Lue keskustelun säännöt.
Symbioottinen parisuhde, jossa kahdesta tulee ikäänkuin yksi ja mitään ei tehdä yksin ja kaikki mitä tehdään, tehdään yhdessä
29.12.2025 |
Tiedättekö tällaisia pareja?
Mikä tähän ajaa?
Esim. yksin ei voi seurata mitään sarjaa, vaan sarja valitaan siten, että se miellyttää molempia ja sitä katsotaan aina yhtä aikaa.
Oman unirytmin mukaan ei toimita, vaan etsitään kompromissi, jonka mukaan mennään yhtä aikaa sänkyyn, aletaan nukkumaan samaan aikaan käsi kädessä ja herätään samaan aikaan. Syödään samaa ruokaa aina.
Nämä ihmiset eivät ikäänkuin ole itsenäisiä ja omia itsejään, vaan muokkaavat itsensä täydelliseen symbioosiin toisen kanssa. Miksi?
Kommentit (149)
Mun parhaan kaverin puoliso oli sairaan kateellinen meidän ystävyydestä ja iski kiilaa meidän väliin. Viisi vuotta ahkeraa työtä ja puoliso sai muutettua mun kaverin itsensä kaltaiseksi. Loppuajasta ei enää erottanut kumpi on kumpi ja paras kaveri on nykyään entinen kaveri. En todellakaan halua elämääni sitä ihmistä joka hänestä lopulta tuli. Se oli tietynlainen kuolema ja menetys.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuntuisi ahdistavalta, jos pitäisi koko ajan elää samalla tavoin kuin kumppani. Kyllä etäisyyttä ja omaa rauhaa pitää olla, ettei toinen ole koko ajan siinä vieressä seuraamassa, mitä teet, ja kyselemässä, kenen kanssa nyt viestittelet. Siihenkin pisteeseen voi symbioosi mennä, että toinen haluaa eristää kumppaninsa kaikesta ulkopuolisesta ja kumppani on sitten kuin elinkautisvanki toisen hallinnassa. Ihan todellisuutta tämä voi olla jollekin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiesittekö että se on hyvin yleistä ettei ihmisellä ole oikeastaan mitään identiteettiä yksinään? Kun puoliso on poissa kotoa niin tehdään kotitöitä, selataan somea tai tuijotetaan netflixiä, puhutaan/viestitellään jonkun kanssa tai kulutetaan aikaa jotenkin muuten
Aika harvinaista että ihmiset vaikka luo jotain luomisen ilosta ilman tavotteita tai somen tykkäyksiä. Tai laittaa herkullista monimutkaista ruokaa ihan vaan itselleen nautittavaksi. Tai lähtee itsekseen kahvilaan, museoon, teatteriin.
Kun koko ajan pitää olla joku todistaja, yleensä puoliso
Sellainen aivopieru sieltä sitten. :D Eli mä sinkku en siis tee monimutkaisia ruokia, en käy missään jne. vaan istun vain kotona. :D
Jotenkin se kalahti sun nilkkaan vaikkei kukaan kysynyt just sulta mitään eikä kukaan sanonut että kaikki on sellaisia. Mutta silti reagoit kuin juuri sinua olisi syytetty jostain. Ja vieläpä aika voimakkain sanoin ja nauruhymiöt päälle. Ei tarvi mulle vastata mutta mietipä tätä keskenään.
Vierailija kirjoitti:
"Mistä tuollaista keksit? Tietenkään ystävien juttuja ei kerrota tai näytetä sille puolisolle. Eivät ne hänelle kuulu, se olisi epäeettistäkin.
Tuollaisella pariskunnalla jos molemmilla on samanlainen, hyvä moraalikäsitys niin se saumattomuus tarkoittaa nimenomaan sitä, että molemmat ymmärtävät tuollaisten asioiden yksityisyyden. Kavereiden asioiden jakaminen eteenpäin ei ole ok. "
Minulla ainakin on symbioosissa elävä kaveri, joka kertoo kaikki ystäviensä asiat miehelleen. Ihan kaikki. Se ikäänkuin kuuluu asiaan eikä sitä edes kyseenalaisteta.
No kaverisi on vain tollo. Ei tuollainen kuulu normaaliin parisuhteeseen vaikka symbioosissa elettäisiinkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tiedän. Sama verkkaripukukin.
Tekstiilikaksoset.
Vierailija kirjoitti:
Tiesittekö että se on hyvin yleistä ettei ihmisellä ole oikeastaan mitään identiteettiä yksinään? Kun puoliso on poissa kotoa niin tehdään kotitöitä, selataan somea tai tuijotetaan netflixiä, puhutaan/viestitellään jonkun kanssa tai kulutetaan aikaa jotenkin muuten
Aika harvinaista että ihmiset vaikka luo jotain luomisen ilosta ilman tavotteita tai somen tykkäyksiä. Tai laittaa herkullista monimutkaista ruokaa ihan vaan itselleen nautittavaksi. Tai lähtee itsekseen kahvilaan, museoon, teatteriin.
Kun koko ajan pitää olla joku todistaja, yleensä puoliso
Mitä ihmettä nyt taas? Mä olen elänyt nyt yksin viisi vuotta. Takana 15 vuoden avioliitto, joka alussa oli melko symbioottinen kylläkin. Mutta todellakin teen nykyään kaiken yksin, hyvät ruuat, menen yksin leffaan jne. Olenhan omasta halustani nyt ollut jo viisi vuotta yksin ja minulla todellakin on oma vahva identiteetti, joka ei rakennu kenenkään varaan, en tarvitse symbioosia elääkseni enkä tarvitse todistajaa elokuviin. Myöskin shoppailu ja kiertely ostoskeskuksessa yksin on parasta, ilman ketään. Ihan omaan tahtiin saan ihmetellä tuotetta x kenenkään huohottamatta niskaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tuntuisi ahdistavalta, jos pitäisi koko ajan elää samalla tavoin kuin kumppani. Kyllä etäisyyttä ja omaa rauhaa pitää olla, ettei toinen ole koko ajan siinä vieressä seuraamassa, mitä teet, ja kyselemässä, kenen kanssa nyt viestittelet. Siihenkin pisteeseen voi symbioosi mennä, että toinen haluaa eristää kumppaninsa kaikesta ulkopuolisesta ja kumppani on sitten kuin elinkautisvanki toisen hallinnassa. Ihan todellisuutta tämä voi olla jollekin.
Ei meillä ainakaan kysellä kenelle viestitellään! Eihän se ole mitään symbioosia vaan vallankäyttöä ja luottamuksen puutetta. Symbioosin vastakohtaa. Symbioosissa molemmat ovat tyytyväisiä, mutta yhdessä.
En kyllä tunne yhtään tuollaista pariskuntaa.
Pari sellaista, jossa kaikki tehdään yhdessä toisen sairaalloisen mustasukkaisuuden vuoksi, mutta se on kai eri asia.
N61
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minun ystäväni vaihtoi kaikki harrastuksensa miehensä harrastuksiin. Samoin ystävät. Vain miehen ystävät ja suku ovat tärkeitä. Mies järjestää lomat ja tekemiset. Tämä suhde ei tietenkään ole terve. Mies on mustasukkaista sorttia, joten hänelle sopii hyvin tuollainen miellyttämisen haluinen, helposti hallittava nainen. Tässä suhteessa on epätervettä omistushalua, ystäväni on vain kuori entisestään. Olen jo menettänyt toivoni hänen suhteensa, itsepä valintansa tekee. Surullista.
Nainen taisi vihdoin löytää jonkun johon ripustautua. Ajatelkaa, kun ukko löytää uuden tai kupsahtaa, sitä löytää itsensä melkoisen yksinäisenä. Terveessä suhteessa kummallakin on omaakin elämää. Toki toimivassa parisuhteessa tehdään paljon myös yhdessä.
Eli hehän ovat vanhan kansan kielellä naimanaamoja!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Herkänpuoleisia sinkkuja liikkeellä loukkaantumassa näköjään. Jännä yhdistelmä olla itsenäinen ja vahva minuus, mutta samalla tarve todistella sitä vaikkei kukaan syyttänyt häntä mistään
Vierailija kirjoitti:
Herkänpuoleisia sinkkuja liikkeellä loukkaantumassa näköjään. Jännä yhdistelmä olla itsenäinen ja vahva minuus, mutta samalla tarve todistella sitä vaikkei kukaan syyttänyt häntä mistään
Minusta näyttää että heitä lähinnä ihmetyttää sinun kommenttisi naurettavuus, eivätkä ole loukkaantumassa.
Eri
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tämmöisissä suhteissa muuten kavereidenkaan yksityiset henkilökohtaiset asiat eivät pysy salassa. Vaimo jakaa miehelleen kavereidensa intiimeimmätkin yksityisasiat, koska "salaisuuksiahan ei saa olla". Eli mitä tahansa kerrot tämmöiselle vaimolle kaverina "luottamuksella", voit olla varma, että miehelle lauletaan kaikki sun asiasi.
Eiköhän tuollaisessa suhteessa aika nopeasti ne omat henkilökohtaiset kaverit kaikkoa. Eihän heitä enää voi tavata ilman että se puoliso roikkuu siinä mukana. Vaikka itselle olisi ok, niin tuskin kavereille. Jos valitsee elää vain ja ainoastaan toisen kautta, niin kyllä silloin on myös ymmärrettävä että menettää ne entiset kaverisuhteet. Kaverit jatkaa omaa elämäänsä, kun itse ripustautuu siihen puolisoonsa 24/7. Jos kaikesta huolimatta tulisi ero, niin sitten on ihan yksin. Ei voi olettaa, että kaverit ottavat takaisin ihan kun ei mitään, kun on ensin mitätöinyt heidän merkityksensä täysin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämmöisissä suhteissa muuten kavereidenkaan yksityiset henkilökohtaiset asiat eivät pysy salassa. Vaimo jakaa miehelleen kavereidensa intiimeimmätkin yksityisasiat, koska "salaisuuksiahan ei saa olla". Eli mitä tahansa kerrot tämmöiselle vaimolle kaverina "luottamuksella", voit olla varma, että miehelle lauletaan kaikki sun asiasi.
Eiköhän tuollaisessa suhteessa aika nopeasti ne omat henkilökohtaiset kaverit kaikkoa. Eihän heitä enää voi tavata ilman että se puoliso roikkuu siinä mukana. Vaikka itselle olisi ok, niin tuskin kavereille. Jos valitsee elää vain ja ainoastaan toisen kautta, niin kyllä silloin on myös ymmärrettävä että menettää ne entiset kaverisuhteet. Kaverit jatkaa omaa elämäänsä, kun itse ripustautuu siihen puolisoonsa 24/7. Jos kaikesta huolimatta tulisi ero, niin sitten on ihan yksin. Ei voi olettaa, että kaverit ottavat takaisin ihan kun ei mi
Ei ole kaverit kadonneet minnekään, vilkas sosiaalinen elämä meillä.
Vierailija kirjoitti:
Nää asiasta valittajat tuntuu olevan aina niitä ihmisiä, jotka ei ole ikinä itse kokenut vastaavaa suhdetta. Tällaisissa suhteissa toinen on voimavara eikä energiaa ja itsenäisyyttä vievä ihminen. Sun pitää itse kokea tällainen suhde.
No kyllä tuo ap:n kuvaama on juurikin itsenäisyyden menettämistä. Jos itsenäisyys säilyy, niin silloinhan on myös jotain omaa elämää.
Vierailija kirjoitti:
Mun parhaan kaverin puoliso oli sairaan kateellinen meidän ystävyydestä ja iski kiilaa meidän väliin. Viisi vuotta ahkeraa työtä ja puoliso sai muutettua mun kaverin itsensä kaltaiseksi. Loppuajasta ei enää erottanut kumpi on kumpi ja paras kaveri on nykyään entinen kaveri. En todellakaan halua elämääni sitä ihmistä joka hänestä lopulta tuli. Se oli tietynlainen kuolema ja menetys.
Kerro tarkemmin. Millainen hän oli ennen ja millaiseksi hän muuttui? Ihan konkreettisia esimerkkejä.
Kyllä itsekin viihtyisin vaikka koko ajan kumppanin kanssa, ja esim. pitkillä matkoilla ollaan oltukin käytännössä koko ajan yhdessä. Mutta miksi tällainen olisi tarpeellista? Tuntuisi vähän oudolta, jos vaikka 30 vuoden parisuhteen aikana ikinä ei kumpaakaan väsyttäisi eri aikaan, että aina menisi täysin yksiin se, mitään halutaan syödä tai tehdä... Toisen kanssa on kiva tehdä asioita, mutta vähän kuulostaa oudolta, jos ikinä ei tulisi tilannetta, että toinen haluaisi mennä ulkoilemaan ja toinen haluaisi lukea kirjaa. Itse en ymmärrä, miksi tästäkin pitää etsiä joku kompromissi tyyliin "ensin yhdessä ulkoilemaan ja sitten vasta luet kirjaa", kun mikä ongelma se nyt muka olisi tehdä asioita itsekseenkin?
En todellakaan haluaisi tuollaista suhdetta itse, ei kuulosta terveeltä eikä normaalilta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiesittekö että se on hyvin yleistä ettei ihmisellä ole oikeastaan mitään identiteettiä yksinään? Kun puoliso on poissa kotoa niin tehdään kotitöitä, selataan somea tai tuijotetaan netflixiä, puhutaan/viestitellään jonkun kanssa tai kulutetaan aikaa jotenkin muuten
Aika harvinaista että ihmiset vaikka luo jotain luomisen ilosta ilman tavotteita tai somen tykkäyksiä. Tai laittaa herkullista monimutkaista ruokaa ihan vaan itselleen nautittavaksi. Tai lähtee itsekseen kahvilaan, museoon, teatteriin.
Kun koko ajan pitää olla joku todistaja, yleensä puoliso
Sellainen aivopieru sieltä sitten. :D Eli mä sinkku en siis tee monimutkaisia ruokia, en käy missään jne. vaan istun vain kotona. :D
Jotenkin se kalahti sun nilkkaan vaikkei kukaan kysynyt just sulta mitään eikä kukaan
Ja taas lapsellista ulinaa. :D Ei kalahtanut mikään vaan mä naura sun typerälle kommentille. Olet oikeasti pihalla todellisesta elämästä.
Minun ystäväni vaihtoi kaikki harrastuksensa miehensä harrastuksiin. Samoin ystävät. Vain miehen ystävät ja suku ovat tärkeitä. Mies järjestää lomat ja tekemiset. Tämä suhde ei tietenkään ole terve. Mies on mustasukkaista sorttia, joten hänelle sopii hyvin tuollainen miellyttämisen haluinen, helposti hallittava nainen. Tässä suhteessa on epätervettä omistushalua, ystäväni on vain kuori entisestään. Olen jo menettänyt toivoni hänen suhteensa, itsepä valintansa tekee. Surullista.