Turvallisen lapsuuden eläneet saavat uskomattoman hyvät eväät elämään verrattuna
turvattoman lapsuuden eläneisiin. Lapsuuden perheen ilmapiiri ja vanhempien jaksaminen ja kyky kasvattaa lasta sanelee monelle joko hyvän tai huonon loppuelämän.
Itse en kiintynyt lapsena turvallisesti keneenkään aikuiseen ja sen vaikutukset on olleet järisyttävät mun itsetuntoon, terveyteen (sekä fyysinen että henkinen), ihmissuhteisiin ja oikeastaan ihan kaikkeen. Ilman turvaa ei voi elää omannäköistä elämää, vaan jokaista valintaa ja tekemistä ohjaa pelko ja turvan etsiminen.
Edes perheen köyhyys ei välttämättä vaikuta lapsen tulevaisuuteen, mikäli lapsi saa kokea olevansa turvassa ja rakastettu.
Kommentit (47)
Vierailija kirjoitti:
Odotan, että ketjuun saapuu ensimmäinen "aikuisen on otettava vastuu omasta onnestaan, ei kukaan vanhempi ole täydellinen" kommentoija....
No, jos on tarpeeksi turvaa, niin jotenkin selvitään. Liian täydellisten vanhempien lapset ne pulassa ovat myös, koska eivät uskalla. Sopivan epätäydellisten aikuisten lapsilla on hyvät näkymät. Uskaltavat kiintyä ja uskaltavat tehdä toisin kuin vanhempansa.
Kenellekään en toivo turvatonta lapsuutta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No se on totta että turvallinen lapsuus on hyvä lähtökohta, mutta eipä se ihan niin mustavalkoista ole.
Niin no ei kai kukaan ole väittänytkään, että turvallinen lapsuus automaattisesti tarkoittaa hyvää elämää. Ymmärrän, että monenlaista voi sattua kenelle vaan. Mutta noin yleisesti ottaen turvallisen lapsuuden elänyt pystyy rakentamaan omaa aikuiselämäänsä ihan eri tavalla vapaasti ja omana itsenään, kuin sellainen jolla ei ole turvaa.
ap
Ai ei? Väitit aloituksessa että Lapsuuden perheen ilmapiiri ja vanhempien jaksaminen ja kyky kasvattaa lasta sanelee monelle joko hyvän tai huonon loppuelämän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näinhän se on, siksi ois hyvä että mielenterveys ja päihdeongelmaiset eivät lapsia tehtailisi, mutta eipä tuota vieläkään saada heiltä estää, kun aikuisen yksilön oikeudet ovat paljon suuremmat kuin lapsen, sterilisaatio minusta ois hyvä olla pakollinen tietyille ihmisille.
Tarkoitatko siis että ap:n ei pitäisi olla olemassa? Aika törkeää. Kaikki ovat yhtä arvokkaita lapsuuden olosuhteista riippumatta.
Kyllä minä mielelläni olisin jäänyt syntymättä, kun koko elämän ollut sellainen olo takaraivossa etten vaan sovi tänne maailmaan jotenkin.
Vierailija kirjoitti:
Siitä oli se hyöty, että opin katsomaan todella tarkasti, että valitsen hyvän ja luotettavan puolison. Olin nähnyt jo lapsuudessani kaikki metkut ja epäluotettavuuden ja osasin ja halusin tietoisesti välttää saman aikuisena. Muutama serkkuni ja kaverini, jotka kasvoivat lapsuutensa turvallisessa ja vakaassa perheessä, eivät mielestäni osanneet samalla tavalla tavalla tehdä puolisovalintaa ja varoa tiettyjä asioita. He menivät riemuissaan ja ennakkoluulottomina hyvin nuorina yhteen sen suunnilleen ensimmäisen vastaantulleen miehen kanssa. He ovat olleet onnettomia parisuhteissaan ja ikävät asiat, kuten miehen henkinen ja fyysinen väkivaltaisuus ja alkoholin käyttö on tullut heille täytenä yllätyksenä.
No hyvä teille kaikille, minä en ole alkuunkaan kyennyt parisuhteisiin.
Juurikin näin. Tämän takia on tärkeää että vain ihmiset jotka haluavat lapsia saada tekevät niitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Odotan, että ketjuun saapuu ensimmäinen "aikuisen on otettava vastuu omasta onnestaan, ei kukaan vanhempi ole täydellinen" kommentoija....
No, jos on tarpeeksi turvaa, niin jotenkin selvitään. Liian täydellisten vanhempien lapset ne pulassa ovat myös, koska eivät uskalla. Sopivan epätäydellisten aikuisten lapsilla on hyvät näkymät. Uskaltavat kiintyä ja uskaltavat tehdä toisin kuin vanhempansa.
Kenellekään en toivo turvatonta lapsuutta.
Vaikea kuvitella että "liian täydellisten" vanhempien lapsella voisi olla jotenkin kauhea elämä. Hänellähän kun kaiketi on ne täydelliset ja läsnä olevat kannustavat vanhemmat jotka ei örvellä ja väittäisin ettei se nyt erityisemmin traumatisoi.
Eipä muut näytä ymmärtävän, mihin kaikkeen ja kuinka kauan raskas lapsuus vaikuttaa ihmisen elämään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Odotan, että ketjuun saapuu ensimmäinen "aikuisen on otettava vastuu omasta onnestaan, ei kukaan vanhempi ole täydellinen" kommentoija....
No, jos on tarpeeksi turvaa, niin jotenkin selvitään. Liian täydellisten vanhempien lapset ne pulassa ovat myös, koska eivät uskalla. Sopivan epätäydellisten aikuisten lapsilla on hyvät näkymät. Uskaltavat kiintyä ja uskaltavat tehdä toisin kuin vanhempansa.
Kenellekään en toivo turvatonta lapsuutta.
Vaikea kuvitella että "liian täydellisten" vanhempien lapsella voisi olla jotenkin kauhea elämä. Hänellähän kun kaiketi on ne täydelliset ja läsnä olevat kannustavat vanhemmat jotka ei örvellä ja väittäisin ettei se nyt erityisemmin traumatisoi.
Sinun on vaikea kuvitella sitä tilannetta, mutta silti kaikkien muiden pitäisi automaattisesti ymmärtää miten vaikeaa juuri sinulla on ollut?
Vierailija kirjoitti:
Eipä muut näytä ymmärtävän, mihin kaikkeen ja kuinka kauan raskas lapsuus vaikuttaa ihmisen elämään.
Ymmärrän hyvin. Läheltä olen kauan seurannut miten mies vielä yli 50-vuotiaanakin käyttäytyy kuin on käyttäytynyt pikkulapsena. Eikä kuulemma voi itselleen mitään. Kun sanoin haluavani eron, hän lupasi mennä terapiaan. Menikin. On nyt puolen vuoden aikana käynyt kolme kertaa psykologilla kun on kuulemma niin huonosti aikoja. Asiaan ei kuulemma vielä ole päässeet.
Että ei, en suosittele yhteistä elämää rikkinäisen lapsuuden kokeneen kanssa.
Aikuisen on otettava vastuu omasta onnestaan, ei kukaan vanhempi ole täydellinen.
Meillä ei käytetty alkoholia mutta muuten oltiin varpaillaan narsisti-isän käytöksen takia. Äiti oli väsynyt hissukka joka ei jaksanut meitä lapsia. Olen nyt lähemmäs 50-vuotiaana tajunnut miksi isosiskon lähtö opiskelemaan oli niin kauheaa että itkin aina hänen lähtöään. Hän oli minulle se äiti joka minulta puuttui vaikka ikäeroa on alle 10 vuotta.
Vaikka kaikki ihmiset biologisesti osaavatkin lisääntyä, niin läheskään kaikista ei ole vanhemmiksi ja kasvattajiksi.
Tästä syystä se on vain ja ainoastaan hyvä asia, että nykyään on ehkäisyt ja abortit olemassa ja saa itse valita. Kenenkään ei pitäisi joutua tekemään lapsia vastentahtoisesti, tai vain siksi kun niin kuuluu tehdä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siitä oli se hyöty, että opin katsomaan todella tarkasti, että valitsen hyvän ja luotettavan puolison. Olin nähnyt jo lapsuudessani kaikki metkut ja epäluotettavuuden ja osasin ja halusin tietoisesti välttää saman aikuisena. Muutama serkkuni ja kaverini, jotka kasvoivat lapsuutensa turvallisessa ja vakaassa perheessä, eivät mielestäni osanneet samalla tavalla tavalla tehdä puolisovalintaa ja varoa tiettyjä asioita. He menivät riemuissaan ja ennakkoluulottomina hyvin nuorina yhteen sen suunnilleen ensimmäisen vastaantulleen miehen kanssa. He ovat olleet onnettomia parisuhteissaan ja ikävät asiat, kuten miehen henkinen ja fyysinen väkivaltaisuus ja alkoholin käyttö on tullut heille täytenä yllätyksenä.
No hyvä teille kaikille, minä en ole alkuunkaan kyennyt parisuhteisiin.
En minäkään, vain hetken suhteisiin ja sitten pakeneminen.
Helpoin tapa rakentaa sisäistä turvaa on kasata rahaa pankkitilille. Moni huoli häviää, kun tietää tilillä olevan rahaa yllättäviin asioihin. Pomon kitinänkin voi suhtautua rennommin. Ilman työtäkin selviää pitkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näinhän se on, siksi ois hyvä että mielenterveys ja päihdeongelmaiset eivät lapsia tehtailisi, mutta eipä tuota vieläkään saada heiltä estää, kun aikuisen yksilön oikeudet ovat paljon suuremmat kuin lapsen, sterilisaatio minusta ois hyvä olla pakollinen tietyille ihmisille.
Tarkoitatko siis että ap:n ei pitäisi olla olemassa? Aika törkeää. Kaikki ovat yhtä arvokkaita lapsuuden olosuhteista riippumatta.
Kyllä minä mielelläni olisin jäänyt syntymättä, kun koko elämän ollut sellainen olo takaraivossa etten vaan sovi tänne maailmaan jotenkin.
Keskusteluapu ja jossain harrastuksessa tai ammatissa pärjääminen olisi auttanut. Et ole niin uniikki, kuin luulet, vaan tuolla on paljon samanlaisten ulkopuolisuuden kanssa kamppailevia ja jokaisella on mahdollisuus saada menestystä jossain asiassa.
Niinpä Ap. Silti meiltä kaikilta odotetaan samaa ja tuomitaan samalta pohjalta. Mietittävää joillekin.
Minulla oli turvallinen ja onnellinen lapsuus kotona, mutta koulussa kiusattiin ja syrjittiin, ja sairastuin myöhemmin mt-ongelmiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näinhän se on, siksi ois hyvä että mielenterveys ja päihdeongelmaiset eivät lapsia tehtailisi, mutta eipä tuota vieläkään saada heiltä estää, kun aikuisen yksilön oikeudet ovat paljon suuremmat kuin lapsen, sterilisaatio minusta ois hyvä olla pakollinen tietyille ihmisille.
Tarkoitatko siis että ap:n ei pitäisi olla olemassa? Aika törkeää. Kaikki ovat yhtä arvokkaita lapsuuden olosuhteista riippumatta.
Mietitään vaikka tätä kuolleen Milo - pojan äitiä ja isä puolta , edes näissä asioissa meillä ei saada pistää kummaltakin piuhoja poikki, vaan nää ihmiset saavat jatkossa lisääntyä niin paljon kuin haluaa. Kyllä minusta pitäisi lakia muuttaa siihen suuntaan että joissakin tapauksissa ihmisen lisääntymiskyky pitäisi saada estää.
Vierailija kirjoitti:
Helpoin tapa rakentaa sisäistä turvaa on kasata rahaa pankkitilille. Moni huoli häviää, kun tietää tilillä olevan rahaa yllättäviin asioihin. Pomon kitinänkin voi suhtautua rennommin. Ilman työtäkin selviää pitkään.
Kyllä. Raha ei tuo onnea, mutta hemmetin paljon helpomman elämän se tuo.
No väitätkö jotain muuta? Oma valinta se on jääkö lapsuuden traumoihin rypemään vai tekeekö töitä päästäkseen niistä yli.