Nykyinen uskonnonopetuskäytäntö on sama kuin jos kokoomuslaisten lapsille olisi oma historian ja yhteiskuntaopin opetus

Pakkoruotsi pois!

Vierailija kirjoitti:

Muistan että koulussa olisi uskonnonopetuksessa ollut merkittävästi myös muita uskontoja ja opetus ei ollut tunnustuksellista. Tämä siis kaikille ja oppiaineelle neutraalimpi kuvaus. Mutta miten valitaan kuinka paljon mitäkin uskontoa opetetaan?

Onko buddhalaisuudella, hinduismilla, juutalaisuudella, etc. sama paino kuin kristinuskolla ja islamilla? Entä muut uskonnot joita on satoja? Jätetäänkö afrikkalaisten uskonnot sivuun "savimajauskontoina"?

Te olette kuin heikkoälyinen kanalauma kaakattamassa yhteistä uskonnon opetusta (joka on tietysti ei-tunnustuksellista), mutta kertokaa miten sen sisältö painotettaisiin ja valittaisiin?

Tälläkin hetkellä, ainakin yläasteella seiskalla tulevat maailmanuskonnot, kasilla kristinusko ja ysillä etiikka ja moraali. Yhdellä vuosiviikkotunnilla ei ehdi kovinkaan syvällisesti käsitellä aiheita. Yhteistä katsomusainetta taitavat vastustaa enemmän muut kuin kristityt luterilaiset.

Ulise siivellä eläjä ulise. 

Music to my ear.

Vierailija kirjoitti:

Kaikissa länsimaissa uskonto ja sivistys nivoutuvat erottamattomasti yhteen. Kristinuskon vastaiset ihmiset ovat lähes poikkeuksetta työläistaustaisia.

Katsokaa esimerkiksi Euroopan hoveja - onko uskonnotonta ja varmasti ateistista?

Pitääkö esimerkiksi Englannin hallitsijan vielä kuulua anglikaaniseen kirkkoon  Ruotsin hallitsijan olla luterilainen?

Minun kouluaikanani uskonnontunneilla opetettiin kaikista uskonnoista tasapuolisesti. Kyseessä oli yleissivistävä opetus, joka ei varmaankaan ole ollut haitaksi kenellekään.

Vierailija kirjoitti:

Kokoomuslaisille pitäisi opettaa taloutta ja matematiikkaa. Kun niistä eivät ymmärrä mitään.

Päinvastoin. Juuri kokoomuslaisilla on eniten korkeakoulutettuja, ja todennäköisimmin tutkinto talouden, oikeustieteen tai valtio-opin aloilta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muistan että koulussa olisi uskonnonopetuksessa ollut merkittävästi myös muita uskontoja ja opetus ei ollut tunnustuksellista. Tämä siis kaikille ja oppiaineelle neutraalimpi kuvaus. Mutta miten valitaan kuinka paljon mitäkin uskontoa opetetaan?

Onko buddhalaisuudella, hinduismilla, juutalaisuudella, etc. sama paino kuin kristinuskolla ja islamilla? Entä muut uskonnot joita on satoja? Jätetäänkö afrikkalaisten uskonnot sivuun "savimajauskontoina"?

Te olette kuin heikkoälyinen kanalauma kaakattamassa yhteistä uskonnon opetusta (joka on tietysti ei-tunnustuksellista), mutta kertokaa miten sen sisältö painotettaisiin ja valittaisiin?

Painotetaan tietysti niitä, joilla on isompi merkitys Suomen historiassa ja yhteiskunnassa. Näkökulmana juuri historia ja yhteiskunta, ei uskonnollisuus.

Virallinen historian

"demokratia on vain enemmistödiktatuuri."

Miten asiat tulisi päättää niin ettei päätöksenteko olisi mielestäsi enemmistödiktatuuria?

Ymmärrän anarkismin ajattelumallin että kukaan ei päätä asioita enemmistöllä tai vähemmistöllä. Miksi tekisin työtä muiden hyväksi tai maksaisin veroja muiden elättämiseksi, jos kerran saan itse päättää? Jos syntyy riitoja oikeuksista tai omaisuuksista joudun itse tappelemaan puolestani, sillä ei ole ketään ylempää määräämään, päättämään ja puolustamaan. Miksi en ottaisi heikommilta itselleni, kun kukaan ei sitä estä? Käytännössä anarkistiseen yhteiskuntaan syntyisi liittoutumia, ensin kavereiden ja prheiden ja sitten luottamukseen ja sopimukseen perustuvia, ja anarkisimi olisi yhtä todellinen kuin Kiinan kommunismi.

Kyvykkäimpien valtaa on kokeiltu monta kertaa, mutta ihmiset ovat liian surkeaa sakkia ettei nämä järjestelyt kaatuisi korruptioon ja nepotismiin.

Vierailija kirjoitti:

En ole koskaan ymmärtäyt miksi uskonnon pitäisi olla yksi oppiaine koulussa. Uskonnon opetuksen lapsijäsenilleen saisivat hoitaa eri kirkkokunnat omissa tiloissaan. Kun lapset kävisivät rippikouluikään asti jotain pyhäkoulua seurakunnassaan eivät niin helposti vieraantuisi kirkkokunnistaan.

No eihän uskonnontunneilla vuosikymmeniin ole ollut tunnuksellista eikä ole opetettu että 'nyt kaikki uskomme tähän jeesus kristukseen ja yhteen jumalaan, lukekaamme yhdessä uskontunnustus ja rukous', vaan on nimenomaan käyty kaikkia uskontoja ja niiden pääkohtia yleisesti läpi että mitä kunkin uskonnon edustajat tyypillisesti uskovat. 

Nykyinen uskonnonopetus yläkouluissa ei ole tunnustuksellista vaan nimenomaan yleissivistävää. Maailmanuskonnot käydään läpi huomattavasti paremmin kuin Elämänkatsomustiedossa, jossa vain raapaistaan pikaisesti muutaman uskonnon pintaa. Elämänkatsomustietoon on otettu niin paljon filosofiaa, että heikoimmilla menee kaikki ohi ja päätyvät lopulta uskonnon opetukseen, joka on selvästi konkreettisempaa ja käytännönläheisempää. Ainoastaan kasiluokan kurssin Raamattu-osuutta pitäisi muuttaa enemmän suomalaiseen kulttuuriin keskittyväksi. Kirkkohistorian osuus on ihan hyvä sellaisenaan.

Vierailija kirjoitti:

Muistan että koulussa olisi uskonnonopetuksessa ollut merkittävästi myös muita uskontoja ja opetus ei ollut tunnustuksellista. Tämä siis kaikille ja oppiaineelle neutraalimpi kuvaus. Mutta miten valitaan kuinka paljon mitäkin uskontoa opetetaan?

Onko buddhalaisuudella, hinduismilla, juutalaisuudella, etc. sama paino kuin kristinuskolla ja islamilla? Entä muut uskonnot joita on satoja? Jätetäänkö afrikkalaisten uskonnot sivuun "savimajauskontoina"?

Te olette kuin heikkoälyinen kanalauma kaakattamassa yhteistä uskonnon opetusta (joka on tietysti ei-tunnustuksellista), mutta kertokaa miten sen sisältö painotettaisiin ja valittaisiin?

Miten historianopetuksen sisältö painotetaan ja valitaan? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikissa länsimaissa uskonto ja sivistys nivoutuvat erottamattomasti yhteen. Kristinuskon vastaiset ihmiset ovat lähes poikkeuksetta työläistaustaisia.

Katsokaa esimerkiksi Euroopan hoveja - onko uskonnotonta ja varmasti ateistista?

Pitääkö esimerkiksi Englannin hallitsijan vielä kuulua anglikaaniseen kirkkoon  Ruotsin hallitsijan olla luterilainen?

Tässä onkin sellainen jännä juttu, että jos oikein olen käsittänyt, niin uskonnonvapaus ei koske kuninkaallisia? Minusta tämä on aika iso epäkohta. 

Vierailija kirjoitti:

Minun kouluaikanani uskonnontunneilla opetettiin kaikista uskonnoista tasapuolisesti. Kyseessä oli yleissivistävä opetus, joka ei varmaankaan ole ollut haitaksi kenellekään.

Ala-asteen uskonnonopetus ei kyllä ole ikinä ollut tuollaista. Ylä-asteella yksi vuosi on käsitelty muita uskontoja. 

Aivan varmasti ev. lut. uskonnontunneilla ei käsitellä tasapuolisesti kaikkia uskontoja. 

Vierailija kirjoitti:

Kaikissa länsimaissa uskonto ja sivistys nivoutuvat erottamattomasti yhteen. Kristinuskon vastaiset ihmiset ovat lähes poikkeuksetta työläistaustaisia.

Katsokaa esimerkiksi Euroopan hoveja - onko uskonnotonta ja varmasti ateistista?

Et ole itse sitä sivistystä kuitenkaan hankkinut, kun kuvittelet, että Kristinuskon vastustus länsimaissa olisi peräisin työläistaustaisilta ihmisiltä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En sinänsä vastusta kaikille yhteistä tunnustamatonta uskonnon opetusta.

Kysymys mikä minulle nousee on se miten tämän aineen sisältö valitaan, eli miten painotetaan mitä opetetaan?

Suomessa suurin uskonto on ev lut, joten onko aineen sisältö suurelta osin tätä vai painotetaanko suurimmaksi osaksi ei enemmistön uskontoa, esim islamia (n. 3% "suomalaisista").

 

Ei painoteta. Kirkkohistoria olisi kyllä syytä siirtää osaksi historiaa. 

Tämä. Uskonto oppiaine pitäisi muuttaa osaksi historian opetusta nimelle uskontojen historia. 

Vierailija kirjoitti:

Kaikissa länsimaissa uskonto ja sivistys nivoutuvat erottamattomasti yhteen. Kristinuskon vastaiset ihmiset ovat lähes poikkeuksetta työläistaustaisia.

Katsokaa esimerkiksi Euroopan hoveja - onko uskonnotonta ja varmasti ateistista?

Sinä et ainakaan ole ollut historian tunneilla hereillä jos moista luulet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikissa länsimaissa uskonto ja sivistys nivoutuvat erottamattomasti yhteen. Kristinuskon vastaiset ihmiset ovat lähes poikkeuksetta työläistaustaisia.

Katsokaa esimerkiksi Euroopan hoveja - onko uskonnotonta ja varmasti ateistista?

Pitääkö esimerkiksi Englannin hallitsijan vielä kuulua anglikaaniseen kirkkoon  Ruotsin hallitsijan olla luterilainen?

Englannin kuningas on kirkon pää joten olisi hassua jos ei pitäisi. Sillähän ei tietenkään ole mitään tekemistä sen kanssa onko kuningas tai hallitsija uskovainen. Ruotsista en tiedä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kokoomuslaisille pitäisi opettaa taloutta ja matematiikkaa. Kun niistä eivät ymmärrä mitään.

 

Päinvastoin. Juuri kokoomuslaisilla on eniten korkeakoulutettuja, ja todennäköisimmin tutkinto talouden, oikeustieteen tai valtio-opin aloilta.

Jotain muropakettitutkintoja taitaa suurin osa tutkinnoista olla osamisen perusteella.

Vierailija kirjoitti:

Opettamalla koulussa ateismia luomme käytännössä todella radikaaleille ja vihamielisille uskonnoille entistä paremmat puitteet levitä. Kristinusko on osa kulttuuriperimäämme ja suomalaisuutta ja vaikka siihen ei sisältönä uskokaan niin se on kuitenkin vastavoima jonka oppiminen antaa ymmärrystä siitä mitä uskonto ei ainakaan saa olla. Osa ihmisistä etsii joka tapauksessa elämäänsä sisältöä uskonnoista ja jos pitää valita niin mielummin suht harmiton lutsku kun joku muu.

Ei ateismia opeteta missään. Ei ateismilla ole oppisisältöä. Ateismi on jumaluskon puutetta. Ateismi EI luo uskonnoille parempia puitteita levitä, vaan päinvastoin. 

Ateistit haluavat valinnallaan korostaa työväenluokkaista alkuperäänsä. Se heille sallittakoon 😊

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun kouluaikanani uskonnontunneilla opetettiin kaikista uskonnoista tasapuolisesti. Kyseessä oli yleissivistävä opetus, joka ei varmaankaan ole ollut haitaksi kenellekään.

Ala-asteen uskonnonopetus ei kyllä ole ikinä ollut tuollaista. Ylä-asteella yksi vuosi on käsitelty muita uskontoja. 

 

Aivan varmasti ev. lut. uskonnontunneilla ei käsitellä tasapuolisesti kaikkia uskontoja. 

Riippuu paikkakunnasta.