Lue keskustelun säännöt.
Kannattaako tehdä toinen lapsi?
10.01.2026 |
Mies haluaa toisen lapsen, minä ehkä en.
Pohjatietona:
Meillä on vuoden ikäinen tytär. Mies on aina halunnut kaksi lasta ja pojan. Luulin haluavani samaa. Olen saanut ison perinnön jolla voisin olla vaikka lopunelämäni lasten kanssa kotona. Miehellä on normaalit tulot.
Rakastan äiteyttä ja lapsi on ollut todella helppo ja ihana. Mutta haluanko aloittaa alusta? Ongelmaksi muodostuu esimerkiksi epätasa-arvoisuus. Vaikka kuinka pyrkisi laittamaan asioita puoliksi niin ne eivät mene. Minulta menee lapsiin vuosia, kehollisesti ja mielellisesti. Miehellä ei juurikaan. Minä tykkään tehdä kotitöitä ja asioita ennakkoon. Mies viimetipassa. Molemilla vain oma tyyli, mutta väistämättä itse teen enemmän. Kumman tyylin mukaan pitäisi tehdä?
Mies hoitaa lasta, mutta tottakai lapsi on ollut alusta asti paljon enemmän minussa kiinni.
Esimerkkinä yöt; voisin periaatteessa herättää miehen vaihtamaan vaippaa, mutta hän on todella huono heräämään. Vaihdoin vaipan siinä ajassa kun odotin häntä. Tätä kokeiltiin alussa.
Meitä ei auta jos mies maksaisi enemmän taloudesta. Se tuntuisi jopa väärältä. Minä haluisin mennä takaisin töihin, ottaa koiran ja hoitaa yhden lapsen kunnolla. Oliko toisen lapsen kanssa edes kunnon vauvakuplaa jos taapero pyörii jaloissa? Pelottaa myös että esikoinen olisi mustasukkainen. Miksi ihmiset tekevät toisia lapsia?
Kommentit (83)
Vierailija kirjoitti:
Lapsia kannattaa tehdä sen verran kuin mitä yksin jaksaa ja pystyy taloudellisesti hoitamaan.
Persut tekee Purran leikkaamaan köyhyyteen lapsia. Vanhemmille pitää olla töitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa luottaa intuitioon. Tiedät kyllä jo sisimmässäsi oikean vastauksen. Sellaisen vinkin annan että älä elä tätä elämää toteuttaen vain muiden toiveita, oli kyse sitten lapsien lukumäärästä tai mistä tahansa asiasta joka loppuviimein vaikuttaa eniten sinun omaan elämääsi.
Minulle intuitiio sanoo että älä helvettåissä tee tähän Suomen köyhyyteen ... täällä jo nälkää näkee tarpeeksi lapsia ja koulutusrahat leikattiin pois 👹👹👹👹
Tämän takia ei Suomessa tehdä lapsia..., lisäksi kova työttömyys ja ollaan Eeuun tarkkailuluokalla.. Lapsia ei tyhjällä elätetään siihen saakka kun on oma tilipussi . AAMEN...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa luottaa intuitioon. Tiedät kyllä jo sisimmässäsi oikean vastauksen. Sellaisen vinkin annan että älä elä tätä elämää toteuttaen vain muiden toiveita, oli kyse sitten lapsien lukumäärästä tai mistä tahansa asiasta joka loppuviimein vaikuttaa eniten sinun omaan elämääsi.
Minulle intuitiio sanoo että älä helvettåissä tee tähän Suomen köyhyyteen ... täällä jo nälkää näkee tarpeeksi lapsia ja koulutusrahat leikattiin pois 👹👹👹👹..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minäkin luulin haluavani toisen. Ja mies. Synnytys oli vaikea ja vauvavuosi minulle raskas, mutta samaan aikaan ihana. Lapsemme on jo nyt vähän isompi, mutta minussa paljon vielä kiinni. En tiedä miten kävisi, jos meille nyt tulisi toinen lapsi. Luulen, että oma mielenterveyteni ei kestäisi enää jatkuvia yöherätyksiä, kun muutenkin jo paljon stressiä tietyistä asioista. Kaksinkeskinen aika on meillä sitä, että lapsen mennessä nukkumaan ehdimme vaihtamaan päivän kuulumiset paremmin. Eli en kyllä usko, että toinen lapsi ainakaan parantaisi parisuhdettamme. Nautimme elämästä kolmestaan ja pystyn elämään sen kanssa, että lapsella ei ole sisaruksia. Mielummin olen läsnä yhdelle kuin väsynyt ja ärtynyt kahdelle. Arvostan suurperheiden vanhempia, jotka hehkuvat positiivisuutta valinnoistaan ja olen kyllä välillä heille kateellinenkin :D
Ei kannata tehdä, jos yhtään epäröi. Eikä lapsia pitäisi tehdä vaan sillä perusteella, että esikoisella on seuraa. Se toinen lapsi voi olla esim. vammainen ja muuttaa teidän elämän ihan täysin (kaverille kävi näin).
Meillä on yksi lapsi. Myös siskollani on yksi lapsi. Samoin hyvällä ystävälläni. Kaikilla meillä elämä on paljon seesteisempää ja hallintumpaa kuin valtaosalla monilapsisista. Toisekseen, ainoiden lapsien jatkuva viihdyttäminen on täysi myytti. Kukaan näistä lapsista ei vaadi aikuista leikkimään tai viettämään aikaa kanssaan koko ajan vaan viihtyvät lelujensa ja omien juttujensa kanssa pitkiä aikoja. Ja ilman tappeluja, kun ei ole ketään kenen kanssa tapella. Ja oikeasti joka kerta, kun ollaan jossain monilapsisen perheen kanssa, haluavat ne toisen perheen lapset aikuisen huomiota koko ajan ja tappelevat siitä.
Minustakin on parempi kasvattaa yksi lapsi kunnolla mielummin kuin kaksi väsyneenä ja kettuuntuneena. Oma lapsi on jo teini ja lähinnä kiitollinen siitä, että ei ole sisaruksia. Sen verran on sitä menoa saanut kavereilla katsoa. Ja meillä on koira, jonka kanssa ovat erottamattomat. Ja nyt kun teini-ikä on kunnolla päällä ja välillä on vähän rankkaa, olen kyllä itsekin iloinen, että pinnan pitää riittää vain yhdelle lapselle. Koska ainakaan meillä se pikkulapsiaika ei ollut puoliksikaan niin haastavaa henkisesti kuin tytön teini-ikä.
Lisäksi minusta yhden kanssa on paljon helpompi esim. matkustaa tai harrastaa. Lapsen harrastuksiin ja mielenkiinnon kohteisiin pystyy panostamaan ihan eri tavalla, kun on vain yksi lapsi. Ja esim. lentäminen yhden kanssa on ihan eri kokemus kuin edes kahden kanssa. Aika monta kertaa olen sivusta seurannut, kun perheen lapset tappelee täysillä lentokoneessa, äiti yrittää rauhoitella ja isä istuu käytävän toisella puolella vastamelukuulokkeet päässä. Tämä vielä korostuu, jos tuntuu, että nytkin teillä on epätasa-arvoa työnjaossa.
Esimerkkejä olisi kymmeniä lisää, miten elämäsi on vaan helpompaa, kun kuuntelet sydäntäsi lapsiluvun suhteen. Mutta ihan kaikkea en jaksa tähän kirjoittaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei kannata tehdä, jos yhtään epäröi. Eikä lapsia pitäisi tehdä vaan sillä perusteella, että esikoisella on seuraa. Se toinen lapsi voi olla esim. vammainen ja muuttaa teidän elämän ihan täysin (kaverille kävi näin).
Meillä on yksi lapsi. Myös siskollani on yksi lapsi. Samoin hyvällä ystävälläni. Kaikilla meillä elämä on paljon seesteisempää ja hallintumpaa kuin valtaosalla monilapsisista. Toisekseen, ainoiden lapsien jatkuva viihdyttäminen on täysi myytti. Kukaan näistä lapsista ei vaadi aikuista leikkimään tai viettämään aikaa kanssaan koko ajan vaan viihtyvät lelujensa ja omien juttujensa kanssa pitkiä aikoja. Ja ilman tappeluja, kun ei ole ketään kenen kanssa tapella. Ja oikeasti joka kerta, kun ollaan jossain monilapsisen perheen kanssa, haluavat ne toisen perheen lapset aikuisen huomiota koko ajan ja tappelevat siitä.
Minustakin on parempi kasvattaa yksi lapsi kunnolla mielummin kuin kaksi väsyneenä ja kettuu
Tuosta ainoiden lapsien viihdyttämisestä: mun 5-vuotias kuuntelee nyt äänikirjaa olohuoneessa ja pyysi juuri että saisiko olla yksin :D lapsen isän kanssa todettiin vaan että eiköhän se onnistu. Eli tuskin on mitään eroa useampilapsisiin perheisiin viihdyttämisessä, pikemminkin niin että useampilapsisissa perheissä vanhemmat ovat paljon enemmän kiinni (ensin pidempään pieniä lapsia, sitten leikkien regulointia).
Ilman muuta. Lapset ovat kuin lettuja. Ensimmäinen menee pilalle joka tapauksessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Esineellistät lapset.Ei sun kannata kun taidat olla pinnallinen.
En tekisi. Varsinkin, jos isä toivoo poikaa. Onko esikoinen sen jälkeen joku sekundalapsi isälleen, jos isä saakin sen pojan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aika lyhytnäköistä, jos päätös perustuu esikoisen vauvavuoteen. Ei tuossa kohtaa voi sanoa, että jaksaako aloittaa kaiken alusta kun alussahan tuo esikoisenkin kasvatus vasta on. Jos olisi kouluikäisiä lapsia ennestään niin sitten.
Älä miehen mieliksi tee, mutta kannattaa nyt luopua tuosta tasa-arvoisesta vastuu vaatimuksesta ja miettiä haluatko täyttä perhe elämää. Yhden kanssa se jää juurikin sellaiseksi, että lapsi kyllä mukautuu aikuisten menoihin ja on helpompaa. Lapselle suhde sisarukseen on korvaamaton, mutta siihen on myös vanhempien panostettava. Kuopus tehdään esikoista varten. Haluatko, suotko ja jaksatko sen hänen vuoksi.. Riippuu itsestäni.
Meidän naapurissa asuu perhe joilla oli ensin yksi lapsi. Iloinen, suloinen poika. Vanhemmat hyväntuulisia ja energisiä. Sitten tekivät toisen lapsen joka on nyt 2 vuotta ja valehtelematta voin sanoa etten ole vielä kertaakaan nähnyt tuota nuorempaa lasta hyvällä tuulella. Raivoaa ja itkee aina. Äiti näyttää siltä että olisi jäänyt katujyrän alle pariin kertaan. Isi toteuttaa itseään urheillen kuulokkeet päässä. Aiemmin iloinen esikoinen istuu yleensä yksin trampoliinin reunalla ja katselee padia niska kenossa. Ollaan laitettu veto pystyyn kestääkö avioliitto kesään 26. Ei todennäköisesti kestä.
Ap, jos et itse kaipaa lisää lapsia, jätä tekemättä. Sama isä joka nyt toivoo lisää lapsia, voi etääntyä heistä täysin vaikka jo vuoden päästä jos asiat ei menekään niin kuin hän haluaa. Tosiaan, entä jos seuraavakin on tyttö?
Tytöt ansaitsevat isän jotka rakastaa heitä, eivät isää jotka toivovat enemmän poikaa. Esikoistyttäresi tulee tuntemaan tämän riittämättömyyden valitettavasti vielä aikuisenakin. Jos teette toisen ja se on poika, isä alkaa kohdella lapsia välittömästi epätasa-arvoisesti. Kuopuspojasta tulee perheen pieni keisari jolle isä antaa kaiken huomionsa. Yäk.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsen teko siihen vedoten että ovat toistensa turvana kun vanhemmista aika jättää on aika huono peruste.Kokemuksesta puhun :) Meillä esikoinen olisi halunnut kaiken huomion itseensä ja pikkuveli vain toi koko lapsuusiän "rähinät".Eikä suhde ole aikuisenakaan mimmoinenkaan heidän välillä.Esikoinen asuu omillaan, eikä juuri kotona käy/näy.On introverttiluonne muutenkin.Ihme pilvilinnoissa itsekin kaksi lasta tein että on toisilleen turvana.Ei ole :D Mutta näin meillä.Luonnekysymyksiä myös millaiseksi suhteet muodostuu.
Vierailija kirjoitti:
Aika lyhytnäköistä, jos päätös perustuu esikoisen vauvavuoteen. Ei tuossa kohtaa voi sanoa, että jaksaako aloittaa kaiken alusta kun alussahan tuo esikoisenkin kasvatus vasta on. Jos olisi kouluikäisiä lapsia ennestään niin sitten.
Älä miehen mieliksi tee, mutta kannattaa nyt luopua tuosta tasa-arvoisesta vastuu vaatimuksesta ja miettiä haluatko täyttä perhe elämää. Yhden kanssa se jää juurikin sellaiseksi, että lapsi kyllä mukautuu aikuisten menoihin ja on helpompaa. Lapselle suhde sisarukseen on korvaamaton, mutta siihen on myös vanhempien panostettava. Kuopus tehdään esikoista varten. Haluatko, suotko ja jaksatko sen hänen vuoksi.. Riippuu itsestäni.
Meillä on yksi lapsi nimenomaan sen takia, että sekä miehellä että minulla on huonoja kokemuksia sisaruksista. Ei pelkkä vanhempien panostus auta, jos kemiat ei vaan osu yhteen. Oma isosiskoni vihaa minua edelleen, koska tulin ja vein hänen paikkansa perheen kuopuksen paikan. Miehen isoveljet kiduttivat häntä koko lapsuuden vanhempien selän takana. Ja meillä yhden kanssa on mennyt niin, että me vanhemmat ollaan mukauduttu hänen menoihin ja tarpeisiinsa aina tilanteen ja ikäkauden mukaan. Ja niin tehdään kunnes muuttaa kotoa. Ja varmaan tietyllä tavalla myös sen jälkeen.
Jos haluat hankaloittaa arkea ja vapaa-aikaa - hanki useampi lapsi.
Kyllä kannattaa.
Olen itse ainokainen ja nyt 56- vuotiaana todellakin kaipaisin sisaruksia.
Itse olen saanut 3 lasta. He ovat nyt: 30- ja 33- vuotiaat pojat ja 21-vuotias tyttö.
Heillä on hyvät välit keskenään.
Olen myös ollut jokaisen kanssa liki yksinään, kun isänsä töiden vuoksi oli paljon ulkomailla.
Rankkaa välillä oli , mutta ihanaa. Ja minulla on myös hyvin läheiset välit lasteni kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Aika lyhytnäköistä, jos päätös perustuu esikoisen vauvavuoteen. Ei tuossa kohtaa voi sanoa, että jaksaako aloittaa kaiken alusta kun alussahan tuo esikoisenkin kasvatus vasta on. Jos olisi kouluikäisiä lapsia ennestään niin sitten.
Älä miehen mieliksi tee, mutta kannattaa nyt luopua tuosta tasa-arvoisesta vastuu vaatimuksesta ja miettiä haluatko täyttä perhe elämää. Yhden kanssa se jää juurikin sellaiseksi, että lapsi kyllä mukautuu aikuisten menoihin ja on helpompaa. Lapselle suhde sisarukseen on korvaamaton, mutta siihen on myös vanhempien panostettava. Kuopus tehdään esikoista varten. Haluatko, suotko ja jaksatko sen hänen vuoksi.. Riippuu itsestäni.
"Kuopus tehdään esikoista varten" - jos noin onkin niin älkää hyvät ihmiset kertoko nuoremmille lapsillenne että heidät on tehty isosisaruksen mieliksi. Itselleni kerrottiin ja todella karua oli 5v kuulla että sinut on tehty muita viihdyttämään. Ei näin!
Persujen kannattaa tehdä lapsia tähän köyhyyteen niin paljon kun perse kestää.