ELOISTEN keksiviikko!!!

Pakko tulla vielä tänne meuhkaamaan. Nimittäin postiluukusta tipahti taasen puhelinluetteloita. Täällä etelässähän yksi luettelo = kolme kirjasta, kun koti-, yritys- ja keltaiset sivut ovat erikseen. No, luetteloista jakaa sekä Eniro että Fonecta. Miehellä on yritys, jonka postiosoite on meidän kotiosoite, joten me ollaan saadaan luettelot paitsi itselle myös yritykselle. Se tekee yhteensä vaatimattomat 12 luetteloa!!! Jos tämän olisi aikaisemmin älynnyt, niin olisi laittanut oveen lapun EI PUHELINLUETTELOITA. Ei muuta kuin paperikeräykseen luetteloita roudaamaan...

Ja tarkoitus oli sanoa, että luetteloita jakaa (ei luetteloista jakaa).



Sortsit vaan.

Ikarukselle lämmin halaus ja osanotto täältäkin. Koittakaahan jaksaa ja selvitä rankan ajan yli.



Calathealla on hienosti mennyt pullosta vieroituksen kanssa. Me ei olla pidetty pojalla vesisuojausta korvatulehduksien yhteydessä, täytyy myöntää etten ollut edes kuullut, että pitäisi tulpat laittaa. Nyt putkien myötä ollaan kyllä huolehdittu tarkasti, ettei vettä pääse korviin.



Aasinsiltana omaan poikaan ja perjantaiseen toimenpiteeseen. Se kaiketi joudutaan sitten perumaan, kun on nyt nuha iskemässä ja yskiikin jonkin verran. Kovassa nuhassa olevaa ei nukuteta ja täytyy huomenna soitella päiväkirurgiseen mitä tehdään. Olen jo varautunut, että aika siirtyy pitkästikin eteenpäin. Olisipa saatu kesäksi korvat kuntoon. Mutta minkäs teet, kun tautiaika jyllää pahimmillaan.



Tuulille piti laittamani, että passihakemuksia tehdessä täytyy olla lapset paikalla. Eilen jouduin Juulin nostamaan nukkuvana vaunuista, jotta tätsky hänet näki ja pääsi vertaamaan passikuvaan. Todella tarkkaa nykyään. Mieskin joutui kotona allekirjoittamaan lappusen, jossa oli hänen suostumuksensa passiin, kun ei ollut meidän mukana anomusta tekemässä.



Juuli sitten päätti, että päiväunet ovat pieniä varten ja nukkui vaan 45 min. Nyt lattialla iloisena syö leluja ja kiljuu aina välillä. Hammas on nyt todella puskemassa ikenestä läpi ja se aikaajoin kiukuttaa kympillä.



Niin siitä lääkärikäynnistä vielä. Kuinka monen vauvat leikkivät jo ota-anna-leikkiä? Eli ojentavat teille lelua ja ottavat teiltä lelun. Kyllä meillä Juuli on mun kädestä lelua ottamassa muttei vielä vastavuoroisesti ojenna takaisin. Niin ja kuinka monen vauvat leikkivät isomman sisaruksen kanssa yhteisleikkiä? Ei meillä ainakaan, kyllä se on vielä niin yksin touhuamista kuin olla vaan voi. Esikoinen pystyy jo kavereidensa kanssa yhteisleikkiin, muttei hänkään siihen vielä kauaa ole kyennyt. Tällaisia lääkäri kyseli ja mulle tuli vielä idioottimaisempi olo. Eihän mun lapseni siis osaa yhtään mitään. Kai se puhumattomuus lääkärin mielestä johtuu juuri tuosta pienipäisyydestä ja sen takia meitä eteenpäin hätyyttelee. Pienipäisyys kun voi olla oire kehitysviivästymästä tai jonkin asteisesta vammaisuudesta. Katellaan mitä tuleman pitää.



Jospas sitten lähtisin tuon pienipäisen tyttöni kanssa leikkimään ja samalla hokisin hälle mam-mam-mam, pap-pap-pap, äi-ti,tut-ti jne. Onnistuiskohan aivopesu???



Huhti

Kyllä elämä joskus vetää niin sanattomaksi. Paljon on surua ollut eloisilla viime aikoina. Elämänkirjoa kerrakseen, nämä meidän ihanat ihmeet ja sitten hyvästejä läheisille.



MIEHISTÄ: Älkää niiden kanssa joutuko sanattomiksi, jos kuulutte mun kanssa siihen joukkoon, jotka ei hymyssä suin halua tehdä kaikkea yksin. Minä pitelen koko ajan rautalankaa taskupohjalla varmuuden vuoksi, välillä pitää kuitenkin ottaa apuun jotain asiaa selvittäessä Miähelle. Miesten kanssa pitää muistaa, että A) Miehet on putkiaivoisia, niille mahtuu tasan yksi asia kerrallaan päähän B) Miehet on ikuisia pikkupoikia, sillä erotuksella että C) niillä on isojen miesten tarpeet.



A-kohta pätee juuri näihin tilanteisiin, kun työtyötyötyö täyttää kaikki ajatukset. Se on miehenkin opeteltava roolinvaihtoa kotiin tullessa, siellä hän on kuitenkin mies ja isä, ei projektipäällikkö, postinkantaja tai mikään muukaan. Rautalangasta joskus joudun Miähelle vääntämään, että hänellä sentään on kaksi eri maailmaa, hän PÄÄSEE pois kotoa, laittaa oven aamulla kiinni vaikka mikä hetulahumppa olisi menossa. Kotiasioihin herättely on meillä tosi oleellinen juttu, muutoin Miäs ei kyllä osaa ollenkaan orientoitua muuhun kuin mennä sinne sohvannurkkaan miettimään työkuvioita. Että jos hän ei jaksaisi työpäivän jälkeen tehdä kotona mitään niin mun kyllä pitäisi jaksaa, kun ei ikinä muuta olekaan kuin ruokapyykitsiivousruokapyykitsiivous.



B-kohta taas on meidän perheessä " pienten kotiaskareiden jakamista lapselle ikätason mukaisesti" . Sama pätee Miäheen, pieniähän ne hänen kotitehtävänsä ovat, mutta niiden suoriutumisesta pidän kiinni. Tehtävän suorittamisesta pitää kehua ja etenkin jos jossain minun kotityössäni auttaa, huomio on valtaisa (huomiotta jättämisen Miäs tulkitsee, että ei se edes huomannu, jätänpä ensi kerralla tekemättä). Tarroja ei Miäs enää kelpuuta...



...mutta sitten päästäänkin kohtaan C) joka toimii vain jos sekä A että B on toteutuneet, minä en ole omaan rooliini, kotityömäärään, hänen putkiaivoisuuteen, työasioihin tympääntynyt, leipääntynyt, väsynyt, kyllästynyt jne. Silloin Miähellä on täällä ainakin kohtalaisen hyvätuulinen kaveri, joka jaksaa narinan sijaan jutella (myös niistä työasioista), passata, paijata ja pitää hyvänä. Minä se oon niin natsi, että jos muuten en Miästä kiinnosta tai me perheenä ollaan vasta toisella sijalla työn jälkeen, niin turha tulla peiton allakaan metriä lähemmäksi mua. Kovaan kouluun on Miäs joutunut, mutta alusta asti on tiennyt, että minä en mikään Muumimamma ole.



MINIK: Oletteko ajatelleet, että voisitte tehdä miehesi kanssa niin, että toinen puhuu suomea ja toinen ruotsia (?) lapselle ja sitten kodin ulkopuolella kuulee englantia?



CALATHEAllahan on vieroitus lähtenyt hienosti käyntiin, samoin PAPUNALLA itsenukahtaminen! Etukäteen isoja muutoksia itse aina jännittää, mutta yleensä kaikki kuitenkin sujuu paremmin kuin hyvin.



Eeli tekee hampaita ja uni maistuu vain hampaannysiä tuttiin nakertaen. Gotta sluta, karjunta kuuluu.



Pumpuli

Ikarus, suuri osanottoni! Voin vain kuvitella miten rankkaa sinulla on juuri nyt.



Käytiin pikku-ukon kanssa aamusta lääkärissä kun kuume jatkuu edelleen. Ja kappas, korvatulehdushan se! Nyt ensimmäiset antibiootit pikkupotilaalle, joten eiköhän tästä kuntoon päästä vähitellen.



MiniK: aion esittää sulle ihan saman kysymyksen kuin Pumpuli noista kieliasioista.



Ei vitsit, pakko mennä tuon tytön kans puettamaan nukkeja.



Pantoufle

HUHTI joo ei tuo mitään yhteisleikkii osaa meilläkään leikkiä. Ottaa kyllä tavaroita, mutta ei tasan anna niitä takasi :). Onkos se tein muksun päänmitta kasvanu kuitenki ihan normaalisti? Eli et onko aina ollu pienipäinen?



Minnuu jänskättää ihan sikana kun ukolla on työhaastattelu tunnin kuluttuu... hui.....

Äsken tuli niin mieluisa puhelu, että sen voimalla jaksaakin koko illan ja ehkä huomis aamunkin. Päiväkodista soittelivat. Anni pääsee veljensä kanssa samaan ryhmään :) Meillä kun on tuo vuoropäiväkodin tarve niin olin jo varma, että tiettyyn pk:n pääsevät.



Huhti: Meillä Anni tuntee todennäköisesti nimensä, voihan olla että kääntyy vaan ääntä kohdenkin. Anni ei puhu saati päästele tavuja sen sijaan pärisee ja syljeskelee lattialle. Ota-anna-leikki on vielä arvoitus Annille, tiukkaa se tekee 2v8kk isolleveljellekin. Pinsettiote on vielä tytölle arvoitus eli näillä eväillä eteenpäin.



Töppönen: Ei muuta kuin kirjastoa perustamaan :) meillä poika tykkää kyllä piirrellä ylimääräisiin luetteloihin joten sillätavalla yritämme ylimääräiset kappaleet hyödyntää.



k.h.p: Meillä on myös nuo Emman rattaat. Tyytyväinen olen ollut, lähinnä kauppakärryinä vielä olleet. Kovat ovat kuitenkin odotukset kunhan Anni kunnolla jaksaa istua.



Kiva kuulla, että Pupella oli työurakka alkanut hyvin. Itse en vielä syksyä jännitä mutta kyllä se töihin paluu jossain takaraivossa pyörii.



Minä olen myös saanut tarpeekseni mopo-pojista, moottorisahoista, naulapyssyistä, naapurin koirista, tramboliinilla hyppivistä lapsista. Se lehtipuhallin vielä puuttuisikin. Eiköhän joku naapurin pappa senkin vielä keksi :(

Noh sitä päivää odotellessa!



pubu ja Anni 2908

Ikarukselle surunvalittelut, koita jaksaa!! Laitan sulle sitä mailiaki viimeistään vapun jälkeen, ku ollaan siitä reissusta selvitty..



Jee! Meiän poitsu puras eilen äitiä sormesta.. ja mikä terävä siellä olikaan -Hammas! Siis ilman mitään suurempia kitinöitä tai ennakkovaroituksia:) On alkanut perjantaisen 8kk neuvolan jälkeen nukkumaan yötki syömättä, kun se täti sanoi ettei tuonikäiset kyllä välttämättä ruokaa tarvi yöllä --- nii meiän jätkis se sitte näköjään ymmärtää puhetta, ku otti neuvosta vaarin, heh! Nii ja ei tosiaan siis sitä hammasta oo yöllä kitissy, ihmeellistä..



Taidoista sen verran, että ei meilläkään puhuta, eikä anneta taatusti lelua takasi:)



Joo, en taas muista mitä piti kommentoida, ja pakko kait alkaa pakkamaan ja yrittää sovittaa kahteen kassiin kolmen ihmisen tavarat.. en tajua millä käsillä kannan ton 11 kilosen ja ne kassit sieltä junasta pois..huh! Onneks mies vie meidät junaan..



Katita ja paksukainen

IKARUS osanottoni suureen suruun!



Papuna ja Calathea: Kiva että uudet iltarutiinit ovat alkaneet sujua hienosti!



Kiva kuulla että Pupen työhönpaluu sujunut hyvin :)



Pepper: Luin kommenttisi tuosta lentokoneessa- ketjusta. Kiitos vinkeistä, pikkuisen alkanut jo jännittämään kuin meijän lennot tuonne manner-Espanjaan sujuvat..



Sitten omaanapaa: Risat yöt jatkuvat.. ja must ei kertakaikkiaan ole tällähetkellä tuota unikoulua aloittamaan. Luka heräsi klo.23.45 ja valvoskeli parisen tuntia. Emmätiiä mikä vaivasi, mut lopulta annoin Panadolia ja viereen sitten nukahti. Kuinka kauan ne ikenet voivat olla arat, ennen kuin nökö sinne ilmestyy?? Kun ei siellä mitään näy, mutta selvästi kalvaa kaikkea mahdollista...



Nyt meen tyttöä viihdyttämään - johan hän 15min. tuossa itsekseen leikkikin......



hallas ja vilkuttamaan oppinut Lukaliini

Noita käyriä(sain lekurilta kopiot mukaan) äsken yritn tulkita niin pää on aluksi ollut ihan ok. Syntyessään 35cm ja kasvanut parhaimmillaan + 1sd eli ollut silloin 2kk vanha typy. Sen jälkeen alkanut tasaisesti laskea ja nyt melkein -1sd. 5 kuisesta alkaen on pää kasvanut vain noin 0.5cm. Terkka selitti, että tämä saattaa osittain johtua myös pään muotoutumisena omaan muotoonsa. Vielä en osaa olla kamalan huolissani, lähinnä vain ärsyttää. Jospa annettaisiin toisen kasvaa ja kehittyä ihan rauhassa myöhemmin sitten testailtaisiin.



Huhti

laittaa, että myös pituus ja paino ovat samoihin aikoihin pään kanssa notkahtaneet alaspäin. Pituus-painosuhde on nyt -20%. Eli kokonaisvaltaisesti pieni ja siro tyttö.



Huhti jälleen

että oikein hyvää junamatkaa!! Hyvässä muistissa vielä tammi-helmikuussa tehty n.7h junailu - ja hyvinhän se meni, kun esikko viihtyi niin hyvin siellä leikkivaunussa ja oli pojallakin ihmeteltävää (ja sai sylissä olla paljon :)

Ikarukselle osanottohali!



NEUVOLAssa käytiin tänään, 8 kk neuvola (eli siis 9kk mitat): Ninnuska 70 cm ja 8430g ja Emmuska 70cm 8500g, isoja pötköjä. Istumassa ei vieläkään pysytä ominavuin, kaikki heijasteet ei vielä kunnossa. Emma oppi ryömimään pari päivää sitten, Ninni ei vielä.



NALLU: hih, vai humppajugend. Kiitti vinkistä, npäs moisista edes tiennyt, pitänee pistää humppabeibi paidat tilaukseen ;)



PUMPULI: kiitos muuttomusiikista :) Miekin muuten saatan päästä EUROVIISUIHIN, tai no semifinaaliharjoituksiin ois liput meillä, sinne mennään jos lastenhoito järjestyy.



Ja pakkaamaan taas, kiitokset kaikille pakkaustsempityksistä, poppi soi ja laatikot täyttyy..



Babybel

Flunssaista sakkia täällä edelleen. Ei sitten päästy yllätys, yllätys, sinne kaverin synttäreillekään...:/ Mikä ihmeen kirous onkin päällä, että aina kun olisi jotaan kivaa tiedossa joku tauti iskee päälle. Pöh.



Typyliinillä on kehitys ollut huimaa viime aikoina. Maanantaina, 8 kk päivän kunniaksi, otti ekat konttausaskeleet, mutta ei kyllä sitä taitoa ole nyt sen enempää harrastanut. Tänään sitten taas aamulla hetkeksi käänsin pääni ja kun taas kohdistin sen likkaan niin avot, toinen se oli siinä kontillaan ja ylös yrittämässä veikan lasten nojatuolia vasten!!! Yaiks! Eli ilmeisesti typy meinaa nyt että tuo konttaus on ihan huuhaa hommaa, mäpä nousen tästä pystyyn. Ei siis vielä jaloilleen noussut mutta alku on kyllä pelottavan lupaava. Muutenkin tytsy harrastaa kaikkea " outoa" , lempipuuhaa nykyisin on ryömiä sellaisen ison sohvatyynyn päälle sen ollessa lattialla ja siinä paistatella jalat ilmassa kuin saimaan norppa rantakalliolla! ;) Hmmmmm??? Hiukan hupaisan näköistä voin sanoa! :D



Noista yhteisleikeistä sun muista: En tiedä lasketaanko yhteisleikiksi mutta meillä on kyllä jotain kuurupiilon tynkää on ilmennyt sisarusten välillä eli veikka menee piiloon ja sisko ryömii etsimään ja kikatus on vallan hirviää kun veikka sieltä sitten kurkkaa piilostaan. Muutenkin noilla siskoksilla on ihan omat juttunsa ja ruokapöydässä esim. naurattavat toinen toisiaan. Äitiä ei kyllä naurata yhtään, kun ruokaa viskotaan lattialle, mutta äiti-ihmisille nyt ei ole muutenkaan tuota huumorintajua siunattu...;) Lelun ottaa likka sujuvasti kädestä, ja joskus antaa kyllä itsekin takaisin.



Äh. ajatus katosi taas. Jotain muutakin kai oli mutta ehkä tämä oman navan kaivelu riittää tällä erää.



moikkelis!



oinas ja räkäiset ipanat

Musta ne lääkärit sais myös joskus laittaa normaalijakaumaan ja katsoa, millä käyrällä ne kulkee. Hyvänen aika, kun toinen on niin pieni ja suloinen kuin sokeripulla niin miksi siinä pitää olla jotain huolta heti? Ihan kuin 158cm ja 185cm naiset olisivat kaikki kasvaneet vuoden tms. ikään asti samoilla käyrillä ja vasta sitten tämän tietyn iän jälkeen on normaalia, että tulee henkilökohtaisia eroja. Musta ihan oikeesti tuntuu, että sillä teidän lääkärillä oli nyt vääränikäisten taulukot edessä, eihän kukaan nyt oikeesti voi olettaa, että 8kk ikäinen jo leikkii vastavuoroisesti ja yhdessä.



Murheet nurkaan ja euroviisulippuja ostamaan, eli Peeveli, Pepper ja muut La-de-swinget, perjantaina Lippupalveluun =)



Tää oli niin ihqu vuonna 1993, kun mä olin 16. Toi laulaja ja sen vieressä oleva tyyppi oli sen arvoisia, että menin jopa ostamaan Okej:n, jonka kannessa ne oli..hih. Kerrassaan upeat nuo poikien esiintymistakit, niistähän vois tehdä vaikka verhot.

Hienoaupeetamahtavaa! Pidän peukkuja lastenvahdin suhteen. Tai tuo ne mulle tänne hoitoon matkan varrella =)

Ikarus; Miekin menetin isäni vuosia sitten.. Läheisen menettäneenä on raskasta keskittyä heti hautajais ja muihin järjestelyihin, kun suru on niin suuri. Muistan liiankin hyvin, miten repivää ja surullista on läheisen menettäminen, sillä monta läheistä olen menettänyt. Toki vaikka isäsi olikin sairas, on kuolema aina yllättävä ja järkyttävä. Koittakaa jaksaa hetki kerrallaan, toisianne tukien...



Muuten en nyt ehdi kirjoittamaan.. sen verran meidän tilanteesta, että poika alkaa olla terve, vaikka nuha jatkuu. Lienee allergiaoireilua?



Villa ja luvattomiin paikkoihin ryömivä ja johtoihin tarraava poju joka ilokseni tänään oppi avaamaan kaapin ovia... Joten ei käy aika pitkäksi!

Tuli hyvä hetki kirjoitella.



Me laitettiin viikonloppuna pojalle oma huone ja nyt siellä nukkuminen on opettelussa. Heräilee vielä öisin välillä liiankin kanssa...vaikka olen yrittänyt pitää unikoulua tai olla syöttämättä yöllä. Hieman taantumaa tullut. Syö illalla hyvin ennen nukkumaan menoa ja yleensä nukahtaa ennen 23.00. Sitten parin tunnin päästä alkaa huudot. Ja maitoa menee joka kerta ainakin 100ml. Olen välillä tosi väsynyt. Mitenköhän tuon kohta 8kk vanhan saisi opetettua rauhoittumaan yöllä? he! Nyt tietysti tuo ympäristön muuton hieman taitaa vaikuttaa. Mutta kiva, kun saatiin tuo tehtyä.



TAIDOT: meillä ei vielä istuta ilman tukea eikä ole mitään seisomisis yrityksiäkään sen kummemmin. Lattialla kierii napansa ympäri ja nyt vasta on kääntyminen kunnolla alkanut kiinnostaa. Hassun näköistä touhua! Ja " selittää" kauheasti kaikkea! Toivon mukaan ei vielä ala puhua...he!!



Mitähän tuolla 8kk lääkärineuvolassa tehdään?



Lauantaina viedään tuo yökylään mummilaan ja me saadaan miehen kanssa viettää laatuaikaa kahdestaan! Saa edes hieman levätä....kaiken valvomisen jälkeen.



Me ostettiin Carenan matkarattaat. Tuntuvat kivoilta. Yhdistelmät muutan kokonaan rattaiksi huomenna, koska tuo ei enää mahdu koppaan. Jalat menee kippuraan! Matkarattaan on kuitenkin helpompi ottaa aina reissuun mukaan.



Ai niin...Hobby Hallissa on myynnissä Ferrari -turvaistuin. Ostettiin sellainen ja palautettiin saman tien. Se jäi liian pystyasentoon selkä menosuuntaan ja pojan jalat osuivat penkkiin. Kiinnityskin oli jotenkin outo. Taidamme olla merkkiuskollisia ja ostaa Gracon istuin.



Nyt kitisee sitterissä...taidetaan mennä syömään.



Jaksuja kaikille! = )



T: Pia ja Patrik

PIIIIIIIITKÄSTÄ AIKAA OLEN TAAS LINJOILLA . .

ihan uskomatonta, mutta 3kuukauteen en ole tällä palstalla käyny..



vieläkö te huolitte tänne mukaan?



oon vähän pihalla kaikista keskusteluista, ko tosiaan on niin pitkä tauko takana.. mut mukava oli nähdä, et samoja tyyppejä ja uusiakin on tullut mukaan.. mä oon pakertanu yhtä koulujuttua koko kevään, siis silloin kun pikkumies on päikkäreillä niin on jääny palstalla pyöriminen kokonaan.. :) nyt onneksi koulujutut on takana ja meikäankka huojentunut.. :)



niin meidän pikkumiehestä - - kovasti kuulostelee useat lapset jo nousevan seisomaan ja konttaamaan vauhdilla. meidän marius ei vielä konttaa.. ryömii menemään minkä ehtii ja istua osaa ilman tukea, mutta ei osaa istuma-asentoon vielä mennä.. hampaita on jo 8 ja 8kk neuvolassa mitat oli hurjat: 10700g, 72,5cm ja pää 47,5cm. kai se hidas liikkumaan lähteminen johtuu osittain mahtavasta koosta, kun on tuota massaa enemmän ni ei sitä niin nopeesti pysty liikuttamaan.. :)



marius on aivan älyttömän tyytyväinen ja iloinen poika. hirmusesti on asiaa ja juttua.. ja kaikki leikit on niin kivoja. parasta on leikit, joissa saa kikattaa kovasti :) aivan kultaisen kuulosta..



mitähän muuta meille kuuluu? ai niin, viime vkonloppuna aloitettiin pojalle unikoulu.. siis yöt ovat olleet tosi katkonaisia, kun marius on niin usein heräilly. ongelma on ollu se, ettei pikkumies oo osannu itse nukahtaa, kun on heränny yöllä vaan aina on pitäny saada se tissi suuhun. ramppaaminen meidän ja mariuksen sängyn välillä on kyllä vieny voimia - väsynyt oon ollu. nooh, unikoulu on menny hyvin. aatteltiin, et yösyönti loppuu ja heräilyyn tarjotaan silittelyä ja rauhoittelua. jospa se siten helpottais ja parantais kaikkien yöunia. eka unikouluyönä ekan kerran ku marius heräs niin huusi ja raivosi 1h20min ku tissiä ei saanukkaan, mut sen jälkeen sit ei oo enää kauan menny ku silitys on rauhoittanu ja poju nukahtanu uudelleen.. nyt pari päivää kestäny yskä on tosin häirinny öitä nyt aika paljon, siis usein on heränny mut helposti kyllä nukahtanu taasen.. mut uskon et ku siitä selvitään ni yöt rauhoittuu huomattavasti.



semmosta tällä kertaa..



onelinen

mulla on ensi viikolla työhaastattelu! päädyin sitten kumminkin hakemaan syksyksi töitä.Nyt vaan pitäisi se duuni saada ja sitten hankkia nanny.Koska täällä en päiväkotiin halua vielä laittaa niin pakko on kaivaa kuvetta ja ottaa oma nanny, tai jakaa kaverin kanssa hoitaja kotiin. Saa nähdä jos sitten kadun koko hommaa haastattelun jälkeen ja jäänkin kotiin.Onneksi olen niin onnellisessa asemassa että voin valita.Katsellaan katsellaan.



Pumpuli ja muut kieliasiasta.Joo, mä mietin joskos olisin puhunut Leonille suomea mutta kun tuo mies matkustaa niin turkkasen paljon ja meillä on aina ollut kotikielenä ruotsi niin se tuntui tärkeämmältä säilyttää se kun pakolla kahta kotikieltä.Kun kuitenkin nanny ja puistokaverit ovat brittejä ja se englannin oppiminen on toistaiseksi tärkeämpää kun suomen hallitseminen. Kyllä lapsi oppii sen parin vuoden päästäkin, ajattelin sitten laittaa suomikerhoon sunnuntaisin ja ehkä sitten riittäisi vaikka suomalainen au-pair esikoulupäivien päätteksi, siinä vaiheessa jo toivottavasti sekä ruotsi että englanti sujuu niin hyvin että voi lisätä uuden kielen. Tosi kinkkisiä kysymyksiä joihin ei helppoja vastauksia olekaan.



Nyt on pakko mennä, sorry todella oma-napaisesta viestistä.Lisää paremmalla ajalla!



MiniK jonka päivän lööppi olisi " Kotiäiti hurjistui marketissa: Cadburyn light chocolate mousse oli päässyt loppumaan!"