Lue keskustelun säännöt.
Miksi puolisoni aina purkaa pahaa oloaan näin?
29.12.2025 |
Jouluna oli oikein mukavaa yhdessäoloa mökillä ja teimme asioita yhdessä. Sunnuntaina kun kävimme ulkoilemassa hän alkoi puhua miten vaikea vuosi on ollut ja kun oli aika pakata kamppeet, alkoi itkeä miten rankkaa ja kamalaa arki on ollut eikä halua palata siihen.
On tehnyt ennenkin näin juuri kun voisi olla mukavaa ja läheistä. . Itselläni tuo ei lisää läheisyyden tuntua vaan ärsyttää että omaan palautumiseen tarvittava aika menee toisen lohduttamiseen ja minua käytetään pahan olon purkuun.
Ei nuo purkaukset koskaan johda olin tai käytännön tilanteen paranemiseen vaan toistuu taas jonkun ajan päästä. Mitä hyötyä siitä siis on?
Kommentit (114)
Puolisosi kuullostaa uupuneelta ja masentuneelta. Lääkäriin?
Jos itkevä puoliso on nainen, niin labrojen mittaus (ferritiini, kilpirauhanen, d, b12) oli hyvä. Toki miehellekin, mutta varsinkin naisilla on alhainen ferritiini ongelmana (menkat). Silloin ei jaksa mitään ja kaikki tavallinenkin arjen toiminta tuntuu ylivoimaisen raskaalta.
Mutta oli syy mikä tahansa, niin empatia, lohdutus ja rakastava läsnäolo on parasta, mitä voit toiselle antaa. Nyt suhtautumisesi kuulostaa kovin tunnekylmältä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos arki on todella tuskallista, niin siihen pitää yrittää tehdä muutos. Itselläni se oli tuskallista siten, etten ehtinyt tehdä kaikkea, mitä piti tehdä. Eli piti herätä klo 06.45, mennä töihin klo 08 (olla siellä klo 16), viedä ja hakea mukula tarhasta, käydä kaupassa (onneksi ei joka päivä), tehdä ruoka ja auttaa isompaa läksyissä, lähteä sitten lenkille (tällöin kello oli noin klo 18, tulla lenkiltä ja hoitaa lasten iltatoimet, viihdyttää miestä klo 23 asti ja saada unta joskus klo 23.30 jälkeen. Ei hetken lepohetkeä missään välissä, jatkuvaa kellon perässä juoksemista. En jaksanut tuolla tahdilla edes kirjoitella työhakemuksia, vaikken meinannut jaksaa arkea.
Ratkaisin asian seuraavasti:
-uusi vauva ilmoitti tulostaan, jäin 3 vuodeksi kotiin -> kellon perässä juokseminen loppui kuin seinään
-ennen kuin palasin töihin, ja koska se ahdisti kovasti, niin pyysin pomolta tehtävien vaihtoa -> sain paikan myynnistämme, jonka työtehtävät sattuivat sopimaan minulle erittäin hyvin. Pidän nykyisin töistäni (vanhoista tehtävistäni en oikein pitänyt, koska en oppinut teknisiä tehtäviä tarpeeksi nopeasti)
-miehelle ilmoitin, että menen yhtäaikaa nukkumaan lasten kanssa (klo 20-21) eikä minua saa häiritä sen jälkeen
-etätyö helpottaa aikataulujani kovasti (ei menee energiaa laittautumiseen, eikä työmatkoihin, asiakkaille riittää puhelimessa levännyt ja ystävällinen ääni)
-olen koko aikuisikäni pitänyt omasta liikuntaharrastuksestani kiinni, ja mies on saanut tämän kestää vaikkei se häntä tunnu aina huvittavan (1 h / 5 krt viikossa) -> terve kroppa ja hyvä mieli
-sen ymmärtäminen, että jatkuva huono ruokailu aiheuttaa väsynyttä oloa lihavuuden ja jaksamattomuuden muodossa -> iän myötä ruokavalion keventäminen -> hoikkana pysyminen
Suosittelen kaikille muutoksien tekemistä, jos elämäänsä ei jaksa tai tympäisee kovasti. Minulla isoimmaksi pulmaksi muodostui se, ettei lepohetkiä ollut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noin yleisesti, mikä on tunnetilan oikea purkaminen? Aina puhutaan siitä, että tunteet pitää käydä läpi, näyttää. Milloin se tunnetilan läpikäyminen on liikaa ja milloin ne todelliset tunteet sitten puretaan, jos ei voi muuta tehdä kuin himmentää itseään ja ottaa huomioon sen kuuntelevan? osapuolen olotila?
No milloin on minun tunteiden vuoro sitten? Milloin minä saan parkua 3 tuntia ja toisen pitää vain lohduttaa?
Saatte itkeä vaikka yhtaikaa toistenne sylissä. Mikä nyt on ongelma?
Tunteet taitaa olla ongelma,pitäisi vaan lässyttää kokoajan. Onhan näitä nähty.
Vierailija kirjoitti:
Onhan tämä ketju provo, onhan? Miten tuollainen voi ärsyttää, vai inhoatko puolisoasi muutenkin, onko hän sinulle vain taakka? Kelpaa sinulle ainoastaan ollessaan hyvällä tuulella? Ole onnellinen, että hän näyttää ja sanoittaa tunteensa.
Seurustelin aikoinaan jonkun aikaa kaverin kanssa joka oli näitä happy happy tyyppejä. Tuli puhetta pettämisestä ja hän sanoi ettei petä niinkauan kun asiat ovat ok,kysyin tarkennusta ja se oli, että niin kauan kun on hauskaa. Jotenkin tämä kaveri tuli mieleen ap:n kirjoituksesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan tämä ketju provo, onhan? Miten tuollainen voi ärsyttää, vai inhoatko puolisoasi muutenkin, onko hän sinulle vain taakka? Kelpaa sinulle ainoastaan ollessaan hyvällä tuulella? Ole onnellinen, että hän näyttää ja sanoittaa tunteensa.
Onpa ihanaa kuunnella tuollaista kun itsellä on kauan odotettua vapaata.
Taidat pohjimmiltasi olla itsekäs kusip...vapauta puoliso suhteeseen jossa molemmat ovat tunnetasolla samaa sarjaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kaffebulla kirjoitti:
Miksi puolisosi ei halua sitä yhteistä arkea kanssasi, ap? Oletko kysynyt?
Jos mun puoliso sanoisi noin, ehdottaisin erilleen muuttoa. Parisuhteessa voi olla myös niin, että kummallakin on oma koti. Sitten se arki ei tunnu niin raskaalta vaan kummallakin on oma rauha.
Muutin erilleen 3kk sitten. Nyt siis harvinaista yhteistä aikaa.
Ap
Elikkä puoliso kaipaa kunnon suhdetta missä asutaan yhdessä ja jaetaan hyvät ja huonot päivät ja fiilikset. Miksi roikotat häntä huonossa suhteessa,ole vastuullinen aikuinen ja irrottaudu kunnolla. Ei mitään tuollaista epämääräistä säätöä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaffebulla kirjoitti:
Miksi puolisosi ei halua sitä yhteistä arkea kanssasi, ap? Oletko kysynyt?
Jos mun puoliso sanoisi noin, ehdottaisin erilleen muuttoa. Parisuhteessa voi olla myös niin, että kummallakin on oma koti. Sitten se arki ei tunnu niin raskaalta vaan kummallakin on oma rauha.
Muutin erilleen 3kk sitten. Nyt siis harvinaista yhteistä aikaa.
Ap
Elikkä puoliso kaipaa kunnon suhdetta missä asutaan yhdessä ja jaetaan hyvät ja huonot päivät ja fiilikset. Miksi roikotat häntä huonossa suhteessa,ole vastuullinen aikuinen ja irrottaudu kunnolla. Ei mitään tuollaista epämääräistä säätöä.
Olisin voinut päästää hänet mutta hän ei halunnut mennä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaffebulla kirjoitti:
Miksi puolisosi ei halua sitä yhteistä arkea kanssasi, ap? Oletko kysynyt?
Jos mun puoliso sanoisi noin, ehdottaisin erilleen muuttoa. Parisuhteessa voi olla myös niin, että kummallakin on oma koti. Sitten se arki ei tunnu niin raskaalta vaan kummallakin on oma rauha.
Muutin erilleen 3kk sitten. Nyt siis harvinaista yhteistä aikaa.
Ap
Elikkä puoliso kaipaa kunnon suhdetta missä asutaan yhdessä ja jaetaan hyvät ja huonot päivät ja fiilikset. Miksi roikotat häntä huonossa suhteessa,ole vastuullinen aikuinen ja irrottaudu kunnolla. Ei mitään tuollaista epämääräistä säätöä.
Joka päiväkö pitäisi kuunnella valitusta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaffebulla kirjoitti:
Miksi puolisosi ei halua sitä yhteistä arkea kanssasi, ap? Oletko kysynyt?
Jos mun puoliso sanoisi noin, ehdottaisin erilleen muuttoa. Parisuhteessa voi olla myös niin, että kummallakin on oma koti. Sitten se arki ei tunnu niin raskaalta vaan kummallakin on oma rauha.
Muutin erilleen 3kk sitten. Nyt siis harvinaista yhteistä aikaa.
Ap
Elikkä puoliso kaipaa kunnon suhdetta missä asutaan yhdessä ja jaetaan hyvät ja huonot päivät ja fiilikset. Miksi roikotat häntä huonossa suhteessa,ole vastuullinen aikuinen ja irrottaudu kunnolla. Ei mitään tuollaista epämääräistä säätöä.
Joka päiväkö pitäisi kuunnella valitusta?
Tietenkin
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaffebulla kirjoitti:
Miksi puolisosi ei halua sitä yhteistä arkea kanssasi, ap? Oletko kysynyt?
Jos mun puoliso sanoisi noin, ehdottaisin erilleen muuttoa. Parisuhteessa voi olla myös niin, että kummallakin on oma koti. Sitten se arki ei tunnu niin raskaalta vaan kummallakin on oma rauha.
Muutin erilleen 3kk sitten. Nyt siis harvinaista yhteistä aikaa.
Ap
Elikkä puoliso kaipaa kunnon suhdetta missä asutaan yhdessä ja jaetaan hyvät ja huonot päivät ja fiilikset. Miksi roikotat häntä huonossa suhteessa,ole vastuullinen aikuinen ja irrottaudu kunnolla. Ei mitään tuollaista epämääräistä säätöä.
Ja tälla nen tapa olla "kunnon suhteessa" on ainoa oikea suhdemuoto?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Puolisosi kuullostaa uupuneelta ja masentuneelta. Lääkäriin?
Jos itkevä puoliso on nainen, niin labrojen mittaus (ferritiini, kilpirauhanen, d, b12) oli hyvä. Toki miehellekin, mutta varsinkin naisilla on alhainen ferritiini ongelmana (menkat). Silloin ei jaksa mitään ja kaikki tavallinenkin arjen toiminta tuntuu ylivoimaisen raskaalta.
Mutta oli syy mikä tahansa, niin empatia, lohdutus ja rakastava läsnäolo on parasta, mitä voit toiselle antaa. Nyt suhtautumisesi kuulostaa kovin tunnekylmältä.
Ei ole suostunut hoitoon kun olen jo vuosia sitten ehdottanut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä hän saa tuosta? Mitä sinä saat tuosta? Mitä tarkoitusta tuo palvelee? Jos köytls toistuu, jokin motiivi sille on.
Vierailija kirjoitti:
Ikävän yleistä parisuhteessa. Toinen laitetaan kannattelemaan omaa tunnetilaa. Meillä mies tekee sitä minulle vähän väliä.
Olen itsekin tuohon syyllistynyt, siksi olikin silmiä avaavaa, kun viimeisimmässä suhteessa toinen teki minulle noin. Eli lopulta koko suhde perustui toisen ongelmien puimiselle ja toisen lohduttelulle, eikä minun asioilleni ollut enää tilaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ikävän yleistä parisuhteessa. Toinen laitetaan kannattelemaan omaa tunnetilaa. Meillä mies tekee sitä minulle vähän väliä.
Olen itsekin tuohon syyllistynyt, siksi olikin silmiä avaavaa, kun viimeisimmässä suhteessa toinen teki minulle noin. Eli lopulta koko suhde perustui toisen ongelmien puimiselle ja toisen lohduttelulle, eikä minun asioilleni ollut enää tilaa.
Miten suhteessa kävi lopulta?
Ei ole rehellinen sinulle.
Jotain salattavaa. Kuulostaa epärehelliseltä.
Vierailija kirjoitti:
Mitä hän saa tuosta? Mitä sinä saat tuosta? Mitä tarkoitusta tuo palvelee? Jos köytls toistuu, jokin motiivi sille on.
Tai sitten ei
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ikävän yleistä parisuhteessa. Toinen laitetaan kannattelemaan omaa tunnetilaa. Meillä mies tekee sitä minulle vähän väliä.
Olen itsekin tuohon syyllistynyt, siksi olikin silmiä avaavaa, kun viimeisimmässä suhteessa toinen teki minulle noin. Eli lopulta koko suhde perustui toisen ongelmien puimiselle ja toisen lohduttelulle, eikä minun asioilleni ollut enää tilaa.
Miten suhteessa kävi lopulta?
Ero tuli, tietty, koska oma jaksamiseni ei hommaan enää riittänyt. Kun ehdotin toiselle ammattilaiselle juttelemista saadakseen ongelmiinsa apua tai ainakin uusia näkökulmia, niin toinen vain suuttui. Minun näkökulmastani halusi vain valittaa minulle niistä jatkuvista ongelmista, muttei tyostää niitä jotta päästäisiin tasapainoiseen tilanteeseen.
Mutta oli silmiä avaavaa sillä tavalla, että aloin miettiä montaako ihmistä olen itse samalla tavalla kuormittanut.
Mies ei saa olla herkkä, mutta pitää olla empaattinen, kun naisella on paha olo.