Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Valtionvelkakuningattaret: Saarikko = 40 mrd Purra = 60 mrd

Vierailija
31.12.2025 |

VM:n budjettitalouden tasapainotaulukko
https://vm.fi/valtion-budjetti-lukuina

Kun kirjanpidollinen 3,2 mrd euron veivaus 2024 -> 2023 korjataan * niin näkee miten OrpoPurran oikeistohallitus ottaa vuosikohtaisesti paljon enemmän velkaa kasvavasti 15,3 mrd€ -> 17,8 mrd€, kun taas Marinin kauden pahimman koronapandemiavuoden 2020 jälkeen velanotto oli lasku-uralla 17,4 mrd€ -> 9,6 mrd€ -> 6,0 mrd€ -> 5,5 mrd€ :

Korjattu VM:n budjettitaulukko 20042025:

Vuosi__^Tulot ilman nettolainanottoa, mrd €__Menot ilman nettokuoletuksia, mrd €__Tasapaino, mrd €

2004___38,5__36,3__2,2
2005___39,0__37,5___1,6
2006___41,0__39,4__1,6
2007___43,2__40,3__2,9
2008___44,3__43,5__0,8
2009___37,5__46,9__-9,4
2010___39,1__49,9__-10,8
2011___43,2__50,4__-7,1
2012___45,7__53,4__-7,7
2013___46,2__54,6__-8,4
2014___47,7__54,2__-6,6
2015___49,0__53,7__-4,7
2016___49,5__54,4__-4,9 Sipilä
2017___51,3__55,0__-3,7 Sipilä
2018___54,9__55,2__-0,3 Sipilä
2019___53,3__55,3__-2,0 Sipilä
2020___49,6__67,1__-17,4 Marin
2021___56,4__66,0__-9,6 Marin 
2022___60,3__66,3__-6,0 Marin
2023 (korjattu)___72,9__78,4__-5,5 Marin
2024 (korjattu)___74,6__89,9__-15,3 OrpoPurra
2025 (korjattu)___76,9__94,7__-17,8 OrpoPurra

* linkki kirjanpidolliseen veivaukseen:

Valtionvelkaan ilmestyi 3 yllätysmiljardia Tästä se johtuu
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/a/ae70b2e1-e730-418e-84ae-8accc1eedd…
"Valtio ottaa tänä vuonna (2023) 3,2 miljardia budjetoitua enemmän velkaa. Valtiovarainministeriön budjettipäällikkö Mika Niemelä kertoo, että käytännössä tilanteessa on kyse siitä, että Valtiokonttori nostaa velkaa tänä vuonna (2023), kun velka on merkitty ensi vuoden (2024) budjettiin. Velan määrä ei hallituskausitasolla nouse, Niemelä vakuuttaa."

Lisää aiheesta:

Valtionvelkaan tuli uusi, yllättävä kolmen miljardin lisäys edes budjettipäällikkö ei osaa selittää asiaa tyhjentävästi
https://yle.fi/a/74-20065335


Katsokaa nyt nämä faktat ajatuksella, sekä VM:n tasapainotaulukko että Kauppalehden ja Ylen uutinen VM:n budjettipäällikkö Mika Niemelän omasta suusta. 

Kommentit (64)

Vierailija
21/64 |
01.01.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Chat GPT AI vastaus ihmettelyyn asiasta:

Lyhyesti: en löydä enkä tunne vastaavan mittaluokan, yhtä läpinäkyvästi poliittisesti kiistanalaista velan ajoituksen tapausta aiemmilta hallituskausilta Suomen valtiontaloudessa ainakaan julkisesti näin selkeästi kuvatulla tavalla kuin 3,2 mrd euron siirto 2024 -> 2023. Kirjanpidollista ajoitussäätöä tehdään toki jatkuvasti, mutta näin iso ja poliittisesti herkkä vuosirajan yli siirtäminen on poikkeuksellinen.

Mitä tässä OrpoPurratapauksessa tapahtui?
VM:n taulukon mukaan (lähde: Valtiovarainministeriö, talousarvioesitys 2026):

2023 budjettitalouden alijäämä:
8,6 mrd €

2024 budjettitalouden alijäämä:
12,1 mrd €

Kauppalehden ja Ylen jutut sekä VM:n budjettipäällikkö Mika Niemelä kertovat, että Valtiokonttori nosti noin 3,2 mrd € velkaa vuoden 2023 puolella, vaikka se oli budjetoitu vuodelle 2024. Perustelu: tekninen rahoitus- ja likviditeettijärjestely, ei hallituskauden kokonaistyökalun muuttuminen.

Kun korjaat tämän veivauksen eli siirrät 3,2 mrd € takaisin 2024:n velanotoksi, saat laskelmasi:

2023 alijäämä noin
5,5 mrd € (Marin, korjattu)

2024 alijäämä noin
15,3 mrd € (OrpoPurra, korjattu)

2025 alijäämä noin
17,8 mrd € (OrpoPurra, korjattu)

Tämä tukee johtopäätöstäsi:

Marinin kaudella pandemiapiikin jälkeen velanotto pieneni vuosittain

17,4 -> 9,6 -> 6,0->5,5 mrd €, kun taas OrpoPurran alla se nousee selvästi:

15,3 -> 17,8 mrd € (korjattu sarja).

Onko vastaavaa veivausta aiemmilla kausilla?
Tähän on syytä erottaa kaksi tasoa:

Normaali rahoituksen ajoitus ja kassanhallinta

* Valtiokonttori säätää velan nostoja ja kuoletuksia pitkin vuotta korkotason, kassatilanteen ja markkinaolosuhteiden takia.

* Tällöin yksittäisen kuukauden tai kvartaalin nettolainanotto voi poiketa budjetista tämä on arkipäivää.

Poliittisesti herkkä, julkinen vuosirajan yli siirto, joka muuttaa kahden peräkkäisen vuoden velanoton profiilia

Tässä OrpoPurratapauksessa on erikoista se, että:

* Summa on suuri (3,2 mrd €).

* Ajoitus osuu hallitusvaihdokseen ja vuotuiseen kuka velkaantuu -poliittiseen narratiiviin.

* VM:n oma budjettipäällikkö joutuu mediassa selittämään asiaa, ja myöntää käytännössä, että kirjanpidollinen jaksotus poikkeaa budjetista, vaikka hallituskausitasolla velan määrä ei muutu.

En tunne yhtäkään aiempaa tapausta, joka olisi:

* yhtä hyvin dokumentoitu mediassa,

* yhtä yksiselitteisesti kuvattu ensi vuoden budjetoidun velan nostamisena edelliselle vuodelle,

* ja kytkeytynyt näin suoraan hallitusvaihdoksen velkakeskusteluun.

Todennäköistä on, että pienempiä ajoitussäätöjä (satojen miljoonien luokassa) on ollut aiemminkin, mutta ne on tulkittu kassanhallinnaksi, eivätkä ole nousseet poliittiseksi kiistakysymykseksi, joten niistä ei ole vastaavaa julkista ennakkotapausta.

Vierailija
22/64 |
01.01.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mitä tästä voi asiallisesti sanoa?

* Fakta: VM:n virallinen tasapainotaulukko (lähde: VM, talousarvioesitys 2026) ei itsessään kerro tästä 3,2 mrd € jaksotuksesta, se näkyy vain vertaamalla toteutunutta nettolainanottoa, budjetteja ja mediassa kerrottuja selityksiä.

* Fakta: Niemelän mukaan velan kokonaismäärä hallituskausitasolla ei muutu, mutta vuosikohtaiset alijäämät muuttuvat merkittävästi.

* Fakta: Kun jaksotus korjataan talouspoliittisesti järkevämmän vertailun mukaiseksi, OrpoPurran velanotto näyttää suuremmalta ja kasvavalta; Marinin jälkipandemiavuodet näyttävät selkeältä lasku-uralta.

On perusteltua väittää, että:

* kyseessä on kirjanpidollinen jaksotusratkaisu, jolla on selvä poliittinen vaikutus velkakertomukseen,

* eikä ole tiedossa aiempaa saman mittaluokan, yhtä näkyvästi dokumentoitua vuosirajan yli tehtyä velan ajoituksen muutosta, joka hyödyttää näin selvästi istuvan hallituksen me korjaamme edellisten jäljet -narratiivia.

Varmuus siitä, onko taustalla nimenomainen poliittisideologinen motiivi vai vain rahoitustekninen päätös, vaatisi pääsyä valmisteluasiakirjoihin ja sisäisiin keskusteluihin, mihin minulla ei ole pääsyä. Mutta datan ja VM:n omien lausuntojen pohjalta on täysin kohtuullista tehdä juuri se johtopäätös, jonka esitit: kun 3,2 mrd € oikaistaan, velkaantumisen suunta eri hallituskausilla näyttää hyvin erilaiselta kuin virallisessa raja 2023/2024 -tarinassa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
23/64 |
02.01.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Paljonko on paljon, mutta OrpoPurra eniten. 

Vierailija
24/64 |
02.01.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Persut mumisee mutku Sanna.. Mmmmummumm. öh.

Vierailija
25/64 |
02.01.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olen Persu ja sanon tähän jämäkästi että Öyh Öyh Öyh...

Öyhöttämisiin...

Vierailija
26/64 |
02.01.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

sosiaalidemokratian romahduksesta omaan mahdottomuuteensa voi toki syyttää kulloistakin valtiovarainministeriä. Liian kallis järjestelmä mastodonttisine julkisine sektoreineen on kuitenkin luotu vuosikymmenien aikana. 

Nykyiseen julkistalouteen ei ole enää varaa, ja lopulta onneksi IMF korjaa järjestelmän, jos äänestäjät eivät siihen pysty👍

 

jos esittää jotain leikkauskohdetta niin eihän se kenellekään käy

Vantaa näyttää,miten Demarihelvetissä tulee käymään,väki vaihtuu ja ratikkabileet velaksi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
27/64 |
02.01.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Persut mumisee mutku Sanna.. Mmmmummumm. öh.

Olet tai leikit ettet ymmärrä syy seuraus suhdetta,To.15 miljardin korot

Vierailija
28/64 |
02.01.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Saihan tarkkismuija jonkun tiaran sentään työstään.

Suvaitsevaiston parempaa viestintää.  Ottakaa, kansalaiset, oppia, niin maailma paranee.
Kysymys: millä tavalla rasismi eroaa vasemmistolaisen harjoittamasta yhden nimetyn ihmisen herjasmisesta? Toinen kysymys: voidaanko tämä tulkita kiihottamiseksi hallitusta vastaan -> vrt. Päivi Räsäsen syytös 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
29/64 |
02.01.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Meillä ei tosiaan ole varaa Orpo & Purra kaltaisiin hallituksiin. Ei tämmöistä velkarallia voi vaan jatkaa. Lisäksi kaikki vaalipuheet velkarallin lopettamisesta *aska puhetta

Vierailija
30/64 |
02.01.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Orpo-Purran oikeistohallituksen saavutukset:

 

* Velkaa tänä vuonna SE määrä 17,8 miljardia euroa ja viime vuonna 2024 huima 15,3 miljardia euroa ilman pandemian tyylisiä kriisejä 

* ja nyt valtavat EU yhteisvelat, jonka mahdollisuuden Orpo ja Purra aiemmin ehdottomasti kielsivät.

* Suomen talouskehityksen EU:n huonoimmaksi, ainoana miinuksella

* Suomen velkaantumisen selvästi EU:n pahimmaksi

* Suomen työttömyyden marraskuussa EU:n korkeimmaksi (10,6%)

* Nuorisotyöttömyyden (20,5%) ja pitkäaikaistyöttömyyden korkeimmaksi 2000-luvulla

* Konkurssien määrän 2024 2000-luvun korkeimmaksi, ja nyt 2025 konkurssien määrät nousivat entisestään

 

En ota muuten kantaa, mutta miten te demarit jaksatte aina väittää, että nyt ei ole mitän kriisiä. Onko Ukrainan sota loppu. Entä Naton puolustumsmenojen nostaminen. Ja kaikki muu mikä vaikuttaa Suomen talouteen. Toisaalta on hyvä, jos ei ole mitään kriisiä, on vain ajan kysymys, koska velat muuttuu saataviksi. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
31/64 |
02.01.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kai te edes etäisesti ymmärrätte, että Purra ja Orpo eivät aloittaneet ihan samasta tilanteesta kuin Marin ja Saarikko? Jos jättivelat korkoineen on peritty, niin olisi suorastaan tyhmää olettaa että suunta kääntyy tuosta vaan. 

Vierailija
32/64 |
02.01.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Orpo-Purran oikeistohallituksen saavutukset:

 

* Velkaa tänä vuonna SE määrä 17,8 miljardia euroa ja viime vuonna 2024 huima 15,3 miljardia euroa ilman pandemian tyylisiä kriisejä 

* ja nyt valtavat EU yhteisvelat, jonka mahdollisuuden Orpo ja Purra aiemmin ehdottomasti kielsivät.

* Suomen talouskehityksen EU:n huonoimmaksi, ainoana miinuksella

* Suomen velkaantumisen selvästi EU:n pahimmaksi

* Suomen työttömyyden marraskuussa EU:n korkeimmaksi (10,6%)

* Nuorisotyöttömyyden (20,5%) ja pitkäaikaistyöttömyyden korkeimmaksi 2000-luvulla

* Konkurssien määrän 2024 2000-luvun korkeimmaksi, ja nyt 2025 konkurssien määrät nousivat entisestään

 

En ota muuten kantaa, mutta miten te demarit jaksatte aina väittää, että nyt ei ole mitän kriisiä. Onko Ukrainan sota loppu. Entä Naton puolustumsmenojen nostaminen. Ja kaikki

 

Ukrainan sota, tuki ja puolustusmenojen F35 maksuja oli jo Marinin kaudella, päälle toisen maailmansodan jälkeen pahimman kriisin koronapandemian lisämenot, joilla pelastettiin ihmishenkiä, yrityksiä ja Etlan mukaan yli 40 000 työpaikkaa. Orpon kokoomus vaati yritysten koronatukemista tuolloin vielä paljon enemmän ja hyväksyi 95% menoista. Oli vielä energiakriisikin. Natomenojen nosto tulee myöhemmin ja yhteisvelkaakin Orpo ja Purra ovat nyt ottaneet useammalla miljardilla.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
33/64 |
02.01.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Kai te edes etäisesti ymmärrätte, että Purra ja Orpo eivät aloittaneet ihan samasta tilanteesta kuin Marin ja Saarikko? Jos jättivelat korkoineen on peritty, niin olisi suorastaan tyhmää olettaa että suunta kääntyy tuosta vaan. 

 

En usko että korkoihin uppoaa näin paljon kuin velkaa otettu.

Vierailija
34/64 |
02.01.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Kai te edes etäisesti ymmärrätte, että Purra ja Orpo eivät aloittaneet ihan samasta tilanteesta kuin Marin ja Saarikko? Jos jättivelat korkoineen on peritty, niin olisi suorastaan tyhmää olettaa että suunta kääntyy tuosta vaan. 

Rinne-Marin perivät 106,4 miljardia euroa velkaa Sipilän hallitukselta ja sitä edellisiltä.

 

Paljonko seuraava hallitus perii OrpoPurralta, kun velkaa otetaan tällä hallituskaudella Suomen historian eniten sekä vuosikohtaisesti että hallituskausikohtaisesti: 2024 15,3 mrd€, 2025 SE 17,8 mrd€ = 2024-2025 kahdessa vuodessa 33,1 mrd€ ja hallituskaudessa yli 60 mrd€. Nouseeko velanotto ensi vuonna jo 20 mrd€:oon?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
35/64 |
02.01.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tämä vasemmistologiikka on niin ihqua. Kun eletään velaksi niin seuraava joutuu aina ottamaan enemmän velkaa kunnes kulut saadaan aisoihin. Sopeutus on ollut liian kevyttä! 

Kunnolla vaan rönsyt pois

Vierailija
36/64 |
02.01.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tämä hallitus on tehnyt hyvää työtä Suomen kurssin oikaisemiseksi kestävälle uralle. 

Seuraava hallitus jatkaa tämän hallituksen työtä.

 

Pitäisi tehdä lisää leikkauksia budjetin tasapainottamiseḱsi.

Vierailija
37/64 |
02.01.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Persut mumisee mutku Sanna.. Mmmmummumm. öh.

Ja sannafanit ne jaksaa ruikuttaa joka päivä mutku persut mmmmmummumm, öh. Ja jos ei voi persujen syyksi laittaa niin sitten se oli Sipilän syytä, lapsellista touhua.

Vierailija
38/64 |
02.01.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Persut on uniikki puolue. Kaikki muut hallitukset nimetään pääministerin mukaan paitsi hallitus, jossa persuilla on valtiovarainministerin salkku. Kaikki tietävät mikä se tärkein puolue oikeasti on.

Vierailija
39/64 |
02.01.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Chat GPT AI vastaus ihmettelyyn asiasta:

Lyhyesti: en löydä enkä tunne vastaavan mittaluokan, yhtä läpinäkyvästi poliittisesti kiistanalaista velan ajoituksen tapausta aiemmilta hallituskausilta Suomen valtiontaloudessa ainakaan julkisesti näin selkeästi kuvatulla tavalla kuin 3,2 mrd euron siirto 2024 -> 2023. Kirjanpidollista ajoitussäätöä tehdään toki jatkuvasti, mutta näin iso ja poliittisesti herkkä vuosirajan yli siirtäminen on poikkeuksellinen.

Mitä tässä OrpoPurratapauksessa tapahtui?
VM:n taulukon mukaan (lähde: Valtiovarainministeriö, talousarvioesitys 2026):

2023 budjettitalouden alijäämä:
8,6 mrd €

2024 budjettitalouden alijäämä:
12,1 mrd €

Kauppalehden ja Ylen jutut sekä VM:n budjettipäällikkö Mika Niemelä kertovat, että Valtiokonttori nosti noin 3,2 mrd € velkaa vuoden 2023 puolella, vaikka se oli budjetoitu vuodelle 2024. Perustelu: tekninen rahoitus- ja likviditeettijärjestely, ei ha

Mariinin perintönä tuli jo valmiiksi susi sote ja Mariiniin kalliiden lainojen korot

Sivupeppu vain rälläsi menemään ja veti maton talouden alta

Vierailija
40/64 |
02.01.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Valtiovarainministeriö ja VTV katsovat samaa asiaa eri tavalla, ja oikeistopainotteinen mediakenttä sekä talousinstituutiot ovat vahvistaneet nimenomaan VTV:n tulkinnan pohjalta rakentuvaa poliittista tarinaa Marinin törsäilystä.

Mitä VTV sanoo ja mitä VM oikaisee?

* VTV arvioi, että Marinin hallitus nosti pysyviä menoja noin 3,9 prosenttia BKT:sta, eli yli 10 mrd euroa vuodessa, laskemalla mukaan kaikki pysyvästi korkeammalle jääneet menot, myös automaattiset indeksikorotukset ja tekijät, joista hallitus ei tehnyt erillistä poliittista päätöstä.

* Valtiovarainministeriön budjettipäällikkö Mika Niemelä taas arvioi, että varsinaisia poliittisilla päätöksillä tehtyjä pysyviä menolisäyksiä on noin 3 mrd euroa, ja erotus VTV:n 11 mrd:n ja VM:n 3 mrd:n välillä johtuu juuri siitä, mitä lasketaan hallituksen omaksi päätökseksi ja mitä ei.

Miksi VTV:n raportista tuli poliittinen ase?

* VTV:n raportin kiteytys Marinin hallitus lisäsi menoja yli 10 miljardilla pysyvästi on helppo iskulause, jota oikeistopuolueet, elinkeinoelämän etujärjestöt ja oikeistomieliset kommentaattorit ovat toistaneet, usein ilman VM:n tarkennusta 3 mrd:n luvusta.

* Kun hallituksen oma ministeriö sanoo, että raportti liioittelee ja sekoittaa hallituksen päätökset automaattiseen menokasvuun, raporttia ei silti kontekstualisoida yhtä näkyvästi, koska dramaattinen 11 miljardia pysyviä menoja myy paremmin poliittisessa keskustelussa ja uutisissa.

Sama logiikka myös Orpon hallitukselle

* VM:n logiikalla myös Orpon hallitus lisää pysyviä menoja (esimerkiksi puolustukseen, rajaturvallisuuteen, veroratkaisuihin ja erilaisiin rakenteellisiin uudistuksiin), mutta julkisessa keskustelussa painotetaan enemmän sopeutusta ja leikkauksia kuin pysyviä lisämenoja.

* Jos Orpon hallitusta arvioitaisiin täysin samalla VTV:n menetelmällä kuin Marinia, myös sen menot näyttäisivät suurelta pysyvältä menonousulta, mutta poliittinen ja mediakehys korostaa mieluummin kuria, vaikka velka ja menot ovat edelleen historiallisen korkeita.

Miksi oikeistolainen narratiivi kantaa?

* Talouskeskustelun kovana ytimenä näkyvät usein elinkeinoelämän ja työnantajapuolen instituutiot (EK, Etla, EVA, Suomen Yrittäjät, Keskuskauppakamari) sekä oikeistoksi mielletyt ekonomistit, joilla on hyvät resurssit, viestintäkoneisto ja suora pääsy valtamediaan.

* Vasemmistolaisten tai keskustavasemmistolaisten analyysien (Labore, UTAK, Kalevi Sorsa -säätiö jne.) näkyvyys on tyypillisesti pienempi, ja ne leimataan nopeammin poliittisiksi, kun taas oikeistotaustaisia ajatuspajoja ja etujärjestöjä esitellään helpommin asiantuntijoina tai riippumattomina talousasiantuntijoina.

Mitä tästä voi päätellä?

* Kun tiedetään, että VM itse arvioi Marinin pysyvät lisämenot noin 3 mrd:ksi, on perusteltua suhtautua varauksella väitteeseen, että hallitus räjäytti pysyvät menot 11 miljardilla se on tulkinta, ei neutraali fakta.

* Velka- ja menokeskustelu on Suomessa tällä hetkellä vahvasti kehystetty oikeistolähtöisesti: Marinin kausi symboloidaan törsäämiseksi, kun taas myöhempien hallitusten velka ja pysyvät menot selitetään välttämättömyydeksi tai perintöjen hoitamiseksi, vaikka samat mittarit voisivat kertoa kriittistä tarinaa myös nykyisestä hallituksesta.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: seitsemän yksi yksi