TS: Tuoliin sidottu vanhus kuristui kuoliaaksi Esperin hoivakodissa Turussa

Vierailija kirjoitti:

Voiko hoitajien huonosta kohtelusta ja hoidosta tehdä huoli-ilmoituksen tuttavaan, ystävään tai sukulaiseen liittyen, joka kärsii hoitolaitoksessa?

Voi. Lisäksi voi tehdä kantelun Lupa- ja valvontavirastolle. 

Vierailija kirjoitti:

Voiko hoitajien huonosta kohtelusta ja hoidosta tehdä huoli-ilmoituksen tuttavaan, ystävään tai sukulaiseen liittyen, joka kärsii hoitolaitoksessa?

Hoitajia kyllä kohdellaan todella huonosti.

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Tässä on kyllä mun mielestä ihan hyvä odottaa, että tutkinta saadaan päätökseen. Kaikenlaisia spekulointeja voidaan tehdä, mutta juuri tämän tapauksen kohdalla ei tiedä edes omaiset tarpeeksi. Jos kyseessä nyt kuitenkin on rikosepäily, niin pitää sitäkin odottaa, että mikä rikos on kyseessä. Eli mitä lakia on rikottu. 

Muistaako joku sitä tapausta, missä joku vanhus oli hoivakodissa tappanut toisen vanhuksen ja tuliko siitä henkilökunnalle yhtään mitään seuraamuksia? Sen muistan itse, että silloin tekijä katsottiin syyntakeettomaksi. 

Eihän täällä kukaan tuomioita lue. Uutisoinnin perusteella on kuiyenkin selvästi epätavallinen, epäselvä kuolemantapaus. Eniten ihmetyttävät nuo ilmeisesti hoitoalan ammattilaisten kommentit, joissa kuolema tulkitaan viattomaksi tapaturmaksi, kun merkit viittaavat aivan muuhun, vaikkei olekaan selv

Entisenä sairaanhoitajana itsekin mietin, mistä tässä on tarkalleen ottaen ollut kyse. Epätavallinen tilanne kyllä. Ja koska siitä ei mediassa ole kerrottu oikein mitään eikä omaisillekaan ole vielä kerrottu, niin just siksi on hyvä odottaa tutkimusten valmistumista. Itse mietin, millä tavalla vanhus oli köytetty tuoliin kiinni. Mietin, oliko tästä sitomisesta lääkärin lupa vai ei. Oliko valvonta tehty asianmukaisesti. Paljon kysymyksiä, joihin vastaukset saadaan vasta sitten, kun tutkinta on valmistunut. Kauan sitten olin sairaanhoitajana yövuorossa Meilahden siaraalassa. Oli tosi sekaisin oleva potilas, joka oli vaaraksi niin itselleen kuin muillekin. Päivystävä lääkäri tuli käymään ja määräsi sellaisen suonen sisäisen lääkkeen kuin Heminevrin. Tuota lääkettä ei enää kaiketi käytetä yhtään missään, mutta jo silloin edellytti, että hoitaja istuu sitten koko ajan potilaan sängyn vieressä. Sanoin sille lekurille, että mä olen tämän kirurgisen osaston (28 potilasta) ainoa sairaanhoitaja ja työparinani nyt yöllä on perushoitaja. Kumpi meistä hänen mukaansa istuu tämän yön tämän yhden potilaan sängyn vierellä ja mitä tehdään, jos tuleekin jollekin toiselle potilaalle elvytystilanne. Lääkäri onneksi ymmärsi tilanteen ja tuo potilas siirrettiin osastolta valvontayksikköön. Eli tässäkin hoivakotitapauksessa voi miettiä, antoiko lääkäri luvan sitomiseen, vaikka yksikössä ei ollut resursseja vanhuksen vahtimiseen. Eli oliko vika lääkäri vai kenen. 

Niin omaiset ei siis nuoret pysy mukana vanhempia prosessissa.  Kun omat hampaat vaihtuu tekohampaisiin ja alkaa uusi tirahdella housuun kun ei pääse niin nopeasti vessaan enää , silloin huomaa että on itsekin tullut vanhaksi.  Unohtaa pestä hampaan jämät , ei unohda vaan ei halua pestä koska niihin ikeniin sattuu. Jos ei ole korjattu . Tai on poistettu juurihoidettuja hampaita kuin nykyään nuoriso tekee tietämättä että ne on juurihoidettu. Koska nykynuoret.  Eivät osaa juurihoitaa. Niin vessassa menee aikaa pari tuntia . Syödessä tunti. Liikkuminen hidastuu kipujen tähden. Vanhuksia nostetaan tuoliin ja pyörätuoliin kuin geriatriseen koska liikunta ja sängyn petaukset lakanan vaihdot pesut ruokailu . Pesulle viedään. Mutta kun niitä on monta hoidetaan järjestyksessä kaikki.  Verenkierto paranee kun liikkuu. Liikutellaan. Hoidetaan ihoa. Koska ihminen on liikkuvaa sorttia kuitenkin myös sairaana ja vanhana ne joskus liikuttaa itseään. Täytyy muistaa myös ne sairaudet sairaskohtaukset ja lääkkeet. Vanhusten hampaat ja silmälasit kuin kuulo kuin kynsien hoito . Kuin lääkkeiden sivuoireita. Hormonipuutos. Vitamiinin. Rauta. Juominen. Se on meillä kaikilla edessä tämäkin.  Että kukin meistä tarvitsee apua .  Kyllä vahinkoja sattuu monenlaisia. Hoitajien keskittymiskyvystä kiinni sekin onko pistos neulat puhtaita ja kohta. Tai onko lääke oikea edes. Ja määrä. Vaatii pikkutarkkaa luonnetta. Kun kaikki tehdään kellon aikojen mukaan ja määrättyjen määrien niin pysytään terveinä sekä hoitajat että potilaat. Nyt taas nähdään että me kaikki vanhetaan ja tarvitaan toistemme apua. Kun läheisiä kuolee siihen menee hetki että sen ymmärtää. Ihan rauhallisesti vaan.  Kun käy katsomassa pitäkää kiinni kädestä , lähellä olo lohduttaa. Hoitajat usein lohduttaa potilaita omaisten puolesta. 

Kyllä myös hoiva-avustajat tekee täysipäiväisesti hoitotyötä. 

Hoiva-avusta työparina kyllä kuormittaa sitten myös lähi-/sairaanhoitajaa, koska usein nämä ovat ulkomaalaisia, suomen ymmärrys huonoa, he ei saa antaa lääkkeitä, heidän koulutukseen ei kuulu millään tapaa kokonaisvaltainen asiakkaan hoidon arviointi osaaminen tms.

Hoiva-avustajia palkkaamalla hoitotyötä saadaan halupuutettua, mutta hoidon laatu kärsii valtavasti ja kuka lopulta ottaa vastuun?

Sekavuutta aiheuttaa vanhetessa hormonipuutos mihin on olemassa korvaushoitoa ja kilpirauhas sairaus kuin diabetes verensokerin heilahtelu ja jano.  Usein on unohtunut veden juominen. Tulehdukset aiheuttaa sekavuutta sen tietää nuoretkin miten on kuumeessa ! 

Vierailija kirjoitti:

Haaravyön käyttöön on aina oltava lupa lääkäriltä. Hän arvioi perusteet ja tarpeet vyön käyttöön.

Jos vuorossa esim  vain kaksi hoitajaa, ja 10 asukasta, ei ehdi paimentaa yhtä asukasta, joka esim.  kulkiessaan huoneesta toiseen on vaaraksi itselleen ja muille!

Tällöin tarvitaan haaravyö, sekä asukkaan itsensä, että toisten asukkaiden turvaksi.

On ollut esim. läheltä piti tilanteita, joissa liikkuva muistisairas asukas on ollut painamassa tyynyä vuodepotilaan kasvoille hoitajien ollessa hoitamassa kahden hoitajan avun tarvitsemaa asukasta toisessa huoneessa!

 

Tämä, muistisairaiden kohtaamiseen ei mitenkään jää aikaa. Koulussa opiskeltiin kyllä tekniikkaa, jolloin rauhallisella keskustelulla käytösoireetkin usein helpottavat. Tälle ei vain ole käytännön työssä tilaa. Kaikki aika menee suoraan sanoen siihen, että kukaan ei uisi kovin kauaa märissä vaipoissa, ja kaikki saisivat ruokaa. Välillä tässäkin onnistutaan ala-arvoisesti, ei tarvita montakaan muuttujaa siihen,  että viimeinen asukas pääsee yövaipastaan vasta lounasaikaan. Tällainen muuttuja voi olla vaikkapa levoton asukas. Jos joku onneton syö huonosti, tai on nielemisen vaikeuksia, hän ei todennäköisesti saa ruokailla tarvitsemaansa aikaa vaan kiireisen hetken jossa hoitaja tuputtaa ruokaa pikavauhdilla. Onni on omistaa omainen, joka tulee paikalle ruokailuhetkinä avustamaan! 

Suurin osa hoitajista on aika lailla loppu, minä itse mukaan lukien. En pysty tekemään työtä, joka on sen ammatin irvikuva mitä koulussa opiskelin. Surettaa jättää ihanat vanhukset, mutta oman työkykyni säilyttääkseni suunnittelen alan vaihtoa.

Eli tässäkin hoivakotitapauksessa voi miettiä, antoiko lääkäri luvan sitomiseen, vaikka yksikössä ei ollut resursseja vanhuksen vahtimiseen. Eli oliko vika lääkäri vai kenen. 

Spekuloinniksi menee, mutta kuinka vika voisi olla rajoitusluvan kirjoittaneen lääkärin, kun resurssit varmasti vaihtelevat esim. sairauspoissaolojen mukaan? Ja jos resursseja ei ole sidottujen hoidettavien valvomiseen, kuinka ne voisivat riittää vapaasti liikkuvien kaitsemiseen?

Vierailija kirjoitti:

Eli tässäkin hoivakotitapauksessa voi miettiä, antoiko lääkäri luvan sitomiseen, vaikka yksikössä ei ollut resursseja vanhuksen vahtimiseen. Eli oliko vika lääkäri vai kenen. 

Spekuloinniksi menee, mutta kuinka vika voisi olla rajoitusluvan kirjoittaneen lääkärin, kun resurssit varmasti vaihtelevat esim. sairauspoissaolojen mukaan? Ja jos resursseja ei ole sidottujen hoidettavien valvomiseen, kuinka ne voisivat riittää vapaasti liikkuvien kaitsemiseen?

No tässäpä se dilemma onkin. Pitääkö lääkärin varmistaa hoitomääräyksen antaessaan, että sitä määräystä on mahdollista noudattaa? Vai pitääkö määräyksen vastaanottaneen hoitajan kertoa lääkärille - kuten minä aikoinaan Meilahdessa tein - ettei osastolla ole resursseja toteuttaa lääkärin potilaalle määräämää hoitoa? Kenen on vastuu? 

No hoiva avustajat tekee sitä raskainta työtä elikkä vaihtaa lakanat ja kuljettaa pesukone kuin pesee ja auttaa vessaan vie alusastiat . Hoitaa sitä puolta.  Ihan kuin apu lähi perus hoitajat hoitaa ihon rasvaukset kuin haavahoidot kuin syöttämisen .  Vaipan vaihdot ja liikuttamisen ergonomisesti oikein .  Lääkäri määrää sairaanhoitaja jakaa sen mukaan lääkkeet.  Yhteistyötä . Laitoshuoltajat siivoo paikat ja desinfioi . Labrat hoitaa oman työnsä ja pesulat . Jumpparit oman osan ja huoltopuoli hoitaa kalusteet .  Kaikki tekee sen oman myös välinehuoltajat , tärkeän tehtävän.   Ei kukaan tee yksin kaikkea vaan yhdessä tehdään.  Ei ne kalusteet ole kunnossa ilman huoltomiehiä eikä lämmitys eikä sängyt. Älkää mollatko toisia . Kielitaito on se iso ongelma niin päin ettei potilas tule ymmärretyksi mitä hän kysyy.  Englannin kielessä esimerkiksi opetetaan erikseen työeglanti ja murteet.  Meille tullutta väkeä ei ole opetettu ammattisanastoon.  Käännä nyt ihmeessä edes englanniksi lause , käytä jokaiseen ihmiseen uutta puhdasta neulaa !  Opetuksen puute. 

Kerrompa historiaa kun suomen köyhyydessä pakkasella,  kylmissä sairaaloissa kolisi metalliset alusastiat.  50 potilasta 40 per iltavuoro 2 hoitajaa samoin yövuoro useimmin 1 hoitaja ja vippari kävi auttamassa .  Älkää valittako vaan tehkää se on urakka työtä mutta ihmisten auttamista ei voi verrata mihinkään .  Ihan apuhoitajat ahkeroi ja laittoi kuolleet siinä aamun kiireessä kuin kärryt valmiiksi kuin alusastiat pesuun kuin aamulääkkeet kuin ulostuslääkkeet .  Usein jäi ylitöihin yön jälkeen kun joku hoitaja sairastunut . Yliväsyneenä.  Ei ollut tietokoneita,  käsin kirjattiin miljoona kansiota vihkoa ja kurvaa.  Ei ollut sähköllä toimivia sänkyjä. NYKYAJAN apuvälinellä luulisi sujuvan !  

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eli tässäkin hoivakotitapauksessa voi miettiä, antoiko lääkäri luvan sitomiseen, vaikka yksikössä ei ollut resursseja vanhuksen vahtimiseen. Eli oliko vika lääkäri vai kenen. 

Spekuloinniksi menee, mutta kuinka vika voisi olla rajoitusluvan kirjoittaneen lääkärin, kun resurssit varmasti vaihtelevat esim. sairauspoissaolojen mukaan? Ja jos resursseja ei ole sidottujen hoidettavien valvomiseen, kuinka ne voisivat riittää vapaasti liikkuvien kaitsemiseen?

 

No tässäpä se dilemma onkin. Pitääkö lääkärin varmistaa hoitomääräyksen antaessaan, että sitä määräystä on mahdollista noudattaa? Vai pitääkö määräyksen vastaanottaneen hoitajan kertoa lääkärille - kuten minä aikoinaan Meilahdessa tein - ettei osastolla ole resursseja toteuttaa lääkärin potilaalle määräämää hoitoa? Kenen on vastuu? 

Niin. Jos on lupa rajoittaa, muttei resursseja toteuttaa valvontaa tai oikeanlaista liiviä tai haaravyötä, oikeuttaako se laittamaan kiinni millä tahansa remmillä mihin tahansa tuoliin tai jättämään yksin nippuun laitettuna?

Jos taas lääkäri on sallinut pulkannarulla sitomisen yksin omaan huoneeseen, tilanne vastuiden suhteen on aika toisenlainen. 

Potilaan nostaminen joka päivä ylös alas ja jätesäkkien kuin pyykki nostelu ja välineiden käyttö tekee hoitajista eläkeläisiä siinä 35-45 vuotiaana . Ensin menee niska sitten ranteet ja selkä .  Onni on apuvälineet mutta niitä käyttää myös hoitajat ei vain potilaat kuulkaa !   Mukavaa se on potilas sänky mutta joku sen on pedannut.  Joku kuskaa välineet ja vie pois kuin pesee ne.  Joku pukee vaatteet päälle ja vaihtaa ne kuin sukat jalkaan .  Et niinku. 

Ku sulla on flunssa älä usko päin ketään . Erityisesti vanhuksia päin. Niiden terveys ei enää ole niin vahva kuin nuorilla. 

Ennen hoitajien eläke ikä oli alempi ja useat jäi sairaseläkkeelle .  Kulumat ja kaatumiset kuin selkäkivut.  

Nro 792: "Niin. Jos on lupa rajoittaa, muttei resursseja toteuttaa valvontaa tai oikeanlaista liiviä tai haaravyötä, oikeuttaako se laittamaan kiinni millä tahansa remmillä mihin tahansa tuoliin tai jättämään yksin nippuun laitettuna?
Jos taas lääkäri on sallinut pulkannarulla sitomisen yksin omaan huoneeseen, tilanne vastuiden suhteen on aika toisenlainen. "

No sitähän nyt ei vielä tiedetä, kuka on antanut luvan ja mihin. Ei edes sitä, onko kyseessä ollut liivi, haaravyö vai pulkannaru. Tutkinta on kesken. 

Vierailija kirjoitti:

Kerrompa historiaa kun suomen köyhyydessä pakkasella,  kylmissä sairaaloissa kolisi metalliset alusastiat.  50 potilasta 40 per iltavuoro 2 hoitajaa samoin yövuoro useimmin 1 hoitaja ja vippari kävi auttamassa .  Älkää valittako vaan tehkää se on urakka työtä mutta ihmisten auttamista ei voi verrata mihinkään .  Ihan apuhoitajat ahkeroi ja laittoi kuolleet siinä aamun kiireessä kuin kärryt valmiiksi kuin alusastiat pesuun kuin aamulääkkeet kuin ulostuslääkkeet .  Usein jäi ylitöihin yön jälkeen kun joku hoitaja sairastunut . Yliväsyneenä.  Ei ollut tietokoneita,  käsin kirjattiin miljoona kansiota vihkoa ja kurvaa.  Ei ollut sähköllä toimivia sänkyjä. NYKYAJAN apuvälinellä luulisi sujuvan !  

Käsin kirjattiin välttämättömät asiat muutamalla sanalla. Teholla yms. paikoissa toki vitaalien kirjaamiseen kului aikaa. Mutta ei silloin ollut sellaista Apotti-helvettiä kuin nyt. Normiosastolla kirjaaminen hoitui parissa minuutissa per potilas. Nyt hoitajat istuvat tuntitolkulla kliksuttelemassa loputtomia valikoita ja lomakkeita. 

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Nro 792: "Niin. Jos on lupa rajoittaa, muttei resursseja toteuttaa valvontaa tai oikeanlaista liiviä tai haaravyötä, oikeuttaako se laittamaan kiinni millä tahansa remmillä mihin tahansa tuoliin tai jättämään yksin nippuun laitettuna?
Jos taas lääkäri on sallinut pulkannarulla sitomisen yksin omaan huoneeseen, tilanne vastuiden suhteen on aika toisenlainen. "

No sitähän nyt ei vielä tiedetä, kuka on antanut luvan ja mihin. Ei edes sitä, onko kyseessä ollut liivi, haaravyö vai pulkannaru. Tutkinta on kesken. 

Niin. Sanotaanko niin, että olisin melko yllättynyt, jos tutkinnassa kävisi ilmi, että rajoittamiseen oli lupa, käytössä oli haaravyö tai tuoliin oikein kiinnitetty x-liivi ja hoidettava valvotussa tilassa. Ja odotellaan toki tutkinnan etenemistä ja lisätietoja. 

Vierailija kirjoitti:

Niin omaiset ei siis nuoret pysy mukana vanhempia prosessissa.  Kun omat hampaat vaihtuu tekohampaisiin ja alkaa uusi tirahdella housuun kun ei pääse niin nopeasti vessaan enää , silloin huomaa että on itsekin tullut vanhaksi.  Unohtaa pestä hampaan jämät , ei unohda vaan ei halua pestä koska niihin ikeniin sattuu. Jos ei ole korjattu . Tai on poistettu juurihoidettuja hampaita kuin nykyään nuoriso tekee tietämättä että ne on juurihoidettu. Koska nykynuoret.  Eivät osaa juurihoitaa. Niin vessassa menee aikaa pari tuntia . Syödessä tunti. Liikkuminen hidastuu kipujen tähden. Vanhuksia nostetaan tuoliin ja pyörätuoliin kuin geriatriseen koska liikunta ja sängyn petaukset lakanan vaihdot pesut ruokailu . Pesulle viedään. Mutta kun niitä on monta hoidetaan järjestyksessä kaikki.  Verenkierto paranee kun liikkuu. Liikutellaan. Hoidetaan ihoa. Koska ihminen on liikkuvaa sorttia kuitenkin myös sairaana ja vanhana ne joskus liikuttaa itseään

En ymmärrä tätä tekstiä.

Siis esim: "Tai on poistettu juurihoidettuja hampaita. kuin nykynuoriso tekee tiwtämättö, että ne on juurihoidettu. koska nykynuoret. Eivät osaa juurihoitaa." 

Onko Esperi pörssiyhtiö.