Lue keskustelun säännöt.
Kannattaako aso-asuminen enää?
14.01.2026 |
Valtion tuki loppui, kulut nousussa. Uskaltaisitko ottaa aso-asuntoa, onko järjestelmä romahtamassa kokonaan ja asukkaat menettämässä rahansa?
Kommentit (230)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asot paskottiin, kun niihin alettiin ottaa myös vuokralaisia.
Se on vasta alkua, seuraavsssa vaiheessa ne vuokra-asotalot muutetaan asunto-osakeyhtiöiksi, asokas saa lunastaa markkinahintaan jos rahkeet riittää, tai jäädä vuokralle jos ei joudu muuttamaan muualle. Ensi vuoden alusta suunniteltu tulemaan voimaan.
Niin Hasossa, ei muissa Asoissa.
Vaso ainakin on vakavarainen. Turussa on asiat hoidettu hyvin.
Jos ei ole kysyntää asoina ei vakavaraisuus siihen auta. Jos puolet on vuokrattu, niin voidaan vapauttaa aso-rajoituksista ja muuttaa asunto-osakeyhtiöksi. Tiedättekö te siellä Vasolla minkä verran on vuokrattuja huoneistoja jossakin kohteessa, taloittain menee.
Viime syyskuulta toimitusjohtajan tervehdys. Meillä vastike on vuonna 2026 sama kuin oli 2025. Muuten en ymmärrä kysymystäsi. En ole kuullut vuokraamisesta.
Vaikka Meriluoto toimitusjohtaja onkin, en pysty kuvittelemaan hänen äänestävän kokoomusta. Ei ainakaan enää.
"Asumisoikeusasuminen pysyy jatkossakin turvallisena ja kohtuuhintaisena asumismuotona, vaikka valtion tuki uusien asumisoikeusasumiseen rakentamiseen toistaiseksi lakkaa. Asumisoikeusjärjestelmää ei olla lopettamassa, eikä Vason asukkaiden tarvitse kantaa huolta oman kodin säilymisestä eikä vastikekehityksestä.
Vason asuntojen käyttöaste on pysynyt kuluvana vuonna erinomaisena. Kappalemääräinen käyttöasteemme on lähes 99 %. Asukasvaihtuvuutemme on hyvin pientä, noin 11 % vuodessa. Tästä vaihtuvuudesta merkittävä osa on Vason sisäisiä asunnon vaihtoja, jonka asumisoikeusjärjestelmä joustavasti mahdollistaa. Päättyneiden asumisoikeussopimusten määrä on pysynyt ennallaan, ja saamme tällä hetkellä enemmän asuntohakemuksia kuin vastaavaan aikaan viime vuonna. Kysyntää Vason asumisoikeusasunnoille siis riittää. Lisäksi olemme erityisen iloisia siitä, että Vason asukastyytyväisyys on korkealla tasolla, ollen paras Suomen asumisoikeusyhteisöistä.
Suomen hallituksen päätös asumisoikeusasuntojen uudistuotannon tukemisen lopettamisesta on johtanut siihen, että asumisoikeusyhteisöt ovat saattaneet samanaikaisesti rakenteille suuren määrän uusia kohteita. Normaaliolosuhteissa kohteiden toteutus olisi jaksottunut pidemmälle ajanjaksolle, mutta uudistuotannon jatkoa koskevan epävarmuuden takia hankkeet on ollut tarpeen toteuttaa nyt. Koska lyhyellä aikavälillä uusien asumisoikeusasuntojen tarjonta olennaisesti kasvaa, tulee asumisoikeusasuntojen tyhjäkäyttö tilapäisesti lisääntymään. Tämä on Vasolla otettu huomioon talousarvion laadinnassa.
Vason talous on vakaalla pohjalla, ja aiempien vuosien kustannusnousuista huolimatta vastikekorotuksemme ovat olleet maltillisia. Kustannuskehitys on tasaantunut, minkä lisäksi vastikkeen korotuspaineita Vasolla hillitsee muun muassa päättyvät vanhat aravalainat ja laskenut korkotaso. Vason alustavan 2026 talousarvion mukaan keskimääräinen vastikkeen korotusprosenttimme on 0,0 %, eli vastikkeemme pysyvät keskimäärin ennallaan. Vuoden 2026 vastikkeemme vahvistetaan lokakuussa.
Turun seutu on muuttovoittoaluetta, ja kysyntä kohtuuhintaiselle asumiselle kasvaa jatkuvasti. Vaso on Turun ja ympäryskaupunkien omistama yhtiö, joka ei tavoittele voittoa, vaan toimii omakustannusperiaatteella. Asumisoikeusasuntojen riittävä tarjonta tukee asumisen pysymistä kohtuuhintaisena Turun seudulla, ja ennaltaehkäisee asuinalueiden segregaatiota. Kohtuuhintaisen asuntotuotannon alasajo aso-uudistuotannon lakkauttamisen ja vuokra-asuntolainoituksen korkotukivaltuuksien pienentämisen myötä tulee kiristämään asuntomarkkinoita. Tämä ei ole asunnontarvitsijoiden etu.
Anton Meriluoto
toimitusjohtaja
Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy"
Tämän kevään uudistus, ei sitä ole julkisuudessa puhuttu muuta kuin Mykkäsen sivulauseissa. Mutta aiheuttaa epävarmuutta kaikille, vaikka ei juuri siinä omassa yhtiössä yhtään kohdetta tyhjennettäisi. Kuka enää lähtee sijoittamaan asoon, jos on pelko että voi joutua muuttamaan pois ennakoimattomasti markkinatilanteen muuttuessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onhan niitä erilaisia kynnysrahoja. Helsingissä halvimmat kaksiot alle 10 000 eur, kolmioissa noin 15 000 eur.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asot paskottiin, kun niihin alettiin ottaa myös vuokralaisia.
Se on vasta alkua, seuraavsssa vaiheessa ne vuokra-asotalot muutetaan asunto-osakeyhtiöiksi, asokas saa lunastaa markkinahintaan jos rahkeet riittää, tai jäädä vuokralle jos ei joudu muuttamaan muualle. Ensi vuoden alusta suunniteltu tulemaan voimaan.
Niin Hasossa, ei muissa Asoissa.
Vaso ainakin on vakavarainen. Turussa on asiat hoidettu hyvin.
Jos ei ole kysyntää asoina ei vakavaraisuus siihen auta. Jos puolet on vuokrattu, niin voidaan vapauttaa aso-rajoituksista ja muuttaa asunto-osakeyhtiöksi. Tiedättekö te siellä Vasolla minkä verran on vuokrattuja huoneistoja jossakin kohteessa, taloittain menee.
Viime syyskuulta toimitusjohtajan tervehdys. Meillä vastike on vuonna 2026 sama kuin oli 2025. Muuten en ymmärrä kysymystäsi. En ole kuullut vuokraamisesta.
Vaikka Meriluoto toimitusjohtaja onkin, en pysty kuvittelemaan hänen äänestävän kokoomusta. Ei ainakaan enää.
"Asumisoikeusasuminen pysyy jatkossakin turvallisena ja kohtuuhintaisena asumismuotona, vaikka valtion tuki uusien asumisoikeusasumiseen rakentamiseen toistaiseksi lakkaa. Asumisoikeusjärjestelmää ei olla lopettamassa, eikä Vason asukkaiden tarvitse kantaa huolta oman kodin säilymisestä eikä vastikekehityksestä.
Vason asuntojen käyttöaste on pysynyt kuluvana vuonna erinomaisena. Kappalemääräinen käyttöasteemme on lähes 99 %. Asukasvaihtuvuutemme on hyvin pientä, noin 11 % vuodessa. Tästä vaihtuvuudesta merkittävä osa on Vason sisäisiä asunnon vaihtoja, jonka asumisoikeusjärjestelmä joustavasti mahdollistaa. Päättyneiden asumisoikeussopimusten määrä on pysynyt ennallaan, ja saamme tällä hetkellä enemmän asuntohakemuksia kuin vastaavaan aikaan viime vuonna. Kysyntää Vason asumisoikeusasunnoille siis riittää. Lisäksi olemme erityisen iloisia siitä, että Vason asukastyytyväisyys on korkealla tasolla, ollen paras Suomen asumisoikeusyhteisöistä.
Suomen hallituksen päätös asumisoikeusasuntojen uudistuotannon tukemisen lopettamisesta on johtanut siihen, että asumisoikeusyhteisöt ovat saattaneet samanaikaisesti rakenteille suuren määrän uusia kohteita. Normaaliolosuhteissa kohteiden toteutus olisi jaksottunut pidemmälle ajanjaksolle, mutta uudistuotannon jatkoa koskevan epävarmuuden takia hankkeet on ollut tarpeen toteuttaa nyt. Koska lyhyellä aikavälillä uusien asumisoikeusasuntojen tarjonta olennaisesti kasvaa, tulee asumisoikeusasuntojen tyhjäkäyttö tilapäisesti lisääntymään. Tämä on Vasolla otettu huomioon talousarvion laadinnassa.
Vason talous on vakaalla pohjalla, ja aiempien vuosien kustannusnousuista huolimatta vastikekorotuksemme ovat olleet maltillisia. Kustannuskehitys on tasaantunut, minkä lisäksi vastikkeen korotuspaineita Vasolla hillitsee muun muassa päättyvät vanhat aravalainat ja laskenut korkotaso. Vason alustavan 2026 talousarvion mukaan keskimääräinen vastikkeen korotusprosenttimme on 0,0 %, eli vastikkeemme pysyvät keskimäärin ennallaan. Vuoden 2026 vastikkeemme vahvistetaan lokakuussa.
Turun seutu on muuttovoittoaluetta, ja kysyntä kohtuuhintaiselle asumiselle kasvaa jatkuvasti. Vaso on Turun ja ympäryskaupunkien omistama yhtiö, joka ei tavoittele voittoa, vaan toimii omakustannusperiaatteella. Asumisoikeusasuntojen riittävä tarjonta tukee asumisen pysymistä kohtuuhintaisena Turun seudulla, ja ennaltaehkäisee asuinalueiden segregaatiota. Kohtuuhintaisen asuntotuotannon alasajo aso-uudistuotannon lakkauttamisen ja vuokra-asuntolainoituksen korkotukivaltuuksien pienentämisen myötä tulee kiristämään asuntomarkkinoita. Tämä ei ole asunnontarvitsijoiden etu.
Anton Meriluoto
toimitusjohtaja
Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy"
Tämän kevään uudistus, ei sitä ole julkisuudessa puhuttu muuta kuin Mykkäsen sivulauseissa. Mutta aiheuttaa epävarmuutta kaikille, vaikka ei juuri siinä omassa yhtiössä yhtään kohdetta tyhjennettäisi. Kuka enää lähtee sijoittamaan asoon, jos on pelko että voi joutua muuttamaan pois ennakoimattomasti markkinatilanteen muuttuessa.
No ihan sama se on vuokra-asumisessa ja omistusasumisessa. Kun saa palkkaa viisi tonnia ja lainaa on puoli miljoonaa ja yhtäkkiä sanotaan, että tuossa on ovi (esimerkiksi Pihlajalinna ja sata muuta yritystä), niin se oma markkinatilanne muuttuu hyvin äkkiä, eikä takuulla parempaan suuntaan.
Kaikki asumismuodot ovat nyt kriittisiä, kun miettii asiat tarkasti. Aso (Vaso) on meille hyvä, tee sinä mitä sinä tykkäät. Se ei minua kiinnosta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joskus 2000-luvun alkupuolella saattoi olla järkevä ratkaisu kun vastikkeet olivat vuokria selvästi edullisempia, mutta ei enää.
Vuonna 2000 kun muutin sisään, vastiketaso oli n 50% vuokratasosta. Nousu oli ripeää kun uusien talojen vastikkeilla piti yhtäkkiä korjata ASO yhtiön muita kohteita. 2006 vuonna alkoi vastikkeet lähentyä vuokria siinämäärin lähelle että katsoin aiheelliseksi muuttaa ASO:sta omaan.
Meillä on vastike tänäkin päivänä noin 700€ vähemmän kuin vastaava vuokra olisi kk.
Voidaan niitä halpoja kompensoida toisten kohteiden avulla, menot on yhteisiä kaikille eikä tarvitse olla tasapuolista, vaan otetaan sieltä missä on varaa pitää markkinavuokratasoa.
Eivät oleZ jokainen taloyhtiö on omansa hallituksineen.
Onhan niitä erilaisia kynnysrahoja. Helsingissä halvimmat kaksiot alle 10 000 eur, kolmioissa noin 15 000 eur.
Enpä ole ikinä nähnyt tuollaisia kynnysrahoja pks. Yksiöt 25000-35000e
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joskus 2000-luvun alkupuolella saattoi olla järkevä ratkaisu kun vastikkeet olivat vuokria selvästi edullisempia, mutta ei enää.
Vuonna 2000 kun muutin sisään, vastiketaso oli n 50% vuokratasosta. Nousu oli ripeää kun uusien talojen vastikkeilla piti yhtäkkiä korjata ASO yhtiön muita kohteita. 2006 vuonna alkoi vastikkeet lähentyä vuokria siinämäärin lähelle että katsoin aiheelliseksi muuttaa ASO:sta omaan.
Meillä on vastike tänäkin päivänä noin 700€ vähemmän kuin vastaava vuokra olisi kk.
Voidaan niitä halpoja kompensoida toisten kohteiden avulla, menot on yhteisiä kaikille eikä tarvitse olla tasapuolista, vaan otetaan sieltä missä on varaa pitää markkinavuokratasoa.
Eivät oleZ jokainen taloyhtiö on omansa hallituksineen.
Siis asoyhtiön kohteissa kaikki menot tasataan riippumatta mikä talo aiheuttaa. Nämä ole taloyhtiöitä vielä nähneetkään.
Kannattaa. Helsingin Kalasatamassa on Yrjön ja Hannan aso-talo jossa 3h+k kämpät on noin 500 euroa alle alueen vuokratason.
Siis aso-kolmion vastike noin 1500 e.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ainakin tähän saakka ASO on ollut erinomainen valinta. Muutimme ison yhtiön vuokra-asunnosta, missä vuokrat vaan nousivat ja nousivat joka vuosi... Sitä edellinen vuokra-asunto yksityiseltä, omistaja oli perinyt asunnon ja ei tajunnut mitään, hän mm. korjasi ITSE kylppäristä kohdan, mihin (muulla asialla) asunnossa käynyt putkimies sanoi, ettei voi korjata sitä samalla (kuten oli puhuttu) koska saattaa olla isompi vahinko rakenteissa. Ja niin sitten OLIKIN, syymiksi muutimme pois. Ja korostan, ettei liittynyt meidän toimiimme millään tavalla ko. 'vahinko', esimerkinluontoisesti ilmoitimme että seinä tiputtaa vettä --> putkimies ei ottanut koppia --> omistaja suurin piirtein "purkalla" tilkitsi aukon...
Tässä ASO:ssa homma toimii, asumisen hinta on säädeltyä, pitää olla edullisempaa mitä vastaavassa vuokra-asunnossa, ainakin täällä missä asun (iso kaupunki, ei pk-seutu) tutut maksaa n. saman verran kaksioista mitä meillä kolmio.
Oliko 5 vuoden välein saa uusittua jotain (keittiön kaappeja, lauteita, huoneen seinä- tai lattiapintoja, uuden kodinkkoneen jne. en muista kaikkia vaihtoehtoja) Ja JOS em. tekee omalla rahalla (voi siis esim. tapetoida vapaammin mitä vuokra-asuntoa!) saa omiaan takaisin, tosin 'ikävähennykset' leikkaa aika rajusti noiden arvoa, mutta jotain kuitenki jos heti kohta uusimisen jälkeen on muutto edessä...
Kynnysraha oli helpompi säästää etukäteen (ehkä n.10% vastaavan asunnon hinnasta) ja sille saa arvonnousua (joka teoriassa voi(si) olla negatiivinenkin, tähän saakka noussut paljon, mutta elämme hintakuplan puhkeamista, en tiedä vaikuttaako tuohon indeksiin miten...) Mutta kynnysrahan PARAS puoli on se, että se karsiin ns.epämääräisen porukan pois. Talossamme asuu ns. tavallisia suomalaisia, on eläkeläisiä, lapsiperheitä, työssäkäyviä, ei KOSKAAN mitään metelöintiä tai outoa porukkaa rapussa jne.
Asunnosta myös pääsee 3kk eroon, jos tulee tarve vaikka muutolle, sekin on iso etu nykyään. Asuntoa ei voi vuokrata eteenpäin, pl. poikkeukset jos vaikka on vuoden työkomennus ulkomalla tmv. Käsittääkseni asumisoikeuden voi myös siirtää/antaa eteenpäin/perinnöksi esim. lapselleen.
Ja joku kysyi hajonneista kodinkoneista: ne ainakin täällä korjataan/vaihdetaan vastaavasti mitä vuokra-asunnoissa. Yhden laitteen olemme itse ostaneet, koska halusimme tiettyjä ominaisuuksia mitä ei 'perusmallissa' ole, jos muuttaisimme eikä ko. juttu ole vanha siinä kohtaa, tod.näk. ottaisimme mukaamme ja tilalle joiu perusmalli ennen muuttoa.
Mutta Asoissa, kuten muissaki taloyjtiöissä, toimijoita on MONIA, osassa varmaan hommat rullaa hyvin ja toisissa ei?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joskus 2000-luvun alkupuolella saattoi olla järkevä ratkaisu kun vastikkeet olivat vuokria selvästi edullisempia, mutta ei enää.
Vuonna 2000 kun muutin sisään, vastiketaso oli n 50% vuokratasosta. Nousu oli ripeää kun uusien talojen vastikkeilla piti yhtäkkiä korjata ASO yhtiön muita kohteita. 2006 vuonna alkoi vastikkeet lähentyä vuokria siinämäärin lähelle että katsoin aiheelliseksi muuttaa ASO:sta omaan.
Meillä on vastike tänäkin päivänä noin 700€ vähemmän kuin vastaava vuokra olisi kk.
Voidaan niitä halpoja kompensoida toisten kohteiden avulla, menot on yhteisiä kaikille eikä tarvitse olla tasapuolista, vaan otetaan sieltä missä on varaa pitää markkinavuokratasoa.
Eivät oleZ jokainen taloyhtiö on omansa hallituksineen.
Siis asoyhtiön kohteissa kaikki menot tasataan riippumatta mikä talo aiheuttaa. Nämä ole taloyhtiöitä vielä nähneetkään.
Aha. No me nyt satutaan asumaan Asossa ja meillä on taloyhtiö, hallitus ja kokoukset ihan samalla tavalla kuin omistusasunnossakin. Yhdenkään toisen Asoralon asiat eivät vaikuta meihin. Meidän taloyhtiö ei ole maksamassa yhdenkään toisen maksuja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joskus 2000-luvun alkupuolella saattoi olla järkevä ratkaisu kun vastikkeet olivat vuokria selvästi edullisempia, mutta ei enää.
Vuonna 2000 kun muutin sisään, vastiketaso oli n 50% vuokratasosta. Nousu oli ripeää kun uusien talojen vastikkeilla piti yhtäkkiä korjata ASO yhtiön muita kohteita. 2006 vuonna alkoi vastikkeet lähentyä vuokria siinämäärin lähelle että katsoin aiheelliseksi muuttaa ASO:sta omaan.
Meillä on vastike tänäkin päivänä noin 700€ vähemmän kuin vastaava vuokra olisi kk.
Voidaan niitä halpoja kompensoida toisten kohteiden avulla, menot on yhteisiä kaikille eikä tarvitse olla tasapuolista, vaan otetaan sieltä missä on varaa pitää markkinavuokratasoa.
Eivät oleZ jokainen taloyhtiö on omansa hallituksineen.
Siis asoyhtiön kohteissa kaikki menot tasataan riippumatta mikä talo aiheuttaa. Nämä ole taloyhtiöitä vielä nähneetkään.
Aha. No me nyt satutaan asumaan Asossa ja meillä on taloyhtiö, hallitus ja kokoukset ihan samalla tavalla kuin omistusasunnossakin. Yhdenkään toisen Asoralon asiat eivät vaikuta meihin. Meidän taloyhtiö ei ole maksamassa yhdenkään toisen maksuja.
Meillä sama. Vain, jos koko taustayhtiö on ongelmissa, se voi ilmoittaa, että kaikissa sen kohteissa tehdään sitä ja tätä, mutta niin kauan kun tällainen tilanne ei ole, taloyhtiö on oma yksikkönsä. Tietenkin on. Se että jossain Kontulassa yksi talo on konkurssin partaalla, ei vaikuta muualla oleviin asuntoihin mitenkään.
Vierailija kirjoitti:
Onhan niitä erilaisia kynnysrahoja. Helsingissä halvimmat kaksiot alle 10 000 eur, kolmioissa noin 15 000 eur.
Silti vastikkeet ihan järkyttävät noissa vanhemmissakin asunnoissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan niitä erilaisia kynnysrahoja. Helsingissä halvimmat kaksiot alle 10 000 eur, kolmioissa noin 15 000 eur.
Silti vastikkeet ihan järkyttävät noissa vanhemmissakin asunnoissa.
Vuokraa halvempia edelleen.
Vierailija kirjoitti:
Onhan niitä erilaisia kynnysrahoja. Helsingissä halvimmat kaksiot alle 10 000 eur, kolmioissa noin 15 000 eur.
Enpä ole ikinä nähnyt tuollaisia kynnysrahoja pks. Yksiöt 25000-35000e
Jos menee aso-yhtiöiden omille sivuille voi löytyä edullisia vanhoista taloista.
Oikotiellä halvin Helsingissä on nyt 8 700 e asumisoikeusmaksu, mutta käyttövastike onkin jo 722 e/kk.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meilläpäin Helsingissä kun katselee uudistaloja ja niissä esimerkiksi keskikokoisten yksiöiden kuukausikustannuksia, lopputulema on se, että omistusasunto on kallein asua, kunnes on maksanut pois koko lainan, esim. 25 vuotta.
Siihen asti aso- ja vuokra-asunnot tulevat halvemmaksi kuukausimaksun osalta, riippuu siitä onko asomaksu säästetty vai lainalla. Jos asomaksu on jo säästetty, sitten asoasuminen on edullisinta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan niitä erilaisia kynnysrahoja. Helsingissä halvimmat kaksiot alle 10 000 eur, kolmioissa noin 15 000 eur.
Enpä ole ikinä nähnyt tuollaisia kynnysrahoja pks. Yksiöt 25000-35000e
Jos menee aso-yhtiöiden omille sivuille voi löytyä edullisia vanhoista taloista.
Oikotiellä halvin Helsingissä on nyt 8 700 e asumisoikeusmaksu, mutta käyttövastike onkin jo 722 e/kk.
Miten niin jo?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan niitä erilaisia kynnysrahoja. Helsingissä halvimmat kaksiot alle 10 000 eur, kolmioissa noin 15 000 eur.
Enpä ole ikinä nähnyt tuollaisia kynnysrahoja pks. Yksiöt 25000-35000e
Jos menee aso-yhtiöiden omille sivuille voi löytyä edullisia vanhoista taloista.
Oikotiellä halvin Helsingissä on nyt 8 700 e asumisoikeusmaksu, mutta käyttövastike onkin jo 722 e/kk.
Miten niin jo?
Niinpä, vain 722€.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan niitä erilaisia kynnysrahoja. Helsingissä halvimmat kaksiot alle 10 000 eur, kolmioissa noin 15 000 eur.
Enpä ole ikinä nähnyt tuollaisia kynnysrahoja pks. Yksiöt 25000-35000e
Jos menee aso-yhtiöiden omille sivuille voi löytyä edullisia vanhoista taloista.
Oikotiellä halvin Helsingissä on nyt 8 700 e asumisoikeusmaksu, mutta käyttövastike onkin jo 722 e/kk.
Miten niin jo?
Onhan tuo asoasunnolle kallis kuukausimaksu, siis yksiö kyseessä. Jos pitäisi siis olla vuokra-asuntoja alempi, niin tuo ei ole vaan samalta alueelta saa yksiön vapailta markkinoilta vuokralle samaan hintaan, Hekan tai A-kruunun yms. kautta vielä edullisemmin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan niitä erilaisia kynnysrahoja. Helsingissä halvimmat kaksiot alle 10 000 eur, kolmioissa noin 15 000 eur.
Enpä ole ikinä nähnyt tuollaisia kynnysrahoja pks. Yksiöt 25000-35000e
Jos menee aso-yhtiöiden omille sivuille voi löytyä edullisia vanhoista taloista.
Oikotiellä halvin Helsingissä on nyt 8 700 e asumisoikeusmaksu, mutta käyttövastike onkin jo 722 e/kk.
Miten niin jo?
Niinpä, vain 722€.
No meidän naapurin asossa, joka on uudempi talo, kuukausivastike on vain n. 600 e.
ASO-kämpässä ei kuitenkaan ole Kela-nistejä naapureina.
Ei kannata.