Lue keskustelun säännöt.
Kaverin käytös
10.01.2026 |
Kaverilla on tapana huomautella ikävästi asioistani. Hän tekee sen kiertelemällä, niinkuin asiat tapahtuisivat hänelle ja sitten mollaa niitä. En tiedä miten suhtautuisin? Ehkä jollain täällä on kokemuksia ja osaa neuvoa?
Esimerkiksi sain hiljattain silmälasit. Mielestäni sopivat kivasti mulle. Kaveri aloitti tästä, että olisi ihan kauheaa jos hän saisi silmälasit, että mihin sitä kehtaisi lähteä enää rilleissä. Joo olipa kiva heitto. Tietenkään mitään hyvää ei sanonut laseistani tai siitä miten sopivat mulle.
Vaatteista tulee aina sanomista. Rakastan vaatteita ja muotia, mutta käytän vaatteet loppuun. Mua ei häiritse jos hupparissa on nyppyjä. Kaveri alkoi esittelemään sitten omaa paitaansa, että kato nyt kuin nyppysessä hän on lähteny, ihan kauheeta miten hän nyt kehtaa. Hänen paidassa ei ollut yhtään nyppyä. Se oli taas käännetty näin, et kato hupparias missä SÄ oot oikein lähtenyt.
Olen lihonut viime aikoina. Mulle tulee aina kiloja talvella, koska vihaan liikkua kylmässä. Tiedän että ne siitä lähtee keväällä, niin en stressaa. Kaveri aloitti tästä et, kauhee ku hän on lihonu ihan kauheesti. Ei mahdu enää mihinkään vaatteisiin jne. No mun silmääni ei ollut, kivasti heitetty taas mulle.
Odotetaanko tässä et minä lähden tähän kuoroon mukaan, joo nää mun lasit on kyl kauheet, en kehtaa enää liikkuu ulkona ja joo heitän heti roskiin tän hupparin ja muutan maakuoppaan kun olen niin lihavakin? Vai mitä ihmettä tämä käytös tarkoittaa?
Kommentit (86)
Jollain kierolla tavalla olen miettinyt tämän niinkin, että yrittääkö kaveri jotenkin loivennella asioita, ettei mun tarvitsis niin hävetä vaikka vaatettani? Koska kato! Mullakin on nyppyjä! Tai että yrittää saada mun fiilistä paremmaksi et hänkin on lihonut? Ongelma on vaan se, että mä en häpeä tollasia asioita.
Mä olen aina näissä tilanteissa jatkanut vaan juttua jostain muusta aiheesta, niinkuin en olisi noteerannut koko huomautusta. Mutta kyllä se huomautus tottakai jälkeenpäin harmittaa. En halua antaa hänelle sitä valtaa että saa mut siinä tilanteessa harmistumaan.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aikani kuuntelin vastaavaa kunnes tuli sopiva tekosyy lopettaa koko tuttavuus ja uskotko, tämä arvostelija yrittää vielä edelleen päästä yhteyksiin mun kanssa, jouluna viimeksi tuli joku viesti jonka poistin samantien lukematta tai avaamatta sitä ollenkaan. Olisi ihan aikuisten oikeasti voinut miettiä käytöstapojaan jo paljon aikaisemmin. Mahdollisuuksia kuitenkin sai varmaan tuhansia. Ei täällä muutkaan tee mitä omaan mieleen juolahtaa välittämättä seurauksista. Ainoa mikä itseäni harmittaa on että hyväksyin nuo perseilyt aivan liian pitkään.
Vierailija kirjoitti:
Suomi on ilkeiden ihmisten maa.
Suomessa on onnettomia vätyksiä, jotka takertuu kusipäihin voidakseen uhriutua. Ne nauttii siitä.
Vätykset herättää halun hakata ja potkia. Kts nurkassa kyyristelevä kilttis. Ja kilttis saa orkun housuihinsa kun sitä potkii.
Vierailija kirjoitti:
Jollain kierolla tavalla olen miettinyt tämän niinkin, että yrittääkö kaveri jotenkin loivennella asioita, ettei mun tarvitsis niin hävetä vaikka vaatettani? Koska kato! Mullakin on nyppyjä! Tai että yrittää saada mun fiilistä paremmaksi et hänkin on lihonut? Ongelma on vaan se, että mä en häpeä tollasia asioita.
Mä olen aina näissä tilanteissa jatkanut vaan juttua jostain muusta aiheesta, niinkuin en olisi noteerannut koko huomautusta. Mutta kyllä se huomautus tottakai jälkeenpäin harmittaa. En halua antaa hänelle sitä valtaa että saa mut siinä tilanteessa harmistumaan.
Ap
Hei tuo voi olla ihan totta!! Jos hän on yliempaattinen, niin ihan hyvin voi suhtautua asioihin tuolla tavalla. Ja jos asia on näin, niin hänellä on valtavasti sosiaalisia pelkoja (mitä muut ajattelee, miltä näytän ulospäin). Ja jotenkin tuli mieleen horoskoopeista kaksonen, tuo on aikalailla kaksosten ytimessä. Muihin mukautuminen ja eläytyminen, jossa se oma minuus katoaa pikkuhiljaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomi on ilkeiden ihmisten maa.
Suomessa on onnettomia vätyksiä, jotka takertuu kusipäihin voidakseen uhriutua. Ne nauttii siitä.
Vätykset herättää halun hakata ja potkia. Kts nurkassa kyyristelevä kilttis. Ja kilttis saa orkun housuihinsa kun sitä potkii.
Marttyyriys on narsismin piirre. Piilonarsismi on yleisempää naisilla kuin miehillä. Ap kin antaa toisen kohdella tökerösti hiljaa ettei anna toiselle valtaa? Outo logiikka.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos minä sanon, että kylläpä on kylmä, niin sinä koet minun sanoneen, että pukeudupa lämpimämmin?
Huomaatko lainkaan, että sinä itse keksit kaverin sanojen tarkoittavan muuta kuin mitä hän sanoo. Jos minä sanon, että olenpa lihonut, niin tarkoitan, että olenpa lihonut enkä niin kuin sinä oletat, että oletpa lihonut.
Vika on sinun mallissasi ajatella olevasi kaiken keskipiste.
En ymmärtänyt tuota asiaa, kun sanoit että kaveri oli sanonut omasta lihomisestaan ja sinä ajattelet että hän sanoi sen sinulle??? AP, sinulla on kieroutunut tapa ajatella asiaa, niin että asia koskisi sinua. Voiskohan noita sun juttuja edes uskoa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos minä sanon, että kylläpä on kylmä, niin sinä koet minun sanoneen, että pukeudupa lämpimämmin?
Huomaatko lainkaan, että sinä itse keksit kaverin sanojen tarkoittavan muuta kuin mitä hän sanoo. Jos minä sanon, että olenpa lihonut, niin tarkoitan, että olenpa lihonut enkä niin kuin sinä oletat, että oletpa lihonut.
Vika on sinun mallissasi ajatella olevasi kaiken keskipiste.
Tollasia on ihan oikeasti olemassa, stereotyyppisesti keski-iän ylittäneet toimistossa ikänsä työskennelleet naiset. Tilanteissa, joissa ei voi sanoa suoraan konfliktien pelossa, mutta joku pakko silti saada piikiteltyä toista. Tahtona myös hämmentää toista ja testata, tajuaako toinen piikin ja alistuuko sille. Siis näitä on, ihan oikeasti olemassa!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomi on ilkeiden ihmisten maa.
Hommaa helpottaa se, että seurauksia juuri tarvitse pelätä.
Ilkeys tuntuu olevan muotia. En ymmärrä miksi. Se antaa vaan kommentoijasta tyhmän kuvan.
Ei ole muotia. Typerykset on aina olleet ilkeitä (kts. PS). Ilkeys on pelosta kumpuavaa defensiivistä käytöstä, huomionkerjuuta ja ruikutusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos minä sanon, että kylläpä on kylmä, niin sinä koet minun sanoneen, että pukeudupa lämpimämmin?
Huomaatko lainkaan, että sinä itse keksit kaverin sanojen tarkoittavan muuta kuin mitä hän sanoo. Jos minä sanon, että olenpa lihonut, niin tarkoitan, että olenpa lihonut enkä niin kuin sinä oletat, että oletpa lihonut.
Vika on sinun mallissasi ajatella olevasi kaiken keskipiste.
Voi meidän pientä nukkavierua lasta, jota kaikki säälii.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomi on ilkeiden ihmisten maa.
Suomessa on onnettomia vätyksiä, jotka takertuu kusipäihin voidakseen uhriutua. Ne nauttii siitä.
Vätykset herättää halun hakata ja potkia. Kts nurkassa kyyristelevä kilttis. Ja kilttis saa orkun housuihinsa kun sitä potkii.
Montako koronarokotetta tuli otettua?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos minä sanon, että kylläpä on kylmä, niin sinä koet minun sanoneen, että pukeudupa lämpimämmin?
Huomaatko lainkaan, että sinä itse keksit kaverin sanojen tarkoittavan muuta kuin mitä hän sanoo. Jos minä sanon, että olenpa lihonut, niin tarkoitan, että olenpa lihonut enkä niin kuin sinä oletat, että oletpa lihonut.
Vika on sinun mallissasi ajatella olevasi kaiken keskipiste.
Tollasia on ihan oikeasti olemassa, stereotyyppisesti keski-iän ylittäneet toimistossa ikänsä työskennelleet naiset. Tilanteissa, joissa ei voi sanoa suoraan konfliktien pelossa, mutta joku pakko silti saada piikiteltyä toista. Tahtona myös hämmentää toista ja testata, tajuaako toinen piikin ja alistuuko sille. Siis näitä on, ihan oikeasti olemassa!
Siis mitä alistuuko? Pitäiskö alkaa räyhäämään jotain? Sekö olis hyvä keino pitää tollaset kurissa? Paras reaktio on se, että ei reagoi. Itsekin tavannut tällasia ihan riittämiin eikä mua kiinnosta v*tun vertaa noin lapsellinen käytös.
Ap, omassa päässäsi soivaa levyä olisi hyvä tarkistella aika ajoin. Nykyisessä tahallisen väärinymmärtämisen kulttuurissa tuntuu, että tavoitteena on tulkita kommentit mahdollisimman pahantahtoisesti. Entäpä jos seuraavan kerran kun otat itseesi toisen sanomisista miettisitkin, onko mahdollista että olet tulkinnut hänet väärin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Melenkiintoinen on kaverin tyyli, ap. Olisiko hän hieman yksinkertainen, kun ei edes tajua, että hänen puheensa eivät mitenkään hämää ketään, vaan syy-yhteys suorastaan hyppää silmille? Toinen vaihtoehto jää myös - hän on vain tavallinen kus.pää eli ilkeä. Haluatko jatkossakin vielä olla ilkiön tai tyhmän kaveri?
Tätä juurikin tässä puntaroin. Jaksanko kuunnella aina ilkeyksiä?
Ap
Tottakai meillä jokaisella lipsahtaa lapsuksia, mutta suoranaista ilkeyttä ja kateutta en ole koskaan vapaaehtoisesti sietänyt.
Yksi työkaveri sanoi aikanaan, kun kävin ruokatunnilla hakemassa valitsemani ekat silmälasit itselleni, että kyl sä kuule paremman näköinen olet ilman noita. En viitisinyt sanoa, että sä ilman 50 kilon ylipainoa!
Ilkeyksiin on syynä usein kateus, olen pistanyt välit poikki ns ystävään, koska hän nälvi koko ajan minua ja lastani ihan liikaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos minä sanon, että kylläpä on kylmä, niin sinä koet minun sanoneen, että pukeudupa lämpimämmin?
Huomaatko lainkaan, että sinä itse keksit kaverin sanojen tarkoittavan muuta kuin mitä hän sanoo. Jos minä sanon, että olenpa lihonut, niin tarkoitan, että olenpa lihonut enkä niin kuin sinä oletat, että oletpa lihonut.
Vika on sinun mallissasi ajatella olevasi kaiken keskipiste.
Tollasia on ihan oikeasti olemassa, stereotyyppisesti keski-iän ylittäneet toimistossa ikänsä työskennelleet naiset. Tilanteissa, joissa ei voi sanoa suoraan konfliktien pelossa, mutta joku pakko silti saada piikiteltyä toista. Tahtona myös hämmentää toista ja testata, tajuaako toinen piikin ja alistuuko sille. Siis näitä on, ihan oikeasti olemassa!
Siis mitä alistuuko? Pitäiskö alkaa räyhäämään jotain? Sekö olis hyvä keino pitää tollaset kurissa? Paras reaktio on se, että ei reagoi. Itsekin tavannut tällasia ihan riittämiin eikä mua kiinnosta v*tun vertaa noin lapsellinen käytös.
Ehkä toisen posken kääntäminen on viisainta ottaa kaakkoon vedettynä liioitteluna. Pointti on, että älä heti anna samalla mitalla. Varo eskaloitumista. Voita paha hyvällä, jos vain mahdollista. Mutta tyhmä ei tarvitse olla, eikä saakaan. Kun poskea on riittävästi käännetty, voi tulla aika puolustautua.
että olisi ihan kauheaa jos hän saisi silmälasit
Tottahan tuo on. Lasit on ihan perseestä. Ne on aina likaset, tiellä, huurussa, yms.
Vierailija kirjoitti:
että olisi ihan kauheaa jos hän saisi silmälasit
Tottahan tuo on. Lasit on ihan perseestä. Ne on aina likaset, tiellä, huurussa, yms.
Toinen totuus, Tiedän että ne siitä lähtee keväällä, niin en stressaa
Tulee sekin kevät, kun ne ei lähde.
- keski-ikäinen
Vierailija kirjoitti:
En ymmärtänyt tuota asiaa, kun sanoit että kaveri oli sanonut omasta lihomisestaan ja sinä ajattelet että hän sanoi sen sinulle??? AP, sinulla on kieroutunut tapa ajatella asiaa, niin että asia koskisi sinua. Voiskohan noita sun juttuja edes uskoa?
Luitko aloitusta ollenkaan? Se kaveri EI ollut lihonut, vaan kuittailee ap lle noin. Sillä kaverilla ei ollut nukkaantunutta paitaa, vaan kuittaili ap n paidalle noin. Get it? Vai oliko liian vaikeaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
että olisi ihan kauheaa jos hän saisi silmälasit
Tottahan tuo on. Lasit on ihan perseestä. Ne on aina likaset, tiellä, huurussa, yms.
Toinen totuus, Tiedän että ne siitä lähtee keväällä, niin en stressaa
Tulee sekin kevät, kun ne ei lähde.
- keski-ikäinen
Kukin toki tyylillään, mutta nuo loppuun kulutetut vaatteet, no vähän ehkä nolottaisi kulkea kulkea jonkun laitapuolen kulkijan kanssa.😂
Ilkeys tuntuu olevan muotia. En ymmärrä miksi. Se antaa vaan kommentoijasta tyhmän kuvan.