Onko totta että leski saa asua edesmenneen puolison asunnossa ihan rajattomasti?
Onko oikeasti totta että leski saa asua edesmenneen puolisonsa asunnossa ikuisesti (niin kauan kuin haluaa), vaikka ei omistaisi siitä mitään? Että perikunta joutuu odottelemaan jopa vuosikymmeniä ennen kun voi laittaa talon myyntiin tai että pääsee sinne itse asumaan?
Ymmärrän sen, ettei toista voi samantien heittää yhteisestä kodista pihalle, ei tietenkään. Mutta eikö joku esim 5v aikaraja olisi paljon järkevämpi?
Eihän tuossakaan ole järkeä, että jollakin ihmisellä on ikuinen hallintaoikeus taloon joka on täysin muiden omistuksessa.
Kommentit (759)
Vierailija kirjoitti:
"Se leski ON perillinen."
Leski ei ole puolisonsa perillinen eikä peri yhtään mitään.
Mutta tasinkoa voi saada. Varsinkin kun avioehtoa ei ole. Käytännössä melko sama asia kuin perinto
Mutta kun lain mukaan "perspalkalla' ei voi saada asuinkiinteistöön tai asunto- osakkeeseen mitään omistusoikeutta- ei vaikka tekisi siinä remonttia asuessaan. Se ei vaan mene niin!
Ei omistus- mutta asumisoikeuden saa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
-ai sun mielestä kun puolisot ovat yhdessä hankkineet ja perustaneet kodin, niin sun pitäis se sitten toisen puolison kuoltua saadakin nopsaan itsellesi?
-
Tämä lesken asumisoikeus on täysi vääryys, kun se koskee sellaistakin asuntoa, josta se leski ei ole ikinä maksanut euroakaan ja josta hän ei ole koskaan omistanut yhtään osuutta.
Niin just mutta perillinen, joka ei ole myöskään omistanut tai maksanut asunnosta euroakaan, ansaitsee sen täysin.
Perillinen maksaa perintöveroa asunnosta, jossa hän ei voi asua ja jota hän ei voi myydä, ja hänen on vaan suostuttava siihen, että asunto kuluu ja vanhenee päivä päivältä ja sen arvo alenee. Onko se mielestäsi reilua?
Saa sen myydä. Mummo/pappa vain tulee kaupan mukana.
Perintövero on pienempi, jos perityssä asunnossa on rasitteena lesken asumisoikeus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asunto on yleensä hankittu yhdessä.
Leskenoikeus on sitä varten, että asunnon omistajan kuolessa, kuolleen perilliset, joille leski ei ole sukua, eivät pysty potkimaan leskeä pois.
Kyllä äiti hivutti isäpuolen vanhemmat hoitokotiin pian kun ensimmäiset kaatumiset tapahtui. Pappa kuoli, mummo on nyt elänyt terveenä pienessä yksiössä keskustassa 13 vuotta. Eli se siitä...
Vierailija kirjoitti:
Tiedän tapauksen, jossa asunonomistaja kuoli. Testamentissaan hantanut kumppanilleen oikeuden asua talossa loppuelämänsä ajan. Talon laina oli suunnilleen saman suuruinen kuin talon arvo. Perillisten oli maksettava laina tai se menisi ulosmittaukseen. He eivät myöskään voineet luopua perinnöstä, koska silloin perintö olisi siirtynyt heidän lapsilleen, ja alaikäisinä he eivät voi luopua perinnöstä.
No miksi eivät antaneet mennä ulosmittaukseen? Siihen loppuu lesken asumisoikeus, ja lainan jälkeen mahdollisesti jäävät rahat kuuluvat perillisille.
Vierailija kirjoitti:
Jos lesken on jossain vaiheessa järkevää muuttaa esim. palveluasuntoon tai vanhainkotiin, jatkuuko asunnon omistavien perillisten velvoite kustantaa asuminen siellä (jos siis voivat nyt myydä sen alkuperäisen asunnon)?
Ei jatku. Lesken asumisoikeus koskee vain sitä asuntoa, jossa leski ja vainaja asuivat yhdessä. Poikkeuksena on se tilanne, jossa leski ja perilliset ovat yhdessä sopineet, että leskelle hankitaan toinen asunto, johon lesken asumisoikeus siirtyy.
Eikä perillisillä ole velvoitetta kustantaa lesken asumista asumisoikeuden alaisessa asunnossa. Leski maksaa itse asunnon juoksevat kulut. Peruskorjaukset ovat eri juttu.
Vierailija kirjoitti:
Leski perii lapsettoman puolisonsa (periminen kyseessä), mutta se ei ole täydellinen koska lesken kuoltua ensiksi kuolleen toissijaiset perilliset saavat lesken pesästä puolet. Eikös olekin kiva.
Ihan kuten pitääkin.
Vierailija kirjoitti:
Leski perii lapsettoman puolisonsa (periminen kyseessä), mutta se ei ole täydellinen koska lesken kuoltua ensiksi kuolleen toissijaiset perilliset saavat lesken pesästä puolet. Eikös olekin kiva.
Testamentilla voi tämänkin asian hoitaa.
Miksi lapset haluaisivat häätää vanhempansa (tai kuolleen vanhempansa uuden puolison) kodistaan? Vastaavasti miksi vanhempi (tai kuolleen vanhemman uusi puoliso) haluaisi tarkoituksella aiheuttaa vaivaa lapsille jäämällä asumaan vanhaan kotiinsa? Kyllähän leski voi maksaa halutessaan sen putkiremontin ym. Kun on hyvät välit niin yleensä löytyy hyviä ratkaisuja.
Vierailija kirjoitti:
Jos lesken on jossain vaiheessa järkevää muuttaa esim. palveluasuntoon tai vanhainkotiin, jatkuuko asunnon omistavien perillisten velvoite kustantaa asuminen siellä (jos siis voivat nyt myydä sen alkuperäisen asunnon)?
Miksi aina oletetaan että leski on vanha?
Tuollainen puolisovainaan asunnossa vuosikymmenet loisiva perikunnan riippakivileski voi olla vaikka 30-40 vuotias.
Jos leski joutuu palvelutaloon,ei tietenkään asunnosta makseta enään lesken hoivakuluja, älkää nyt tyhmiä kysykö.
Sukulaiset tietysti tehtailee leskesta huoli- ilmoituksia niin vikkelään sinne palvelutaloon joutuu ja mökki myyntiin... ( vitsi)
.. Aina voi toivoa, että leski liukastuu ja taittaa niskansa pihatiellä.... (En kyllä uskaltaisi jäädä leskenä perillisten kielipitkällä lesken menehtymistä odottavan suvun kynsiin, onhan heillä avaimetkin ko. kiinteistöön. )
Pakko sanoa jälleen kerran, että jos asia on ajankohtainen, niin ottakaa yhteyttä juristiin. Niin pientä juridista asiaa ei olekaan, että sitä ei täällä saataisi aivan solmuun. Puolet näistä viesteistä on aivan tuubaa.
"Kyllä äiti hivutti isäpuolen vanhemmat hoitokotiin pian kun ensimmäiset kaatumiset tapahtui. Pappa kuoli, mummo on nyt elänyt terveenä pienessä yksiössä keskustassa 13 vuotta. Eli se siitä..."
Ja mummo oli elänyt ikänsä kilometrin säteen sisällä talosta, josta hänet sinne hoitokotiin ja sitten yksiöön kärrättiin. Hän aina kaipailee niitä vanhoja kävelymaisemia. En ymmärrä, miten äiti kehtasi. Hän puhui aina mummolle niin rumasti. Nyt ovat kaksin siellä isäpuolen kanssa. Äiti varmaan heittää isäpuolenkin hoitokotiin kun tämä ekan kerran kaatuu :(
Mitä tapahtuu, jos perilliset eivät maksa sitä putkiremonttia, eikä leskikään halua sitä maksaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asunto on yleensä hankittu yhdessä.
Mikä ihmeen yhdessä hankittu, jos miehellä on ollut asunto, johon nainen on muuttanut, eikä omista siitä mitään?
Mikset kirjoittanut tätä aloitukseen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
-ai sun mielestä kun puolisot ovat yhdessä hankkineet ja perustaneet kodin, niin sun pitäis se sitten toisen puolison kuoltua saadakin nopsaan itsellesi?
Puoliso A on ostanut ja maksanut asunnon. Jää leskeksi,ja nai 76v iässä puolison B 25v. Ku puoliso A kuolee,puoliso B asuu tuossa asunnossa niin kauan kuin haluaa, vaikka seuraavat 50 vuotta eikä asia kuulu A:n perikunnalle.
Puoliso A on ostanut asunnon, hänen puolisonsa B kuolee. A löytää uuden puolison C ja kuolee. C:lla ei ole asumisoikeutta, koska puoliso A on omistanut asunnon yhdessä perikunnan kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Leski perii lapsettoman puolisonsa (periminen kyseessä), mutta se ei ole täydellinen koska lesken kuoltua ensiksi kuolleen toissijaiset perilliset saavat lesken pesästä puolet. Eikös olekin kiva.
Testamentilla voi tämänkin asian hoitaa.
Niin, jos haluaa, että molempien omaisuus menee vain toisen suvulle. Täytyy myös muistaa, että kukaan ei tiedä, kumpi heistä kuolee ensin.
Vierailija kirjoitti:
Tiedän tapauksen, jossa asunonomistaja kuoli. Testamentissaan hän oli antanut kumppanilleen oikeuden asua talossa loppuelämänsä ajan. Talon laina oli suunnilleen saman suuruinen kuin talon arvo. Perillisten oli maksettava laina tai se menisi ulosmittaukseen. He eivät myöskään voineet luopua perinnöstä, koska silloin perintö olisi siirtynyt heidän lapsilleen, ja alaikäisinä he eivät voi luopua perinnöstä.
jo on hullua touhua!
Mutta kun lain mukaan "perspalkalla' ei voi saada asuinkiinteistöön tai asunto- osakkeeseen mitään omistusoikeutta- ei vaikka tekisi siinä remonttia asuessaan. Se ei vaan mene niin!