Ärsyttää terapiapuhe
Eli se kun ihmiset, aika usein erityisesti naiset, ei voi puhua suoraan ja sanoa mielipidettänsä vaan pitää kuorruttaa se sellasella ihme lässytyksellä. "Mä kuulen mitä sä sanot ja ymmärrän mistä lähtökohdista sä tuut tähän ja nyt mä toistan sanasta sanaan mitä sä mielestäni sanoit koska niin nyt vaan jostain syystä kuuluu tehdä ennen kun itse sanon sanottavani."
Ymmärrän tän jotenkin jos nyt on vaikka joku iso erimielisyys kyseessä jostain tai jotain mutta se että ihan arkisissa asioissa pitää puhua tälleen ei vaan käy järkeen. Onko kukaan muu törmänny tähän? Uskomattoman rasittavaa.
Kommentit (113)
Vierailija kirjoitti:
Joskus ohjeistettiin, että sillä tavoin voi osoittaa, että on ymmärtänyt ja vastaanottanut toisen puheen.
Varmaan näin, mutta jos tätä käyttää jatkuvasti se kuulostaa lähinnä teennäiseltä
Jep! Samaa mieltä ja mä olen kuitenkin ammatiltani psykologi ja psykoterapeutti :)
joo musta se on sellasta keskustelun managerointia ja alentaa toisen, eli päinvastoin kun ajatellaan että tulisi jotenkin kuultu olo. Tulee pseudoälyllisesti blokattu olo.
Tämän lisäksi naamalle vielä sellainen teeskennelty "empaattinen kuuntelija" -ilme niin ai että menee hermo
En edes anna itselleni puhua noin. Jotain rajaa. Jos vieras, juttu loppuu siihen, jos tuttu niin saa palautetta ihan avoimesti.
Ja vaikka olen nainen, niin minusta naiset yleensäkin on välillä ihan uskomattomia, miten puhuvat muille ihmisille.
Ja oon joskus törmännyt sellaiseenkin epeliin, että se oli mies, joka teki noin. Mutta taisi olla aika poikkeus.
Vierailija kirjoitti:
Jep! Samaa mieltä ja mä olen kuitenkin ammatiltani psykologi ja psykoterapeutti :)
Sä olet terveydenhoitaja
Kyllä tuo on hyvin yleistäkin, että se terapiapuhe tuodaan muuhun elämään, minne se ei sellaisenaan sovi. Terapia on terapia. Siellä puhutaan eri asioita ja eri tavalla kuin normaalissa kanssakäymisessä. Useinkin potilaalla syntyy kuvitelma, että se on normaali ja terve tapa jutella muutenkin. No ei ole.
Tuo lässytys on yksi. Eihän kukaan oikeassa elämässä normaalisti puhu noin. Toinen on, että niitä terapiatermejä aletaan tyrkyttämään omassa puheessa muillekin. Aletaan puhumaan rajoista ja niiden kunnoittamisesta. Ei kukaan normaalissa keskustelussa käytä tuollaisia sanoja, vaikka nuo ihan hyviä ja tarpeellisia asioita ovatkin. Ne rajat luetaan ja huomioidaan ilman, että niistä tehdään niin ihmeellistä numeroa kuin nämä terapiatyypit tekevät.
Ja kuten tekstistä huomaa, niin olen aivan kypsä tähän terapiakieleen, joka kuuluu sinne terapiaan ja sillä on siellä tehtävänsä, mutta se ei istu tavallisiin maallikkokeskusteluihin.
Vierailija kirjoitti:
Joskus ohjeistettiin, että sillä tavoin voi osoittaa, että on ymmärtänyt ja vastaanottanut toisen puheen.
Minä kokeilin tuota. Kun kaveri väitti, etten kuuntele häntä, niin aloin toistamaan hänen sanansa todistaakseni, että olen kuullut ja ymmärtänyt ne. Lisäsin vielä varmistuskysymyksen, että olenko ymmärtänyt oikein. Ei tuo vakuuttanut häntä, että olisin kuunnellut. Sitten kun hoksasin sanoa, että kiinnitän jatkossa enemmän huomiota siihen, että kuuntelen, niin se teki hänet tyytyväiseksi. En tiedä miksi näin.
Viddu kun ihmiset nykyään luulee, että mikä tahansa muu keskustelu kuin pelkkä samaa mieltä ilman mitään nyansseja olo on riidan haastamista, niin täytyy pohjustaa niin hlvetisti.
Vierailija kirjoitti:
Ja oon joskus törmännyt sellaiseenkin epeliin, että se oli mies, joka teki noin. Mutta taisi olla aika poikkeus.
Onhan tämä vissiin aika yleistä tietyissä yhteisöissä. Ihan ok jos se on harjoitus jota tehdään sovitussa kontekstissa, mutta jos se leviää siitä normaaliin arkeen ja puheeseen niin onhan se aika naurettavan kuuloista.
Stoppaan tuon, että nyt ei enää lässytetä, vaan haetaan ratkaisua tilanteeseen. Emme jää vellomaan tunteisiin, koska se ei tilannetta ratkaise millään tavalla, vaan haluan käytönnön ehdotuksia.
Ja joo, olen 53-v eukko :D
Lähinnä tulee mieleen, että eikö tuo toinen näe, että minä olen aikuinen. Miksi pitää minua lapsena?
Nyt ovat kovat arvot vallalla, ja tässäkin se näkyy.
Vierailija kirjoitti:
Nyt ovat kovat arvot vallalla, ja tässäkin se näkyy.
Kovaa arvoa on sekin, että pakotetaan toinen mukaan omiin tunnetiloihin ja niiden vatvomiseen. Oikein narsistista käytöstä.
Enpä ole tavallisessa puheessa törmännyt. Jos vaikeista asioista puhutaan, silloin saattaakin valita sanansa tarkemmin.
Vierailija kirjoitti:
Stoppaan tuon, että nyt ei enää lässytetä, vaan haetaan ratkaisua tilanteeseen. Emme jää vellomaan tunteisiin, koska se ei tilannetta ratkaise millään tavalla, vaan haluan käytönnön ehdotuksia.
Ja joo, olen 53-v eukko :D
Mun korvaan vähän karahtaa tuo "tunteissa vellominen". Osa toki velloo, mutta sitten taas osan mielestä kaikenlainen omien tunteiden pohdinta on vellomista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt ovat kovat arvot vallalla, ja tässäkin se näkyy.
Kovaa arvoa on sekin, että pakotetaan toinen mukaan omiin tunnetiloihin ja niiden vatvomiseen. Oikein narsistista käytöstä.
Miten tuo, mitä aloituksessa kuvattiin, eli että haluaa osoittaa kuunnelleensa, on omiin tunnetiloihin pakottamista? Eihän siinä ole mitään kuuntelijan tunnetiloista?
Vaikutat ap tylsältä ja ankealta.
Joskus ohjeistettiin, että sillä tavoin voi osoittaa, että on ymmärtänyt ja vastaanottanut toisen puheen.