IS Narsistinen itsekkyys yleistyy hälyttävällä tavalla naisten keskuudessa esimerkiksi tällaiset voimalauseet voivat olla varoitusmerkki

Vierailija kirjoitti:

Mielenkiinnolla luen ja kuuntelen aina jos Liisa Keltikangas-Järvisen artikkeleita jossain tai kuten viime aikoina ollut useassa podcastissa. Monesta asiasta samaa mieltä, mutta tuota 'itsensä löytämistä' jäin miettimään. Mulla varmaan just toi tilanne että näin keski-iässä olen vihdoin uskaltanut alkaa elää enemmän 'itsen näköistä' elämää ja toteuttaa niitä haaveita mitä nuorempana ei pystynyt tai varsinkaan uskaltanut. Tuntuu just tolta itsensä löytämiseltä, mutta en sinällään koe että mikään minäkuva olisi muuttunut muuksi -enemmän vaan juuri se että uskaltaa sitä oikeaa minäänsä kuunnella eikä mene vaan ulkoa asetettujen odotusten (todellista tai kuviteltujen) mukaan. Onko tämä sitten narsismia? 

Ei se ole narsismia. Luulen, että Keltikangas-Järvinen on samanlainen kuin minäkin eli mennyt omia latujaan alusta saakka eikä ole suostunut annettuun muottiin. Tällaiselle henkilölle ei ehkä tule mieleen, että joku muu pystyy vuosikymmeniä elämään toisten antamissa raameissa ja vain miellyttääkseen muita. 

Vierailija kirjoitti:

Älä selitä. Lue tuo artikkeli ja mieti voisiko nuo jutut ollenkaan päteä (hetero) miehiin. Vain naisia kiinnostaa leikkiä someprinsessaa, "itsensä löytäminen", ja muut sekopää new age self help hömpät.

 

Ap

Olet edelleen väärässä. Keltikangas-Järvinen ei tässä asiassa keskity ollenkaan someen vaan tuo sen esiin yhtenä esimerkkinä. Mesoat ja vääristelet Keltikangas -Järvisen sanomaa ja kusipäisesti kuvittelet tietäväsi yhden artikkelin perusteella tästä asiasta jotain. 
 

Vierailija kirjoitti:

Mutta miesten tekemisissä ei ole mitään vikaa? Onko tämä sitä, että naisen pitäisikin taantua takaisin siihen kotipiian rooliin?

Miehet ovat ilmeisesti olleet sellaisia aina?

Tämän ketjun perusteella näyttää siltä, että ketjun aloittaja on narsisti.

Vierailija kirjoitti:

Liisa Keltikangas-Järvinen on hämmästellyt esimerkiksi lehtiartikkeleita, joissa aikuiset ihmiset kertovat löytäneensä itsensä uudelleen. Aikuiselle ihmiselle olisi pitänyt muodostua pysyvä minäkuva. Kun aikuinen ihminen löytää itsensä uudelleen tasaisin väliajoin, se ei ole normaalia.

 

Herranjestas tämä on kielikuva. On normaalia, että aikuisella erilaisissa elämäntilanteessa itsestä löytyy uusia puolia, vahvuuksia ja heikkouksia, niistähän näissä aina puhutaan. Ei mistään että ennen olin maatilanemäntä ja nyt teknoa harrastava koira.

Ei kannata uskoa kaikkea mitä hän kirjoittaa. Ihmisellä on erilaisia vaiheita elämässään. On murrosikää, 30-50 kympin kriisiä jne. Jos ihminen on bilettänyt nuoruudessaan ja tulee uskoon esim 30 vuotiaana, niin tokihan hän löytää itsensä uudestaan. Näkee elämän uuden puolen.

Vierailija kirjoitti:

Liisa Keltikangas-Järvinen on hämmästellyt esimerkiksi lehtiartikkeleita, joissa aikuiset ihmiset kertovat löytäneensä itsensä uudelleen. Aikuiselle ihmiselle olisi pitänyt muodostua pysyvä minäkuva. Kun aikuinen ihminen löytää itsensä uudelleen tasaisin väliajoin, se ei ole normaalia.

 

Toinen puhuu aidasta ja toinen aidan seipäästä. Keltikangas-Järvinen taitaa ottaa liian kirjaimellisesti "itsensä uudelleen löytämisen".

Ap, miten tinder tai insta saisivat minut kuvittelemaan jotain itsestäni kun en ole kummassakaan? Instassa voisin olla teoriassa, mutta yhtä ainutta kuvaa en sinne itsestäni laittaisi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi kopioit tuon tänne? Kuvitteletko olevasi jotenkin hyödyllinen? Ei, et ole. Olet turha.

Niin paitsi että aloittaja ei kopioinut  sellaisenaan vaan lisäsi "naisten keskuudessa". Eli teki sinänsä ihan asiallisesta jutusta naisviha-aloituksen.

 

Jep, ap on sama spämmääjä, joka laittaa milloin mitäkin naisvihaa tihkuvaa aloitusta tänne yhä uudelleen tai vähintään kyseisen nilkin sukulaissielu. Heidän mielestään kaikki on aina naisten vika.

 

No kyllähän tämä on naisten keskuudessa yleistyvä ilmiö. Ja nuorten tyttöjen.

Niin, naislapsia, jotka eivät osaa ottaa vastuuta edes omasta käytöksestään vaan kitisevät ja syyttelevät muita ja heiluttelevat naiskorttia. "Yhyy, minäminäminä!!". Mitää hyvää ei ole heille odotettavissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Liisa Keltikangas-Järvinen on hämmästellyt esimerkiksi lehtiartikkeleita, joissa aikuiset ihmiset kertovat löytäneensä itsensä uudelleen. Aikuiselle ihmiselle olisi pitänyt muodostua pysyvä minäkuva. Kun aikuinen ihminen löytää itsensä uudelleen tasaisin väliajoin, se ei ole normaalia.

 

Tää pätee etenkin kaiken maailman New Age -humppaan. On löydetty "todellinen itse" ja sitten ollaankin jo jos jonkin sortin guruja ja myydään todellisen itsen löytämisen kursseja törkyhintaan. 

Kritisoin Kansanlähetystä tietyistä asioista, mutta ihan hyviä saarnoja kuullut sielläkin. Muistan suunnilleen otteen yhdestä saarnasta jo varmaan 30 vuoden takaa, mutta yhä totta: "Ihminen etsii itsestään merkitystä, ratkaisua...ja gurut sanovat ettå itsestäsi se löytyy. Ei löydy. Ihmisestä ei löydy yhtään mitään."

(Lisäisin itse vielä tuohon että ei muuta kuin paljon pahuutta.)

(Lainaus)

Pitää niiden "Yhyy et sä noin voi tehdä omalla elämälläs kun mulle tulee paha mieli tai en nyt saa sitä mitä minä haluan"-ihmisten ymmärtää olevansa rajattomia ihmisiä ja ymmärtää ottaa vastuu itsestään, elämästään ja mielentilastaan.
(Lainaus loppuu)

Tähän liittyen, Keltikangas-Järvinen puhui hiljattain yhdessä podcastissa siitä, miten moni nykyihminen pahoittaa mielensä siitä, kun hän on tehnyt elämässään tiettyjä valintoja ja toiminut niiden mukaan, ja hän saa näistä valinnoista kritiikkiä. Ne eivät esimerkiksi ole jonkun mielestä järkeviä tai moraalisesti hyväksyttäviä. Tällainen mielensä pahoittanut ihminen syyttää herkästi kritisoijaa KONTROLLOIMISESTA. Kyse on kuitenkin päinvastaisesta: hän ei itse hyväksy sitä, että toisten ihmisten mielipiteet eivät ole hänen kontrollissaan. 

Tuossa lainauksessani käytetään aika äärimmäistä kieltä, ja tietysti on sairasta, jos joku tosissaan ajattelee, että määräysvalta toisen ihmisen elämästä ei kuuluu ihmiselle itselleen. Tulisi kuitenkin muistaa, että myöskään määräysvalta toisen ihmisen mielipiteistä ei kuulu muille. Ja ei, en tarkoita, että esim. kiusaaminen (somessa tai sen ulkopuolella) olisi ok. Ihmiset tekevät todella itsekkäitä ja typeriä asioita, ja ovat sitten loukkantuneita ja yllättyneitä, kun jollain on mielipide näistä. Moni kuvittelee aidosti, että juuri minun pitää saada p e rs eillä ilman seuraamuksia tai sosiaalista vastuuta.

Vierailija kirjoitti:

"Jos sanon, että kukaan ei lyö minua, niin ei lyö. Jos tuo on narsismia, niin sitten on enkä välitä. Valitsen terveyden. "

Kun yritän vastata yllä olevaan, viesti juuttuu aina moderointiin. Toivon, että yllä olevan kirjoittaja ja muut samalla tavalla ajattelevat huomioisivat muut samoin kuin toivovat muiden huomioivan itsensä. Hajusteet, tupakointi, lemmikit ja vilkkuvat valot kuuluvat tuohon kategoriaan. Se, mikä on sinulle ihanaa itseilmaisua tai keino rentoutua, voikin sairastuttaa toisen ihmisen.

Silloin et itse mene sinne missä niitä hajusteita ym. on. Tietyiltä julkisilta valtion instansseilta, kouluilta ym. voi odottaa huomioonottoa ja toki ihmisiä voi pyrkiä valistamaan muutoksen aikaansaamiseksi saavutettavuudessa, mutta keltään et voi odottaa muutosta heidän omaan henkkoht elämään vain siksi että sulla randomilla tulee paha olo. Joku vastuu se sullakin on omasta hyvinvoinnistasi.  Terv. aistiherkkä autisti, jota myös korpeaa moni asia joka kerta erityisesti ulkona tai sisätiloissa kaupungilla muiden seassa liikkuessa

Eiköhän Keltikangas tarkoittanut tuolla voimaannuttavalla ja kaiken vanhan alleen jyräävällä "itsensä löytämisellä", täysin itsekästä ja itsekeskeistä tapaa toimia sosiaalisessa kanssakäymisessä. Tyyliin esim., että puhun suoraan asiat, olen siis tyly ja minulla on oikeus ilmaista mielipiteeni ja tunteeni ja rajani huolimatta siitä, loukkaako se syvästi muita. 

Vierailija kirjoitti:

Miksi kopioit tuon tänne? Kuvitteletko olevasi jotenkin hyödyllinen? Ei, et ole. Olet turha.

Mitäs muuta narsistiselle- ja vajaaälyiselle idiootille?

Vierailija kirjoitti:

(Lainaus)

Pitää niiden "Yhyy et sä noin voi tehdä omalla elämälläs kun mulle tulee paha mieli tai en nyt saa sitä mitä minä haluan"-ihmisten ymmärtää olevansa rajattomia ihmisiä ja ymmärtää ottaa vastuu itsestään, elämästään ja mielentilastaan.
(Lainaus loppuu)

Tähän liittyen, Keltikangas-Järvinen puhui hiljattain yhdessä podcastissa siitä, miten moni nykyihminen pahoittaa mielensä siitä, kun hän on tehnyt elämässään tiettyjä valintoja ja toiminut niiden mukaan, ja hän saa näistä valinnoista kritiikkiä. Ne eivät esimerkiksi ole jonkun mielestä järkeviä tai moraalisesti hyväksyttäviä. Tällainen mielensä pahoittanut ihminen syyttää herkästi kritisoijaa KONTROLLOIMISESTA. Kyse on kuitenkin päinvastaisesta: hän ei itse hyväksy sitä, että toisten ihmisten mielipiteet eivät ole hänen kontrollissaan. 

Tuossa lainauksessani käytetään aika äärimmäistä kieltä, ja tietysti on sairasta, jo

Olen se jolta lainasit kommentin. Olen kanssasi aivan samaa mieltä myös tuosta puolesta. Jokaista vastuun ja rajojen asettamisen puolta niin asettajan kuin kanssaolijoiden osalta vaan ei tule mieleen kirjoittaa joka kommenttiin. Jos loukkaantuu ja vaivaantuu muiden kritiikistä omia elämänvalintoja kohtaan niin sekin on kyllä ihan ihmisen itsensä vastuulla. Terveitsetuntoinen ja elämänvalintojensa kanssa sinut oleva ihminen antaa tuollaisten kommenttien mennä kuin vesi hanhen selästä. Jos niihin jää jumiin, on vika ihan oma ja vastuu jumista ihan itsellä. Kommentit voivat tuntua kurjalta, mutta tosiaan vaikka kurjalta tuntuukin niin se tosiaan on sekin taas muiden kontrollointiin pyrkimistä jos vie toisilta mielipiteen esittämisen vapauden. Niitä vaan ei ole pakko kuunnella ja voi esimerkiksi sitten vähentää kontaktinpitoa. Se on oikea ratkaisu, ei se että kieltää mielipiteiden esittämisen ja puhumisen. Se on taas toisen rajojen yli kävelemistä. Saman lopputuloksen kun voi saavuttaa vain omia rajojakin ylläpitämällä venyttämättä toisen vapautta ilmaista. 

Vierailija kirjoitti:

Ei kannata uskoa kaikkea mitä hän kirjoittaa. Ihmisellä on erilaisia vaiheita elämässään. On murrosikää, 30-50 kympin kriisiä jne. Jos ihminen on bilettänyt nuoruudessaan ja tulee uskoon esim 30 vuotiaana, niin tokihan hän löytää itsensä uudestaan. Näkee elämän uuden puolen.

Murrosikä on asia erikseen, ja Keltikangas-Järvinen puhuikin nimenomaan aikuisista ihmisistä, mutta olisihan noita kolmenkympin ja viidenkympin kriisejä pidetty aivan mielisairaana touhuna ennen 80-lukua (jolloin tämä yltiöitsekeskeinen kulttuuri pääsi Keltikangas-Järvisen mukaan Suomessa vallalle). Toisilla nuo ikävillitykset menevät kesymmin ja tarkoittavat uuden harrastuksen aloittamista, mutta osalle ne ovat joko tekosyy narsistiseen käyttäytymiseen, tai sitten niitä tulee tiheään - kymmenen vuoden välein on pakko repiä kaikki ympäriltään maan tasalle. 

Huomauttaisin vielä, että Keltikangas-Järvinen sanoi sanantarkasti, ettei ole normaalia, jos aikuinen ihminen löytää itsensä uudelleen tasaisin väliajoin. Kertaluontoisesta uskoon tulosta tms. hän ei puhunut.

Vierailija kirjoitti:

"Liisa Keltikangas-Järvinen on hämmästellyt esimerkiksi lehtiartikkeleita, joissa aikuiset ihmiset kertovat löytäneensä itsensä uudelleen. Aikuiselle ihmiselle olisi pitänyt muodostua pysyvä minäkuva. Kun aikuinen ihminen löytää itsensä uudelleen tasaisin väliajoin, se ei ole normaalia."

 

Hämmästelen professori emeritaa, jos kuvittelee, että pelkkä ikä takaa pysyvän minäkuvan muodostumisen.

Tätä minäkin mietin. Luulisi professorin ymmärtävän, että minäkuva ei ole mikään pysyvä olotila

Täähän on 99% vassareista

Tarvitsee vain laittaa radio kiinni ja aloittaa hengellinen etsintä jos sellaisen toiminnan haluaa aloittaa. Se on aina saatavilla mutta pitäisi ensin kyllästyämradion huonoon ohjelmatarjontaan.

narskuilu noussee päähän kuin nousuhumala.