Pystyykö vaatetuksestasi arvioimaan yhteiskuntaluokkia ja varallisuutesi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei pysty. Tienaan 60 k€ vuodessa ja pukeudun samalla tavalla Prisma-vaatteisiin kuin opiskeluaikana.

 

Prisma taitaa olla suurimpia vaatteiden myyjiä Suomessa, joten on ihan tavallista, että keskiluokkainen pukeutuu Prisman vaatteisiin.

Lopetin prismavaatteiden oston, koska melkein kaikki tulee Kiinasta tai Aasiasta. 

Joskus pystyy ja joskus ei. Yleensä pukeudun varallisuustasoni mukaisesti siisteihin ja suht uusiin vaatteisiin, mutta saatan myös tehdä kauppareissun pukeutuneena 20 v. vanhaan toppatakkiin, josta vetoketju on ollut rikki viimeiset viisi vuotta. 

Pystyy. Pukeudun hyvin. 

Vierailija kirjoitti:

Noin suurinpiirtein pystyy. Vaatteeni ovat ehjät ja puhtaat, niissä ei ole isoja logoja, ne on tehty hyvistä materiaaleista ja ne ovat oikean kokoisia.

Mikä yhteiskuntaluokka kulkee vääränkokoisissa vaatteissa? Harva pienituloinenkaan lähtee ulos rikkinäisissä ja likaisissa vaatteissa. Täysin syrjäytyneet ovat asia erikseen. 

Eli olipas tyhmä vastaus sinulta.

Keskituloinen keskimääräinen insinööri. Päällä farkut ja joku neule tai trikoopaita. Kai mulla olis varaa pukeuta kalliimminkin, mutta en näe tarvetta. Pukeutumiseni noudattaa ennemmin teinivuosien tottumuksia kuin pankkitiliä.

N53

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei, hiihtelen paikasta toiseen tokmanneissa. En jostain syystä ole yhtään merkkivaatteiden perään. En edes osaa sanoa miksi näin.

Sulla on itsetunto ja -luottamus kondiksessa kuten mullakin. Ja oletettavasti myös talous, koska hyvin toimeentulevat ei koe tarvetta todistella mitään. Köyhikset höpöttää kynsilakoista ja huolitellusta ulkonäöstä ja merkkilaukuista. Ne tarvitsee ulkoisen pönkän egolle :D

 

väärin.  pienituloinen voi olla myös itsestään huolehtiva, ei siinämitään egon pöngitystä tarvita

 

Pystyy jos tietää mitä katsoo. Hiukset ja kynnet on aina hoidettu, meikki on siisti, vaatteet on uudehkoja ja laadukkaita vaikkei mitään logoja ole näkyvissä. Asusteet ja korut on mietitty yhteensopiviksi.

Kodin ulkopuolella kuljen suurimman osan aikaa yli 10 vuotta vanhoissa urheiluvehkeissä Helsingin keskustassa. Syy: Eivät suostu hajoamaan ja käyn kotona suihkussa treenien jälkeen, joita 6-10 kertaa viikossa Aleksin salilla. Osa salipaidoista vähän uudempia.

 Olen oman itse ansaitun varallisuuteni ja säästöjeni turvin vailla muita tuloja tai tukia 120+m2 kattohuoneistossa ydinkeskustassa elävä 60+ ihminen. Akateeminen koulutus, yhteiskuntaluokasta en tiedä. Kallein ulkopuolisille näkyvä asia tai esineeni lienee parin tonnin maantiepyöräni. Autoa en omista. Totaalinen vapauteni tehdä mitä haluan tai olla tekemättä on ainoa "statussymbolini", jota minun ei tosin tarvitse kenellekään kertoa tai esitellä. Muiden mielipide elämästäni ei kiinnosta minua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei, hiihtelen paikasta toiseen tokmanneissa. En jostain syystä ole yhtään merkkivaatteiden perään. En edes osaa sanoa miksi näin.

Sulla on itsetunto ja -luottamus kondiksessa kuten mullakin. Ja oletettavasti myös talous, koska hyvin toimeentulevat ei koe tarvetta todistella mitään. Köyhikset höpöttää kynsilakoista ja huolitellusta ulkonäöstä ja merkkilaukuista. Ne tarvitsee ulkoisen pönkän egolle :D

Kuka on höpöttänyt kynsilakoista tai merkkilaukuista?

Näkee, että en ole todella varakas, sillä minulla ei ole quiet luxury -vaatteita, jotka maksavat pienen auton verran. Vaikka minulla on htvälaatusia vaatteita, ihan jokaikinen vaate ei ole kasmiria, silkkiä ja muita kalliita kangaslaatuja, on myös edullisempia vaihtoehtoja. Pukeudun siististi ja istuviin vaatteisiin, joten näytä miltään pummilta, mutta en myöskään multimijonääriltä. 

Vierailija kirjoitti:

Pystyy jos tietää mitä katsoo. Hiukset ja kynnet on aina hoidettu, meikki on siisti, vaatteet on uudehkoja ja laadukkaita vaikkei mitään logoja ole näkyvissä. Asusteet ja korut on mietitty yhteensopiviksi.

Olet siis joku amis?

Vierailija kirjoitti:

Kodin ulkopuolella kuljen suurimman osan aikaa yli 10 vuotta vanhoissa urheiluvehkeissä Helsingin keskustassa. Syy: Eivät suostu hajoamaan ja käyn kotona suihkussa treenien jälkeen, joita 6-10 kertaa viikossa Aleksin salilla. Osa salipaidoista vähän uudempia.

 

 Olen oman itse ansaitun varallisuuteni ja säästöjeni turvin vailla muita tuloja tai tukia 120+m2 kattohuoneistossa ydinkeskustassa elävä 60+ ihminen. Akateeminen koulutus, yhteiskuntaluokasta en tiedä. Kallein ulkopuolisille näkyvä asia tai esineeni lienee parin tonnin maantiepyöräni. Autoa en omista. Totaalinen vapauteni tehdä mitä haluan tai olla tekemättä on ainoa "statussymbolini", jota minun ei tosin tarvitse kenellekään kertoa tai esitellä. Muiden mielipide elämästäni ei kiinnosta minua.

Sillä lailla! Tämä on jo aika hyvä tilanne.

Hieman surullista myös, kuinka rönttövaatteissa kulkemista pidetään hyveenä. Miksi ei voi pukeutua siististi? Ei se tarkoita merkkivaatteita, ihan edullisestikin voi hankkia siistit vaatteet, jotka istuvat kantajalleen. Ei aina tarvitse olla ykkösissä, mutta on aika masentavaa, kun kansa kulkee ryysyissä. 

Tällä hetkellä on tärkeintä, että ulkosalla tarkenee.

Tungen siis väljähkön takkini alle aika runsaasti lämpimiä kerroksia ja näyteikkunan peilistä totesin näyttäväni hieman erikokoiselta. Jaloissa melkoisen vanhat kuomat, mutta ovat ehjät ja lämpimät.

Ei kuitenkaan kaupan kassalla ole tarvetta miettiä riittääkö saldo. Tosin elämäntavat ovat kohtuulliset muutoinkin.

Tunnistaako joku toisen päältä vaikka kashmirneulepaitaa?

Omistan itse kolmekin enkä tiedä osaavatko vaikka työkaverit katsoa että tuo kulkee 200 € paita päällään.

Ehkä ajattleleva akryyliksi jos ajattelevat mitään?

Vierailija kirjoitti:

Ei pysty. Pukeudun aina tyylikkäästi ja hiukset ja kynnet on myös siistit. Elän tukien varassa.

Työssä käyvillä ei siihen ole edes varaa😨

Vierailija kirjoitti:

Ei pysty. Pukeudun aina tyylikkäästi ja hiukset ja kynnet on myös siistit. Elän tukien varassa.

arvostan, että jaksat huolehtia vielä itsestäsi

Ei. Luulevat alemman luokan duunarirahvaaksi kun verkkarit, kuluneet turvakengät, pipo  ja kirpparilta hommattu toppapusero. Ei ne haisunäädät huomaa mitään leipäjonoissakaan. Taksinkin käsken pysäyttää jo viimeistään kahden korttelin päähän.  On mukava ajankulu kuunnella köyhälistön valitusta. Toivottavasti puolueemme ei kiellä näitä pummijonoja.

En usko, että ulkopuolinen voi päätellä yhteiskuntaluokkaani ulkonäöstäni, mutta enpä oikein itsekään tiedä, mikä se on. 

Mutta on jännittävää, että moni ajattelee tietävänsä, ja silti käyttäytyvnsä jotenkin toisin kuin sen luokan oletusarvo olisi. Miksi näin? Eikö luokkakulttuuri muodostu siitä, miten siihen kuuluvat ihmiset (siis myös he itse)  käyttäytyvät? Vai eivätkö he sittenkään kuulu siihen luokkaan, jonka tapojen mukaisesti eivät käyttäydy?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei, hiihtelen paikasta toiseen tokmanneissa. En jostain syystä ole yhtään merkkivaatteiden perään. En edes osaa sanoa miksi näin.

Sulla on itsetunto ja -luottamus kondiksessa kuten mullakin. Ja oletettavasti myös talous, koska hyvin toimeentulevat ei koe tarvetta todistella mitään. Köyhikset höpöttää kynsilakoista ja huolitellusta ulkonäöstä ja merkkilaukuista. Ne tarvitsee ulkoisen pönkän egolle :D

 

väärin.  pienituloinen voi olla myös itsestään huolehtiva, ei siinämitään egon pöngitystä tarvita

 

Totta tai, ainakin minä pienituloinen yritän pitää itseni siistissä ja fiksussa kunnossa ulkoisesti.  Mutta tiedostan sen vaaran ja tai mahdollisuuden, että jos elämä valuu siihen, ettei kukaan välitä ja osoita kunnioitustaja ja huomaavaisuutta niin voi olla raskasta pitää itsestä huolta tai siihen katoaa joko tietosiesti tai tiedostamattaan mielenkiinto. Jolloin sitä saattaa etisä netin syövereistä ja saattaa kohdta melkeinpä mitä tahansa. Esimerkiksi tältä, yhdeltä suosituimmista suomenkielisistä netin keskustelupaltalta voit saada paitsi paljon vertaistuke niin myös tuttua on myös ylenkatsominen ja suoranainen halveksinta, jota kohaa tällä palstalla mm. toimeentulotuen varassa eläviät ja työttömiät päivittäin -tai ainakin yhtä usein itse palstailen- niin kyllä se saattaa vaikuttaa niin henkisesti kuin ulkosieen olemukseen. 

Tai saada kysymään, että miksi välittäsin itse kun ei kukaan muukaan välitä ja kohtele huomaavaisesti. 

Huomaavaisuudella en tarkoita suuria eleitä tai erityistä pokkurointia, vaan enemään sellaisia pieniä eleitä ja sanoja. Esimerkkinä tervehtiikö kotikadullasi vastaan tuleva?  Ja tai tervehditlkö itse porraskäytävässä sinua vastaan tukevaa? - Onko kaupan kassa sinulle mahd. ainoa joka tervehtii sinua vai tervehtiikö hänkään? 

Luulen, että suurimpia eroja varakkaampien ja varattomien/ hyvin vähävariasten välillä on se, niin kuin kaikessa kulutuksessa ja hankinnoissa on se, että varakkaampi voi valita laajemmasta valikoimasta. - Henkilökohtaisesti pidän sanonnasta,"aatelius velvoittaa" eli jos on enempi varakkuutta korostuu se, miten tulisi käyttäytyä. Jos ei ole koskaan annettu edes lusikalla niin ei voi kauhalla ottaa.