Onko totta että leski saa asua edesmenneen puolison asunnossa ihan rajattomasti?
Onko oikeasti totta että leski saa asua edesmenneen puolisonsa asunnossa ikuisesti (niin kauan kuin haluaa), vaikka ei omistaisi siitä mitään? Että perikunta joutuu odottelemaan jopa vuosikymmeniä ennen kun voi laittaa talon myyntiin tai että pääsee sinne itse asumaan?
Ymmärrän sen, ettei toista voi samantien heittää yhteisestä kodista pihalle, ei tietenkään. Mutta eikö joku esim 5v aikaraja olisi paljon järkevämpi?
Eihän tuossakaan ole järkeä, että jollakin ihmisellä on ikuinen hallintaoikeus taloon joka on täysin muiden omistuksessa.
Kommentit (809)
On se aika karua maksella remontteja asuntoon joka ei tule omaan hallintaan vasta kuin vuosikymmenien päästä. Tai siis karua jos tähän ei oikeastaan ole varaa. Jos on vaikka työtön niin eipä pankista saa lainaa. Monimutkaiseksi menee etuuksien saaminen jos omistaa jotain mutta ei voi myydä.
Kohtuutonta
Ettekö te tajua että äitinne tai isäänne voi mennä naimisiin vaikka 85- vuotiaana ja 3 kk hänen kanssa ollut thaikkuleski 28- vee saa jäädä asuntoon loppuiäksi? Koko ketju kannattaa lukea. Vain siinä tilanteessa jos sen oletetun vainajan aiempi puoliso olisi omistanut asunnosta puolet ja menehtynyt, taikka olisi elissakin mutta avioeron ositus jätetty tekemättä, tilanne olisi toinen. Leski ei tällöin saisi jäädä siihen koska osakkaana on muita!
Laki ei liene yksiselitteinen, saako perilliset sitten myös muuttaa oman perheensä kanssa asuntoon, sillä miksei voisi jos laittaa oman asunnon myyntiin, jolloin olisi asunnoton, eli vailla asuntoa!
Tuolla ylempänä joku ehdotti, että lesken pään menoksi asuntoon voisi muuttaa perillisistä se husvottialkkis, johan leskellä tulisi vipinää kinttuun muuttaa asunnosta.
Kolmas vaihtoehto on perillisten jättää verot tai vastikkeen maksamatta jolloin ko. asunto menisi velkojen maksuun. Tai ehdottamani ratkaisu, että perillisen oman asuntolainan jossa ko. asunto olisi panttina, antaisi mennä perintään, jolloin vierasvelkapanttina oleva asunto menisi myyntiin.
*Rasitustodistuksessa nyt ei varmaan henkilöitä voi olla vaikka muita rasitteita olisi. Tyyliin, leski tulee kaupan päälle asunnon mennessä myyntiin.
Ottaa vaan lainaa tuota asuntoa vastaan ja ei maksa niitä, niin lesken asunto menee alta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei omaa taloutta kannata laskea "tulevien" perintöjen varaan.
Eikä omaa asumista toisten asunnon varaan.
Silloinhan kukaan ihminen, jolla on lapsia eli niitä perillisä ei voisi koskaan asua kenenkään uuden kumppanin kanssa yhdessä, vaikka olisi jäänyt kuinka nuorena leskeksi/eronnut, koska uusi puoliso lentäisi omasta kodistaan kuin leppäkeihäs, kun tämä lasten vanhempi kuolisi.
Nämä ihmiset joutuisivat tyymään suhteisiin, jossa asutaan erillisissä kodeissa, koska kuoleman sattuessa uusi kumppani saisi lähteä kodistaan, vaikka yhteistä elämää olisi takana 40 vuotta. Kuinka moni sitten niistä puolisoista tyytyisi tuollaiseen suhteeseen, eli lasten takia vanhempi olisi tuomittu elämään yksin, tai ainakaan ei voisi asua kenenkään kanssa.
Sillä kuka haluaa, että joutuu muuttamaan kodistaan, kun kumppani kuolee?
Tarkoitan siis, ettei lapsilla voi olla noin suurta valtaa oman vanhemman elämään ja määrätä aikuisen ihmisen parisuhteesta ja sen muodosta.
Avioliitolla halutaan monesti nimenomaan turvata sen puolison oikeudet.
Tässä keskustelussa ohitetaan täysin sen tahto, joka kuolee ensiksi. Jos hän haluaa, että hänen omistamassa asunnossa saa jäljelle jäävä puoliso elää lopun elämän, se on tän asunnon omistajan tahto. Harvemmin nää perilliset ovat osallistuneet sen asunnon hankkimiseen millään tavoin. Silloin perintö on lainmukainen joo, mutta siitä perinnöstä voi myös luopua. Olennaisinta on sen asunnon alkuperäisen omistajan tahto.
Se tahto voi olla dementoituneen papparainen iso virhe. Lapsille kuuluu perintö eikä elättää asunnossa lesken joka ei asunnosta omista centtiäkään. Lopettakaa samojen juttujen jauhaminen! Lukekaa ketju kokonaan. Tuskin se henkilö itsekän haluaisi että omat lapsensa elättävät lesken ja maksavat rempat ja muut.
Vierailija kirjoitti:
Laki on tehty suojelemaan leskeä. Ihmiset ovat sydämettömiä ja varmasti ajaisivat lesken vaikka veneen alle asumaan, jos ei tuota lakia olisi.
Näin on monelle avoleskelle käynytkin.
Henkilökohtaisesti tunnen yhden, joka viiskymppisenä muutti avoliittoon ja yli 80-vuotiaana hänen puolisonsa kuoli. Puolison lapset heittivät hänet välittömästi pihalle, ja heillä oli siihen lain suoma oikeus.
Äiti saa asua kodissaan, mutta sääliksi käy kun talo on aivan liian iso yksinäiselle leski-ihmiselle ja kauhean epäkäytännöllinen. En ymmärrä miten äiti pärjää sitten kun liikuntakyky menee.
Niin, tai oisko perulliset ahneita, kun eivät antais vanhempansa puolison asua kodissaan? Tämä uusi puoliso voi olla tullu puolisoksi vuosikymmeniä aiemmin. Laki ei erottele liittojen pituuksien perusteella. Jos tämä ensin kuoleva ei ole järjestänyt asioita toisin, voisko olla, että se on hänen tahtonsa myös?