkään
Vierailija kirjoitti:
Ai kamala. Jos olisin sinkku, niin ehkä, toki tavattaisiin vain silloin kun lapsi on äidillään. Mitään yhteenmuuttoja ei olisi tulossa.
Sitä vain joka toinen viikko tapaamista olisi sitten luvassa eläkeikään asti. Ja pahimmassa tapauksessa pompottava exä siellä myös
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ai kamala. Jos olisin sinkku, niin ehkä, toki tavattaisiin vain silloin kun lapsi on äidillään. Mitään yhteenmuuttoja ei olisi tulossa.
Sitä vain joka toinen viikko tapaamista olisi sitten luvassa eläkeikään asti. Ja pahimmassa tapauksessa pompottava exä siellä myös
No minäkin olen kohta viisikymppinen, ja naimisissa kohta 20.v, onnellisesti. Tämä olisi jo koettu, joten joka toinen viikko seikkailu kuulostaisi virkistävän tilavalta. Mikään pompottelu ei minuun ulottuisi, sekin olisi sen miehen ongelma. Oma lapsi on mullakin jo aikuinen, ei olisi kiinnostusta perheleikkeihin.
Eräs tapaus tuli mieleen. Lapsi oli kylläkin jo 10v, mutta mies oli lähihuoltaja ja tapasi äitiään vain satunnaisesti. äidillä ilmeisesti alkoholi ja/tai mt-ongelma.
Kysyin sitten ekoilla treffeillä, että miten ajattelit että seurusteltaisiin, jos lapsi on aina hänellä. No, kyllä se tunnin silloin tällöin pärjää itsekseen. Ei tavattu toista kertaa
En voisi. Ikänsä puolesta nyt vielä menisi, vaikkakin tuntuisi hivenen vanhalta (miehet ikääntyvät nopeammin ja aikaisemmin). Lapsi olisi kuitenkin kynnyskysymys, en missään nimessä halua mukaan mihinkään pikkulapsikuvioon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ai kamala. Jos olisin sinkku, niin ehkä, toki tavattaisiin vain silloin kun lapsi on äidillään. Mitään yhteenmuuttoja ei olisi tulossa.
Sitä vain joka toinen viikko tapaamista olisi sitten luvassa eläkeikään asti. Ja pahimmassa tapauksessa pompottava exä siellä myös
No minäkin olen kohta viisikymppinen, ja naimisissa kohta 20.v, onnellisesti. Tämä olisi jo koettu, joten joka toinen viikko seikkailu kuulostaisi virkistävän tilavalta. Mikään pompottelu ei minuun ulottuisi, sekin olisi sen miehen ongelma. Oma lapsi on mullakin jo aikuinen, ei olisi kiinnostusta perheleikkeihin.
Mutta kaikki yhteiset reissut ym menot menisi aina sen lapsen aikataulujen ehdolla. MITÄÄN ei voisi suunnitella tai sopia kovin pitkälle eteenpäin ja pitäisi aina varautua peruutuksin
Vierailija kirjoitti:
Tällainen tuli juuri vastaan. Miehellä 2 teiniä ekasta liitosta, joiden kanssa ei mitään kiinteitä tapaamisisa, vaan ihan miten sattuu tulivat ja menivät ja tarvivat isää korjaamaan mopoa tai kyytiä tai mitä milloinkin. Toisesta liitosta 6v tyttö viikko/viikko. Totesin, etten mahdu tuohon mukaan mitenkään
No pitäisi tuossa miehenkin ymmärtää prioriteetit. Ei hänelläkään ole tosiasiassa aikaa ja resursseja parisuhteelle. Ja siksi toiseksi, vähän red-flag, jos ei tuosta ensimmäisestä erosta oppinut.
Tapailin yhtä sellaista miestä. Ei siitä mitään tullut. Parempi kun on aikuiset lapset tai ei ole lapsia.
En todellakaan, kun olen oman lapseni jo aikuiseksi ja omilleen kasvattanut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ai kamala. Jos olisin sinkku, niin ehkä, toki tavattaisiin vain silloin kun lapsi on äidillään. Mitään yhteenmuuttoja ei olisi tulossa.
Sitä vain joka toinen viikko tapaamista olisi sitten luvassa eläkeikään asti. Ja pahimmassa tapauksessa pompottava exä siellä myös
No minäkin olen kohta viisikymppinen, ja naimisissa kohta 20.v, onnellisesti. Tämä olisi jo koettu, joten joka toinen viikko seikkailu kuulostaisi virkistävän tilavalta. Mikään pompottelu ei minuun ulottuisi, sekin olisi sen miehen ongelma. Oma lapsi on mullakin jo aikuinen, ei olisi kiinnostusta perheleikkeihin.
Mutta kaikki yhteiset reissut ym menot menisi aina sen lapsen aikataulujen ehdolla. MITÄÄN ei voisi suunnitella tai sopia kovin pitkälle eteenpäin ja
Et nyt ymmärrä. Se on sen miehen voivoi. Mulla on kyllä tekemistä ja menemistä ihan jonkun toisen lapsesta riippumatta.
Juu ei. Itellä lapsi jo 28-vuotias niin ei tässä elämässä enää pieniä lapsia. Ehdoton nounou.
No en tietenkään. 6-kymppisenä kestäisin jotain teinin kiukuttelua. NEVER!!
"Et nyt ymmärrä. Se on sen miehen voivoi. Mulla on kyllä tekemistä ja menemistä ihan jonkun toisen lapsesta riippumatta."
Kyllä se nyt on vähän kummankin voivoi, sillä yhteinen aika kärsii siitä, että se alle kouluikäinen lapsi pitää huomioida. Ei nyt mikään parisuhde voi olla sellainen, jossa kaikki tekeminen ja meneminen suunnitellaan pelkästään itseä ajatellen eikä myös puolison aikatauluihin sopivaksi.
En alkaisi, vaikka pidän lapsista, se vaihe elämässäni on jo ohi. Lapsenlapsia hoitelen sitten, jos niitä tulee.
Älytön kysymys. Niin kauan, kun ihmisellä ei ole mitään tunnesidettä ihmiseen niin eihän kukaan toisen lapsia siedä tai ota riesakseen, vaikka niiden eteen ei tarvitsisi tikkua nostaa.
En. En ole kiinnostunut muiden ihmisten lapsista enkä halua viettää vapaa-aikaa ja lomia pikkumuksun ehdoilla. Olen itse 44-vuotias ja oma poika 16v.
Mutta kaikki yhteiset reissut ym menot menisi aina sen lapsen aikataulujen ehdolla. MITÄÄN ei voisi suunnitella tai sopia kovin pitkälle eteenpäin
Viisikymppisellä voi olla iäkkäät vanhemmat, joiden hoitaminen aiheuttaa sen, ettei mitään voi suunnitella kovin pitkälle eteenpäin.
Vaikka tietenkään tämä ei koske sinua tai ketään sellaista, joka vihaa omia vanhempiaan.
En todellakaan enää. Älä tee mun virhettä,elämä muuttuu sietämättömäksi vuosien kuluessa. Miehen aika/rahat/ energia kuluu tuohon jälkeläiseen. Eli sun aika/rahat/energia menee jakoon,eikä sulle jää edes puolta. Ehkä kolmasosa,kun resursseja jakamassa olette sinä,mies ja sen perillinen. Jos olet Äiti Teresa ja sulle käy kaikki ja haluat vain antaa,vaikka oma kuppisi on tyhjä...siinä tapauksessa onnea valitsemallesi tielle.
Ai kamala. Jos olisin sinkku, niin ehkä, toki tavattaisiin vain silloin kun lapsi on äidillään. Mitään yhteenmuuttoja ei olisi tulossa.