Olen ikuisesti katkera synnytyssairaalalle
Eivät ottaneet edes kiireellisellä neuvolan lähetteellä ajoissa sisään vaan tönötin puoli tuntia aulassa päivystysjonossa. Ultrasta lähdettiin kiireellä hätäsektioon ja lapsi joutui hengityskoneeseen sekä saatiin jännittää jääkö lapsi eloon. Jäihän hän, mutta loppuiän vamman kanssa.
Nyt lapsi on taapero ja minulla alkaa mennä voimat ja elämänhalu. En tule mistään kysymään apua kun se johtaa vain johonkin palvelutarpeen arviointiin ja perhetyön tyyppiseen kyttäykseen johon viimeksikin päästiin kun haluttiin antaa "apua".
V***taa kun joka päivä on taistelua tuon vamman kanssa ja se voi vaikuttaa lapsen koko loppuikään valtavasti eikä voi tässä vaiheessa tietää saako lapsi normaalin elämän vai päätyykö laitokseen.
Kommentit (243)
Olisi pitänyt päättää elämäni jo nuorena kun se ensi kerran potki jalat alta. Aivan selvästi se yritti osoittaa mitä tuleman pitää.
ap
Vierailija kirjoitti:
Ap niele se ylpeytesi ja mene puhumaan jollekin ammattilaiselle noista ajatuksistasi. Sen verran hätääntynyttä tuo ulosantisi että en ihmettele jos sinulla on vaikeuksia jaksamisen kanssa, jos et itse saa apua jostain. Mitä väliä jollain Kanta kirjauksilla? Mitä oikein pelkäät? Eiköhän olisi kaikkien kannalta parempi että haet sitä apua.
Niinkuin alkaisin vielä itseäni nolata sillä, että menisin kertomaan ties kenelle syvimmistä tunnoistani kun kaikki se kirjataan muiden nähtäville. Sitähän tässä haetaan, että muut kuin rikkaat ovat akvaariokaloja joiden elämä löytyy jostain tietokannasta.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puoli tuntia päivystysjonossa ei ole mitään ja tarkoittaa vain että siellä oli joku sinua kiireellisempi potilas. Jos ajattelet että hänen olisi pitänyt ehkä kuolla jotta sun vammainen lapsesi olisi saatu maailmaan muutama minuutti aiemmin, olet kyllä ansainnut kohtalosi.
Lapsi oli tullut päivystykseen kiireellisellä lähetteellä neuvolasta, mutta se ohitettiin.
ap
Eihän ohitettu, koska pääsit sairaalaan. Kiirellinen lähete ei merkitse sitä, että sinä voisit vauvasi kanssa päästä ensimmäiseksi jonossa (siellä on muitakin kiireellisiä). Oma lapsemme vietiin ambulanssilla suoraan teholle, koska hänä jo elvytettiin siinä vaiheessa. Tuli pahemmat vammat kuin pysyvä kuulonalenema. lapsi itsekin varmasti mieluummin vaihtaisi oman vammansa kuulovammaan milloin vain.
Mitä luultavammin lapsesi vamma oli syntynyt jo siellä kohdussa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki apu jota muutenkin tarjotaan on tasoa, että tullaan kotiin antamaan neuvoja. En tee niillä yhtään mitään. Tai aletaan kysellä, että mites ne teidän turvaverkot ja juurta jaksain kartoitetaan lapsen elämää ja tuputetaan lisää neuvoja. Itse vammaa taas voidaan hoitaa vain kunnolla alan ammattilaisten avulla eivätkä hekään voi kaikkeen vastata juuri meidän lapsen kohdalla.
Se on aina, joka päivä, tätä samaa vääntöä. Olen niin väsynyt ja olen alkanut itkeä joka päivä. Itkeä ja huutaa.
AP
Kauheaa kuulla ap, ymmärrettävää että voit huonosti tälläisessä tilanteessa. En ymmärrä miksi ei voi tarjota konkreettista apua, esim sitä lastenhoitoapua, tehdä kotitöitä se henkilö, tehdä ruokaa tms? Mitä kukaan neuvoilla tekee, jos kyse on siitä että ei jaksa tai meinaa kyetä? Silloin oikeat teot ovat se apu eikä mitk
Jos aloittajalla on mies, miksi yhteiskunnalta pitäisi tulla työntekijä kokkailemaan?
Vierailija kirjoitti:
En halunnut tehdä lapsia ollenkaan. Valintani oli oikea, eikä minua kaduta. En olisi itse halunnut toisten armoille revetessäni kahtia. Lapsettomana minua ihmetyttää lukuisat, myös irl, kuullut kauheat synnytyskokemukset. Ihminen on käynyt kuussa mutta yhä naisten synnytys ja seksuaaliterveydenhoito on miltei pahempaa kuin karjanhoito. Tämähän kertoo naisv-ihasta, joka on syvällä yhteiskunnassamme, naisen tulee kärsiä. Ei ihme, ettei lapsia synny, kun tilanne on tämä ja onneksi nykyään nainen voi valita, haluaako ottaa elämänsä suurimman riskin. Synnytykseen voi edelleen myös menehtyä, niin äiti kuin lapsi. Silti jos lapsen haluaa, pitäisi synnytyksen olla turvallisempaa. Onhan jo vuosi 2026.
Jos miehet synnyttäisivät, ei tällaista ongelmaa olisi. Miettikääs jos mies komennettaisiin leikkauksen jälkeen vaihtamaan itse lakanat sairaalavuoteeseen ja noutamaan itse ruokansa osastolla. Ihan vain siitä syystä, että joutuu kotonakin sitten ko
En olisi itse halunnut toisten armoille revetessäni kahtia. Lapsettomana minua ihmetyttää lukuisat, myös irl, kuullut kauheat synnytyskokemukset.
Ihan ohi aiheen, sori ap:
Itsekin elätin tuota mielikuvaa kahtia repeämisestä ennen ekaa synnytystä, koska olin sen kuullut jostain, jonkun synnytyksessä huonoja kokemuksia saaneen naisen suusta.
Ei se kokemus kumminkaan sellainen ollut, ja jo toisessa synnytyksessä oli taitoa antautua poltoille ja sallia tapahtua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Sinä tarvitset apua tilanteen hyväksymiseen, tilanne ei muutu mutta lapsi kasvaa, oppii uutta joka ikinen päivä. Sinun pitää äitinä se mahdollistaa"
Pitääkö isän mahdollistaa myös tää, vai onko isukki syrjässä lapsen elämässä?
Nimenomaan nainen kestää ja kärvistelee raskaudesta eteenpäin. Eikös ne kaikki tähän liittyvät kirot ollut naisille langetettu (ennen muinoin pappismiesten toimesta..). Ja edelleen kulttuurissamme elää tämä vahvana. Naisen kipua vähätellään ja naisille määrätään vähemmän lääkkeitä ja naisten gyneoperaatiot, papat, pipellet, liian usein puuduttamatta jne. Miettikääs jos nippastaisiin miehen kalleimmasta puuduttamatta jotakin
Voi mikä meteli siitä syntyisikään!
Johtuen siitä että nais
Johtuen siitä että naista ei ole luotu lisääntymään miehen siemenellä
Sinua varmaan harmittaa, että äitisi rupesi lisääntymään isäsi siemenellä. Mutta älä meihin sitä pura!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulo kehittyy raskauden puoleen väliin mennessä sellaiseksi kuin se on. Eli vauvallasi oli kuulon alenema alun perin täysin riippumatta puolesta tunnista päivystyksessä.
Wau, sittenhän tiedät asioista enemmän kuin Kuulokeskuksen lääkärit!
ap
Ap. Kuulostaa siltä että olwt ennemminkin jumissa draamassasi, kuin että lapsella olisi välttämättä edes mitään ongelmia. Lapsi heijastaa sinun asennettasi. Aikuinen joka koko ajan ajattelee lapsen olevan viallinen, kasvattaa viallisen lapsen.
Nono. AP:n lapsi on jo taapero mutta ei vielä kävele. Taapero tarkoittaa sitä, että lapsi jo taapertaa. Et taida tuntea lapsen kehityskausia yhtään.
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän se jännittää, kun tulee hätäsektioon ja joutuu odottamaan ja sitten lapsi joutuu lisähappeen ja vielä vammautuu. Ette ymmärrä te sellaiset jotka pyöräytätte yli nelikiloisia leveästä lantiostanne parilla ähkäisyllä.
Mitta eihän se terveydenhuollon syytä ole, että jotkut lapset syntyvät niin dramaattisesti. Pitää ymmärtää, että terveydenhuolto ei nyt vaan voi seurata kenenkään raskautta 24/7 ja että sairaalassa potilaat otetaan kiireellisyysjärjestyksessä.
Kaikki voimat raskaaseen tilanteeseen AP. Olen pahoillani lapsesi vammautumisen johdosta.
Kannattaa hakeutua vertaistuen joukkoon. Vammaisen lapsen äitiä ymmärtää parhaiten toinen vammaisen lapsen äiti. Tällä palstalla sinut vain lynkataan ja syödään elävältä.
Elämä vammaispalveluiden kanssa on taistelua ja perustuu siihen, että et sanot en pärjää. Muuten on turha luulla saavansa apuja. Jos et muuten jaksa, laita lapsi intervallihoitoon. Muuten kärsivät kaikki.
Kaikki negatiiviset tunteesi ovat sallittuja, muttet voi elää loppuelämääsi katkeroituneena. Koita nostaa pää pystyyn, vaikka se nyt mahdottomalta tuntuukin.
T. vaikeavammaisen jo kuolleen lapsen äiti
Vierailija kirjoitti:
Vauvapalstalla uhriutuminen auttaa!
Vttu että tällaiset kommentit ärsyttää! Sanopa sinä mistä täällä oikein saa keskustella, kun sinä ilmeisesti sen määrittelet!
Vierailija kirjoitti:
Kaikki apu jota muutenkin tarjotaan on tasoa, että tullaan kotiin antamaan neuvoja. En tee niillä yhtään mitään. Tai aletaan kysellä, että mites ne teidän turvaverkot ja juurta jaksain kartoitetaan lapsen elämää ja tuputetaan lisää neuvoja. Itse vammaa taas voidaan hoitaa vain kunnolla alan ammattilaisten avulla eivätkä hekään voi kaikkeen vastata juuri meidän lapsen kohdalla.
Se on aina, joka päivä, tätä samaa vääntöä. Olen niin väsynyt ja olen alkanut itkeä joka päivä. Itkeä ja huutaa.
AP
Nykyisin vallalla on puhumisen kulttuuri myös sosiaalialalla. Kun rahat ovat tiukilla sosiaalitoimessa. Niin se korvataan höpö puheluilla ja käynneillä. Joissa joku tulee istumaan tunniksi sohvalle. Ja sitten hän naputtaa tietsikalle tietoa ja huolenpitoa asianomaisesta Kun oikeesti tarvittaisiin vain konkreettisia tukitoimia.
Nyt on ap:n syytä mennä hakemaan itselleen apua, järkyttävää riehumista mokomasta asiasta. Oliko ap:lla joku takuu terveestä lapsesta?? Et sä ikinä voi tietää minkälaisen lapsen saat, jotain tolkkua nyt tohon raivoamiseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki apu jota muutenkin tarjotaan on tasoa, että tullaan kotiin antamaan neuvoja. En tee niillä yhtään mitään. Tai aletaan kysellä, että mites ne teidän turvaverkot ja juurta jaksain kartoitetaan lapsen elämää ja tuputetaan lisää neuvoja. Itse vammaa taas voidaan hoitaa vain kunnolla alan ammattilaisten avulla eivätkä hekään voi kaikkeen vastata juuri meidän lapsen kohdalla.
Se on aina, joka päivä, tätä samaa vääntöä. Olen niin väsynyt ja olen alkanut itkeä joka päivä. Itkeä ja huutaa.
AP
Nykyisin vallalla on puhumisen kulttuuri myös sosiaalialalla. Kun rahat ovat tiukilla sosiaalitoimessa. Niin se korvataan höpö puheluilla ja käynneillä. Joissa joku tulee istumaan tunniksi sohvalle. Ja sitten hän naputtaa tietsikalle tietoa ja huolenpitoa asianomaisesta Kun oikeesti tarvittaisiin vain konkreettisia tukitoimia.&nb
ilmeisesti vanhemmillakin on jotain kehitysviivästymää, kun kuvittelevat, että voisi selvittää mitä tukitoimia tarvitsee, ilman että haastattelee vanhempia ja käy kotona katsomassa tilannetta. siksi niitä typeriä itsestäänselvyyksiäkin kysellään
Se on sitä, kun porukka menee flunssan tai korvatulehduksen takia ruuhkauttamaan päivystystä. Pitäisi määrätä päivystykseen joku kunnon maksu tällaisille.
Vierailija kirjoitti:
Se on sitä, kun porukka menee flunssan tai korvatulehduksen takia ruuhkauttamaan päivystystä. Pitäisi määrätä päivystykseen joku kunnon maksu tällaisille.
Synnärillä ei kyllä hoideta flunssia tai korvatulehduksia.
Vierailija kirjoitti:
Se on sitä, kun porukka menee flunssan tai korvatulehduksen takia ruuhkauttamaan päivystystä. Pitäisi määrätä päivystykseen joku kunnon maksu tällaisille.
Synnärillä on ihan oma päivystyksensä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on sitä, kun porukka menee flunssan tai korvatulehduksen takia ruuhkauttamaan päivystystä. Pitäisi määrätä päivystykseen joku kunnon maksu tällaisille.
Synnärillä on ihan oma päivystyksensä.
Sielläkin varmaan jotain korvakipuisia ja flunssaisia äitejä...
Kuuron henkilön (nyt jo edesmenneen) sisarena tässä pari ajatusta:
1. Liittykää sopivaan potilasjärjestöön, teidän tapauksessa mahdollisesti Kuuloliittoon (ainakin sieltä osataan ohjata eteenpäin, jos se ei ole oikea). Sitä kautta tapaatte muita samassa tilanteessa olevia vanhempia ja saatte heiltä vinkkejä siihen, mikä lapsen kanssa toimii.
2. Opetelkaa viittomia. Ihan omasta kokemuksesta voin kertoa, että jo sadan viittoman osaaminen helpottaa päivittäistä elämää todella paljon. Lapsikaan ei turhaudu läheskään niin helposti, kun hän saa asiansa teille "sanottua". Vastoin monien luuloa viittomien opettelu ei häiritse puheen oppimista. Kun lapsi huomaa pystyvänsä kommunikoimaan yhdellä tavalla, innostaa se häntä opettelemaan myös muita kommunikointitapoja. Lapsen älyllistä kehitystä myös edistää se, että hänellä on jokin kommunikointitapa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puoli tuntia päivystysjonossa ei ole mitään ja tarkoittaa vain että siellä oli joku sinua kiireellisempi potilas. Jos ajattelet että hänen olisi pitänyt ehkä kuolla jotta sun vammainen lapsesi olisi saatu maailmaan muutama minuutti aiemmin, olet kyllä ansainnut kohtalosi.
Lapsi oli tullut päivystykseen kiireellisellä lähetteellä neuvolasta, mutta se ohitettiin.
ap
Eikös 30 min odotus kuitenkin ole aika nopeaa reagointia päivystyksessä?
Kun itse menin päivystykseen (ambulanssilla valot vilkkuen) niin kesti 7h ennen kuin ensimmäinen ihminen tuli kysymään, mikä minulla on hätänä. Epäitiin tk:ssa siis aivoinfarttia/aivoverenvuotoa. Oli aivoverenvuoto.
No jo on pitkä kauna. Ikuisuus!