Lue keskustelun säännöt.
IS Narsistinen itsekkyys yleistyy hälyttävällä tavalla naisten keskuudessa esimerkiksi tällaiset voimalauseet voivat olla varoitusmerkki
07.01.2026 |
Sellaista se on kun tinder ja insta saavat tavisnaisen luulemaan että se on joku hollywood megastara.
Se, mikä aiemmin olisi ollut toisten sortamista, on nykyään kulttuurissamme hyväksyttävää. Sitä kutsutaan rohkaistumiseksi ja itsensä löytämiseksi.
Psykologi, emeritaprofessori Liisa Keltikangas-Järvinen ei kaunistele sanojaan. Itsekkäästi käyttäytyvien ihmisten määrä on hänen mukaansa lisääntynyt, eikä mikään määrä terapeutteja riitä ratkaisemaan pahoinvointia, joka on kasvanut valtavaksi yhteiskunnalliseksi ongelmaksi. Tarvitaan toisenlaista muutosta.
Narsistinen häiriö -diagnoosi on jonkin verran yleistynyt viime vuosikymmeninä, mutta merkittävää muutosta siinä ei Keltikangas-Järvisen mukaan ole tapahtunut.
Kysymys ei ole häiriön lisääntymisestä, vaan tavallisen elämän muuttumisesta
Kommentit (98)
No kuinka monella meistä on selkeät sävelet siitä, mitä elämältään haluaa kehdosta hautaan?
Tilanteet muuttuu ja niin muuttuu se ihminenkin, jolla on mahdollisesti ollut tämmöinen arvojen 'tukiranka'; mehän muututaan ihan joka päivä! ...ööö...yleensä huonompaan, mutta selavii.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mielenkiinnolla luen ja kuuntelen aina jos Liisa Keltikangas-Järvisen artikkeleita jossain tai kuten viime aikoina ollut useassa podcastissa. Monesta asiasta samaa mieltä, mutta tuota 'itsensä löytämistä' jäin miettimään. Mulla varmaan just toi tilanne että näin keski-iässä olen vihdoin uskaltanut alkaa elää enemmän 'itsen näköistä' elämää ja toteuttaa niitä haaveita mitä nuorempana ei pystynyt tai varsinkaan uskaltanut. Tuntuu just tolta itsensä löytämiseltä, mutta en sinällään koe että mikään minäkuva olisi muuttunut muuksi -enemmän vaan juuri se että uskaltaa sitä oikeaa minäänsä kuunnella eikä mene vaan ulkoa asetettujen odotusten (todellista tai kuviteltujen) mukaan. Onko tämä sitten narsismia?
Ei ole, jos otat toiminnassasi huomioon muutkin ihmiset. Et siis luovu omasta itsestäsi muiden vaatimusten takia, mutta et myöskään aiheuta toiminnallasi haittaa muille.
Toihan on päivänselvää että narsistisuus lisääntyy, koska ei kaksi ihmistä voi lisääntyä jollei ole narsisteja. Toi on tosi helppo ymmärtää.
Vierailija kirjoitti:
Yhteenveto teille pummeille:
Psykologi, emeritaprofessori Liisa Keltikangas-Järvinen varoittaa kirjassaan Itsekkyyden aika (WSOY) ja haastattelussa länsimaisen kulttuurin ääriyksilöllisyydestä, joka ruokkii itsekkyyttä ja narsistista käyttäytymistä myös psyykkisesti terveillä ihmisillä.
Hänen mukaansa narsistinen häiriö ei ole merkittävästi lisääntynyt, vaan kulttuuri normalisoi aiemmin narsistisena pidettyä käytöstä: esimerkiksi jatkuvaa "itsensä löytämistä" aikuisena, oman hyvinvoinnin priorisointia muiden kustannuksella tai ihmissuhteiden näkemistä hyötynäkökulmasta. Tämä näkyy self-help-kirjallisuudessa, mediassa ja sosiaalisessa mediassa, joissa korostetaan yksilön oikeuksia ja erottumista yhteisöstä.
Keltikangas-Järvinen näkee kehityksen alkaneen 1980-luvulla Suomessa, kun yksilöllisyys muuttui itsekkyydeksi. Seurauksia ovat nuorten mielenterveysongelmat, yksinäisyys, empatian väheneminen ja yhteiskunna
Vielä tiivistettynä: Tantta on edelleen pihalla kuin lumiukko ja haaveilee totalitarismista. Eli jakaa palstamammojen sielunmaiseman täysin. Ei mitään uutta, samaa rikkinäistä levyä hän on pyörittänyt ainakin viimeiset 30-40 vuotta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielenkiinnolla luen ja kuuntelen aina jos Liisa Keltikangas-Järvisen artikkeleita jossain tai kuten viime aikoina ollut useassa podcastissa. Monesta asiasta samaa mieltä, mutta tuota 'itsensä löytämistä' jäin miettimään. Mulla varmaan just toi tilanne että näin keski-iässä olen vihdoin uskaltanut alkaa elää enemmän 'itsen näköistä' elämää ja toteuttaa niitä haaveita mitä nuorempana ei pystynyt tai varsinkaan uskaltanut. Tuntuu just tolta itsensä löytämiseltä, mutta en sinällään koe että mikään minäkuva olisi muuttunut muuksi -enemmän vaan juuri se että uskaltaa sitä oikeaa minäänsä kuunnella eikä mene vaan ulkoa asetettujen odotusten (todellista tai kuviteltujen) mukaan. Onko tämä sitten narsismia?
Ei ole, jos otat toiminnassasi huomioon muutkin ihmiset. Et siis luovu omasta itsestäsi muiden vaatimusten takia, mutta et myöskään aiheuta toimi
Mutta mitä pitää muistaa on että "haitta muille" ei ole sama asia kuin rajoista kiinnipitäminen, niiden kertominen, ylläpito ja sen EI:n sanominen muille. Se kuultu EI voi harmittaa, mutta siitä mielensä pahoittaminen tai sen vuoksi asioiden meno muuten kuin itse olisi toivonut ei ole haitta, vaikka itseä kiukuttaisikin ja vaikka omat suunnitelmat menisivätkin mönkään. Pitää niiden "Yhyy et sä noin voi tehdä omalla elämälläs kun mulle tulee paha mieli tai en nyt saa sitä mitä minä haluan"-ihmisten ymmärtää olevansa rajattomia ihmisiä ja ymmärtää ottaa vastuu itsestään, elämästään ja mielentilastaan. Näkemykset ja arvot ovat menossa vastakkaisen ääriheilahduksen kautta nyt terveempään suuntaan. Erittäin hyvä suuntaus kunhan tästä heilahduksesta palataan vähän. Eriltä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Mutta mitä pitää muistaa on että "haitta muille" ei ole sama asia kuin rajoista kiinnipitäminen, niiden kertominen, ylläpito ja sen EI:n sanominen muille. Se kuultu EI voi harmittaa, mutta siitä mielensä pahoittaminen tai sen vuoksi asioiden meno muuten kuin itse olisi toivonut ei ole haitta, vaikka itseä kiukuttaisikin ja vaikka omat suunnitelmat menisivätkin mönkään. Pitää niiden "Yhyy et sä noin voi tehdä omalla elämälläs kun mulle tulee paha mieli tai en nyt saa sitä mitä minä haluan"-ihmisten ymmärtää olevansa rajattomia ihmisiä ja ymmärtää ottaa vastuu itsestään, elämästään ja mielentilastaan. Näkemykset ja arvot ovat menossa vastakkaisen ääriheilahduksen kautta nyt terveempään suuntaan. Erittäin hyvä suuntaus kunhan tästä heilahduksesta palataan vähän. Eriltä."
Juuri näin. Jos elät vain kaikessa rauhassa omaa elämääsi, ei siitä kenenkään, joka sinusta välittää, pitäisi ottaa paiseita. Eri asia, jos olet mennyt tekemään lupauksia ihmisille ja menet ne pettämään. Esim. lapsiaan ei saa jättää heitteille eikä parisuhteessa voi sooloilla kuten sinkkuna. Sitäkään ei kyllä kannata jäädä odottelemaan, että rajattomat ihmiset tajuaisivat tai kykenisivät ottamaan vastuun omasta käytöksestään. Sitä ei välttämättä tapahdu vuosikymmenissäkään. Antaa heidän vain märehtiä oman harmituksensa ja suojaa itse itsensä.
Artikkeli oli todella raikas tämän tunkkaisen narsismin aikakautena.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Harmi vaan, että ihmiset saavat toteuttaa itseään eikä kaikkien tarvitse olla samanlaisia.
En lue elämäntapaoppaita. Mutta siis niiden lukeminen on narsismia, mutta niiden kirjoittaminen ei ole. Nyt herää kysymys, että kuka uskaltaa koskea Keltinkankaan kirjaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Yhteenveto teille pummeille:
Psykologi, emeritaprofessori Liisa Keltikangas-Järvinen varoittaa kirjassaan Itsekkyyden aika (WSOY) ja haastattelussa länsimaisen kulttuurin ääriyksilöllisyydestä, joka ruokkii itsekkyyttä ja narsistista käyttäytymistä myös psyykkisesti terveillä ihmisillä.
Hänen mukaansa narsistinen häiriö ei ole merkittävästi lisääntynyt, vaan kulttuuri normalisoi aiemmin narsistisena pidettyä käytöstä: esimerkiksi jatkuvaa "itsensä löytämistä" aikuisena, oman hyvinvoinnin priorisointia muiden kustannuksella tai ihmissuhteiden näkemistä hyötynäkökulmasta. Tämä näkyy self-help-kirjallisuudessa, mediassa ja sosiaalisessa mediassa, joissa korostetaan yksilön oikeuksia ja erottumista yhteisöstä.
Keltikangas-Järvinen näkee kehityksen alkaneen 1980-luvulla Suomessa, kun yksilöllisyys muuttui itsekkyydeksi. Seurauksia ovat nuorten mielenterveysongelmat, yksinäisyys, empatian väheneminen ja yhteiskunna
No omatpa ovat kuule ihmissuhteeni!
Mutta miesten tekemisissä ei ole mitään vikaa? Onko tämä sitä, että naisen pitäisikin taantua takaisin siihen kotipiian rooliin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihminen on kuulemma myös liian vapaa. Nyt kiinnostaa, että miten voi olla liian vapaa. Väitän, että suurimman osan päivä menee siihen, että toteutetaan jonkun muun suunnitelmaa. Illalla saa ehkä tunnin lukea itse valitsemaansa kirjaa. Joo, kaupoissa on hirveä valikoima, mutta ei nekään tuotteet ilmaisia ole.
Vierailija kirjoitti:
Tuo Vehviläinenkin, siis aikuinen ihminen, arvottaa toisia sen perusteella, voisiko hän "rakastaa" heitä. Taitaa voida rakastaa vain itseään, ainakin sellaisen vaikutelman antaa käytöksellään.
Tässä taas joku psykologi pitää itseään tuomarina siinä kuka on oikeanlainen. Missä suunnassa sitä narsismia kytee?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan ilolla nautin naisten tekemästä taiteesta. Onneksi ovat saaneet toteuttaa itseään.
Vierailija kirjoitti:
Mutta miesten tekemisissä ei ole mitään vikaa? Onko tämä sitä, että naisen pitäisikin taantua takaisin siihen kotipiian rooliin?
No mistäköhän tämä Suomen romahdustila mahtaa johtua? Kaikki terveet arvot on heitetty romukoppaan ja jälki on sen mukaista.
Vierailija kirjoitti:
Trollejahan arvellaan narsisteiksi. Voi olla surku-marttyyrityylikin, kun kaikki on muiden syytä.
Eivät ole narsisteja, vaan ongelmia tunnesäätelyssä. Niin kuin joidenkin tavallisten kunnon miehien on päästävä lauantaisin tappelemaan nakkikioskin jonossa tai kilttien tyttöjen räyhäämään mielenosoituksissa.
No liekö tuosta haittaa, jos kaikki kerran ovat narsisteja. Pidetään vaan hauskaa ja toteutetaan itseämme.
Vierailija kirjoitti:
"Mutta mitä pitää muistaa on että "haitta muille" ei ole sama asia kuin rajoista kiinnipitäminen, niiden kertominen, ylläpito ja sen EI:n sanominen muille. Se kuultu EI voi harmittaa, mutta siitä mielensä pahoittaminen tai sen vuoksi asioiden meno muuten kuin itse olisi toivonut ei ole haitta, vaikka itseä kiukuttaisikin ja vaikka omat suunnitelmat menisivätkin mönkään. Pitää niiden "Yhyy et sä noin voi tehdä omalla elämälläs kun mulle tulee paha mieli tai en nyt saa sitä mitä minä haluan"-ihmisten ymmärtää olevansa rajattomia ihmisiä ja ymmärtää ottaa vastuu itsestään, elämästään ja mielentilastaan. Näkemykset ja arvot ovat menossa vastakkaisen ääriheilahduksen kautta nyt terveempään suuntaan. Erittäin hyvä suuntaus kunhan tästä heilahduksesta palataan vähän. Eriltä."
Juuri näin. Jos elät vain kaikessa rauhassa omaa elämääsi, ei siitä kenenkään, joka sinusta välittää, pitäisi ottaa paiseita. Eri
Mitä se muiden haittaaminen edes on jos ei oteta lapsia/kumppania huomioon? Heille on tietysti velvollisuus. Muuten ketään ei tietääkseni voida pakottamaan olemaan kenenkään elämässä mukana jos ei miellytä. Eikä siis ole velvollisuutta näitä toiseenkaan suuntaan miellyttää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi kopioit tuon tänne? Kuvitteletko olevasi jotenkin hyödyllinen? Ei, et ole. Olet turha.
Niin paitsi että aloittaja ei kopioinut sellaisenaan vaan lisäsi "naisten keskuudessa". Eli teki sinänsä ihan asiallisesta jutusta naisviha-aloituksen.
Jep, ap on sama spämmääjä, joka laittaa milloin mitäkin naisvihaa tihkuvaa aloitusta tänne yhä uudelleen tai vähintään kyseisen nilkin sukulaissielu. Heidän mielestään kaikki on aina naisten vika.
No kyllähän tämä on naisten keskuudessa yleistyvä ilmiö. Ja nuorten tyttöjen.
Ja hyvä onkin, että naiset vihdoin oppivat elämään itselleen, kuten miehet ovat tehneet maailman sivu.
Niin, ongelmat alkavat vasta kun naiset alkavat käyttäytyä kuin miehet. Sitten vika on naisissa eikä miehissä jotka ovat käyttäytyneet aina itsekkäästi.
Mielenkiinnolla luen ja kuuntelen aina jos Liisa Keltikangas-Järvisen artikkeleita jossain tai kuten viime aikoina ollut useassa podcastissa. Monesta asiasta samaa mieltä, mutta tuota 'itsensä löytämistä' jäin miettimään. Mulla varmaan just toi tilanne että näin keski-iässä olen vihdoin uskaltanut alkaa elää enemmän 'itsen näköistä' elämää ja toteuttaa niitä haaveita mitä nuorempana ei pystynyt tai varsinkaan uskaltanut. Tuntuu just tolta itsensä löytämiseltä, mutta en sinällään koe että mikään minäkuva olisi muuttunut muuksi -enemmän vaan juuri se että uskaltaa sitä oikeaa minäänsä kuunnella eikä mene vaan ulkoa asetettujen odotusten (todellista tai kuviteltujen) mukaan. Onko tämä sitten narsismia?