Lue keskustelun säännöt.
Kaverin käytös
10.01.2026 |
Kaverilla on tapana huomautella ikävästi asioistani. Hän tekee sen kiertelemällä, niinkuin asiat tapahtuisivat hänelle ja sitten mollaa niitä. En tiedä miten suhtautuisin? Ehkä jollain täällä on kokemuksia ja osaa neuvoa?
Esimerkiksi sain hiljattain silmälasit. Mielestäni sopivat kivasti mulle. Kaveri aloitti tästä, että olisi ihan kauheaa jos hän saisi silmälasit, että mihin sitä kehtaisi lähteä enää rilleissä. Joo olipa kiva heitto. Tietenkään mitään hyvää ei sanonut laseistani tai siitä miten sopivat mulle.
Vaatteista tulee aina sanomista. Rakastan vaatteita ja muotia, mutta käytän vaatteet loppuun. Mua ei häiritse jos hupparissa on nyppyjä. Kaveri alkoi esittelemään sitten omaa paitaansa, että kato nyt kuin nyppysessä hän on lähteny, ihan kauheeta miten hän nyt kehtaa. Hänen paidassa ei ollut yhtään nyppyä. Se oli taas käännetty näin, et kato hupparias missä SÄ oot oikein lähtenyt.
Olen lihonut viime aikoina. Mulle tulee aina kiloja talvella, koska vihaan liikkua kylmässä. Tiedän että ne siitä lähtee keväällä, niin en stressaa. Kaveri aloitti tästä et, kauhee ku hän on lihonu ihan kauheesti. Ei mahdu enää mihinkään vaatteisiin jne. No mun silmääni ei ollut, kivasti heitetty taas mulle.
Odotetaanko tässä et minä lähden tähän kuoroon mukaan, joo nää mun lasit on kyl kauheet, en kehtaa enää liikkuu ulkona ja joo heitän heti roskiin tän hupparin ja muutan maakuoppaan kun olen niin lihavakin? Vai mitä ihmettä tämä käytös tarkoittaa?
Kommentit (86)
Ja nainen voi olla tosi suloinen silmälasejensa kanssa eikä pari liika kiloa haitta mitään. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla oli tällainen "kaveri". Aluksi olin varmaan itse yksinkertainen, kun en tajunnut, että hän kettuilee. Mutta vähitellen se minun ja jopa lapseni outo arvostelu kävi niin räikeäksi ja kummalliseksi, että siltä ei voinut enää sulkea silmiään. Lapseni outo yhdistäminen teinimurhaajaan sillä perusteella, että myös tämä oli ainoa lapsi (jep....), oli viimeinen niitti ja lakkasin pitämästä yhteyttä.
Mulla oli nuorempana tuollaisia kavereita. Ei ole enää. En enää jaksa ihmissuhteita, joissa minuun suhtaudutaan alentuvasti.
Vierailija kirjoitti:
Minulla oli tällainen "kaveri". Aluksi olin varmaan itse yksinkertainen, kun en tajunnut, että hän kettuilee. Mutta vähitellen se minun ja jopa lapseni outo arvostelu kävi niin räikeäksi ja kummalliseksi, että siltä ei voinut enää sulkea silmiään. Lapseni outo yhdistäminen teinimurhaajaan sillä perusteella, että myös tämä oli ainoa lapsi (jep....), oli viimeinen niitti ja lakkasin pitämästä yhteyttä.
Huh mitä olet saanut kaveriltasi kestää :( Pahinta tossa on, että sitä välttämättä tajua kettuiluksi. Me ollaan tunnettu melkein koko elämämme, että mä tiedän milloin on tarkoitus sohaista. Ja kun ei muutenkaan mitään positiivista kenestäkään pysty sanomaan, niin tällä tavalla kiertelemällä pystyy kuittailemaan myös minulle.
Ap
Vauva.fi parisuhde neuvon ohjeet toimii tässäkin tilanteessa.
#1 Jätä se renttu
#2 Jos edes mietit muita vaihtoehtoja niin katso sääntö numero yksi.