En jaksa enää. Rahat loppu, ja terapia käynneistä ei ole mitään hyötyä
En jaksa enää elää. Säästöni loppuvat tässä kuussa, terapia ei auta, ja olen kokeillut kaikkia muita hoito keinoja. Olen ollut pitkään vaikeasti masentunut ja itsetuhoinen. Hyppään huomisen terapia ajan jälkeen junan alle. Ei tarvitse enää kärsiä ja tuntea. Viimeinkin vaan lakkaan olemasta ja pääsen ikuiseen uneen.
N.25
Kommentit (97)
Vierailija kirjoitti:
Mene äitisi luo. Missä isä?
Minä olen jo äitini ja isäni luona. Mutta ei tämä mikään terve ympäristö ole, jossa vanhempani juovat alkoholia, riitelevät, huutavat, on psyykkistä ja fyysistä väkivaltaa. Mutta minulla ei ole varaa asua omillaan.
Ap.
"En saannut mitään apua kipuihin ja huono oloisuuteen vaikka pyysin. Ja olen sanonnut selkesti lääkärilleni ja laittanut itsekkin kelalle viestiä ja valitusta hoitoon liittyen, mutta he eivät koskaan vastanneet millään muulla tavoin kuin katkaisemalla rahani.
Ap."
Ota heti huomenna yhteys sosiaalitoimeen ja kerro tilanteesi. He auttavat sinua selvittämään asian lääkärin/kelan suuntaan!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mene äitisi luo. Missä isä?
Minä olen jo äitini ja isäni luona. Mutta ei tämä mikään terve ympäristö ole, jossa vanhempani juovat alkoholia, riitelevät, huutavat, on psyykkistä ja fyysistä väkivaltaa. Mutta minulla ei ole varaa asua omillaan.
Ap.
No se on ihan oma moka sitten. Tymästä päästä kärsii koko ruumis.
Kannattaa kertoa terapeutille tuo mitä kerroit. Puhuminen on aina hyvä. Voit myös soittaa Mieli ry:n Kriisipuhelimeen, numeroon 09 2525 0111.
Itsetuhoisuutta voidaan hoitaa ja itsetuhoisuudesta voi selviytyä.
Olen käynyt terpeutin, sairaanhoitajan, toimintaterapian ja erillaisissa ryhmä tapaamisissa. Hoitoni on ollut hyvin sirpaleista, joissa ihmiset ovat koko ajan vaihtuneet. Itselläni ei ole ollut mitään valtaa vaikuttaa kenen luona käyn seuraavan kerran puhumassa, vaan aina lääkäri ja kela vaihtelee ja lopettelee niitä.
Ap.
Vierailija kirjoitti:
Olen käynyt terpeutin, sairaanhoitajan, toimintaterapian ja erillaisissa ryhmä tapaamisissa. Hoitoni on ollut hyvin sirpaleista, joissa ihmiset ovat koko ajan vaihtuneet. Itselläni ei ole ollut mitään valtaa vaikuttaa kenen luona käyn seuraavan kerran puhumassa, vaan aina lääkäri ja kela vaihtelee ja lopettelee niitä.
Ap.
Kannattaisiko alkaa harrastamaan jotain muuta? Jotain mikä piristää.
Mene päivystykseen ja kerro että sinulla on voimakkaita itsemurha-ajatuksia ja pyydä päästä osastolle. Itse olen itsemurha-ajatusten ja vakavan masennuksen vuoksi ollut 3 kertaa osastolla ja siellä saa oikeasti vain olla ja levätä. Saat ruoan ja lääkkeet ja pientä keskusteluapua ja näät muitakin ihmisiä. Paremmat päivät ovat oikeasti edessä ja elämä ei tunnu niin toivottomalta enää. N29
Vierailija kirjoitti:
Olen käynyt terpeutin, sairaanhoitajan, toimintaterapian ja erillaisissa ryhmä tapaamisissa. Hoitoni on ollut hyvin sirpaleista, joissa ihmiset ovat koko ajan vaihtuneet. Itselläni ei ole ollut mitään valtaa vaikuttaa kenen luona käyn seuraavan kerran puhumassa, vaan aina lääkäri ja kela vaihtelee ja lopettelee niitä.
Ap.
Kuulostaa siltä, että tarvitset ennemminkin elämänhallinnallista apua ja opetusta kuin hoivaa ja huomiota, jos asut lapsen kanssa alkoholisoituneiden vanhempiesi luona. Pärjäisitkö omassa asunnossa vauvan kanssa, jos sinulla olisi varaa siihen? Vai oletko sielläkin koko ajan kiinni jonkin ulkoisen huomiossa, kuten terapeutin tai lääkärin?
Vierailija kirjoitti:
Mene päivystykseen ja kerro että sinulla on voimakkaita itsemurha-ajatuksia ja pyydä päästä osastolle. Itse olen itsemurha-ajatusten ja vakavan masennuksen vuoksi ollut 3 kertaa osastolla ja siellä saa oikeasti vain olla ja levätä. Saat ruoan ja lääkkeet ja pientä keskusteluapua ja näät muitakin ihmisiä. Paremmat päivät ovat oikeasti edessä ja elämä ei tunnu niin toivottomalta enää. N29
Tällä tyypillä on vauva. Jos tuollaista menee sanomaan niin äkkiä viedään vauva pois ja sitten se elämä on oikeasti aika romuna.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mene päivystykseen ja kerro että sinulla on voimakkaita itsemurha-ajatuksia ja pyydä päästä osastolle. Itse olen itsemurha-ajatusten ja vakavan masennuksen vuoksi ollut 3 kertaa osastolla ja siellä saa oikeasti vain olla ja levätä. Saat ruoan ja lääkkeet ja pientä keskusteluapua ja näät muitakin ihmisiä. Paremmat päivät ovat oikeasti edessä ja elämä ei tunnu niin toivottomalta enää. N29
Tällä tyypillä on vauva. Jos tuollaista menee sanomaan niin äkkiä viedään vauva pois ja sitten se elämä on oikeasti aika romuna.
Jep, soten korppikotkat ovat kieli pitkällä jo odottamassa vauvaa. Sekä sijaisperheet ja adoptiokaapparit. Jokaisesta kaapatusta vauvasta hyötyy rahallisesti ja lihallisesti moni taho.
Kuten joku jo sanoikin, heti huomenna soitto sosiaalitoimistoon. Kyllä siellä autetaan, muistat vain kertoa ihan kaikki masennukseesi, taloudelliseen tilanteeseesi, asumiskuvioihisi, työkyvyttömyyteesi yms. liittyvät huolesi.
Pituus ja paino? Käviskö viel yhet pikaset?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaihda terapeutti. Tekeekö lääke tunteettomuutta tai hankalan olon. Joku haittavaikutus? Eri lekurin varmaan näkisi mikä niissä vikana. Lenkkeily pakkasella ei tosiaan ole paras juttu. Päätätkö itse elämästäsi, mitä toivot vai joku muu.
Minulla on herkkä suolisto. Tulee vatsakipuja ja huonoa oloa. Ja ei ole varaa vaihtaa. Oikeastaan se tullaan kokonaan loppettamaan. Kela on sanonut, että siitä ei ole mitään hyötyä minulle, joten parempi lopettaa kokonaan hoidot ja sairasrahat. Hoito käyntejä on vielä pari, mutta rahat on jo katkaistu.
Ap.
Ystävä, ei kannata tehdä lopullista ratkaisua koska Kela typeryydessään evää sinulta avun. Ajattele, apua olisi olemassa mutta se evätään sinulta. Kyllä tässä tilanteessa kannattaa koittaa saada apu Kelalta jatkumaan - jos se on mitenkään mahdollista -, mutta myöskin etsiä apua muualta.
Vierailija kirjoitti:
Olen käynyt terpeutin, sairaanhoitajan, toimintaterapian ja erillaisissa ryhmä tapaamisissa. Hoitoni on ollut hyvin sirpaleista, joissa ihmiset ovat koko ajan vaihtuneet. Itselläni ei ole ollut mitään valtaa vaikuttaa kenen luona käyn seuraavan kerran puhumassa, vaan aina lääkäri ja kela vaihtelee ja lopettelee niitä.
Ap.
Täytyy myös osata vaatia ja sanoa suoraan, mitä haluaa. Ja kieltäytyä, jos lääkäri tmv. ehdottaa typeriä. Rohkeutta!
Vierailija kirjoitti:
Olen käynyt terpeutin, sairaanhoitajan, toimintaterapian ja erillaisissa ryhmä tapaamisissa. Hoitoni on ollut hyvin sirpaleista, joissa ihmiset ovat koko ajan vaihtuneet. Itselläni ei ole ollut mitään valtaa vaikuttaa kenen luona käyn seuraavan kerran puhumassa, vaan aina lääkäri ja kela vaihtelee ja lopettelee niitä.
Ap.
Tarvitsisit mielestäni sen Kelan myöntämän psykoterapian, jossa sinullla on sama terapeutti kolmen vuoden jakson ajan. Sopivan terapeutin voit ja sinun tuleekin valita/löytää itse. Jotta Kela voi myöntää tuen tähän, tarvitset psykiatrin puoltavan B-lausunnon. Oikeasti, VAADI tätä. Esim. Helsingissä jos asut niin ota yhteys Laakson psykiatrian poliklinikalle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mene päivystykseen ja kerro että sinulla on voimakkaita itsemurha-ajatuksia ja pyydä päästä osastolle. Itse olen itsemurha-ajatusten ja vakavan masennuksen vuoksi ollut 3 kertaa osastolla ja siellä saa oikeasti vain olla ja levätä. Saat ruoan ja lääkkeet ja pientä keskusteluapua ja näät muitakin ihmisiä. Paremmat päivät ovat oikeasti edessä ja elämä ei tunnu niin toivottomalta enää. N29
Tällä tyypillä on vauva. Jos tuollaista menee sanomaan niin äkkiä viedään vauva pois ja sitten se elämä on oikeasti aika romuna.
Missä se sanoi, että sillä vauva on? Miksi hankkinut tuohon tilanteeseen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mene päivystykseen ja kerro että sinulla on voimakkaita itsemurha-ajatuksia ja pyydä päästä osastolle. Itse olen itsemurha-ajatusten ja vakavan masennuksen vuoksi ollut 3 kertaa osastolla ja siellä saa oikeasti vain olla ja levätä. Saat ruoan ja lääkkeet ja pientä keskusteluapua ja näät muitakin ihmisiä. Paremmat päivät ovat oikeasti edessä ja elämä ei tunnu niin toivottomalta enää. N29
Tällä tyypillä on vauva. Jos tuollaista menee sanomaan niin äkkiä viedään vauva pois ja sitten se elämä on oikeasti aika romuna.
Kenellä on vauva, ja mistä sinä sen tiedät?
tuossa tilanteessa menisin töihin
Aa - okei. Minullakin on käsitys, ettei tuollaisia lapsuustraumoja ja dissosiaatiota osaa oikein kukaan terapeutti hoitaa.
Vähän harmittaa sinun puolesta, että olet hukannut rahaa 9 vuotta tehottomiin hoitoihin. Vähän kuin sinua olisi huijattu antamaan kaikki rahasi terapeuteille. Ja nyt kun rahat on loppu, niin hoitosuhde katkaistaan. Niin kauan lypsettiin, kun rahaa vain riitti.
Rahatilanteesi olisi parempi, kun olisit hoksannut hoidon tehottomuuden jo aiemmin ja lopettanut rahan lappaamisen terapeuteille.