Kuinka moni oikeasti haluaisi ekoilla treffeillä tuntemattoman kanssa illalliselle?
Monessa deitti-aiheisessa keskustelussaon nostettu illallistreffit esimerkiksi hyvästä treffivalinnasta, mutta kuinka moni oikeasti haluaisi tuollaisia ekoja treffejä tuntemattoman kanssa? Ja mikä siinä on syy, että just tällaiset treffit? Itse voin lähteä illallistreffeille kyllä vaikka toisilla tai kolmansilla treffeillä, kun tietää jo, että haluaa viettää aikaa toisen kanssa ja tutustua paremmin, kun on jo todettu, että on kemiaa. Mutta missään tapauksessa en haluaisi ekoilla treffeillä syömään, enka varsinkaan jonnekin illallisravintolaan.
Kommentit (45)
Ei dinnerille tuntemattoman eikä varsinkaan tuntemattoman suomalaisen kanssa. Olisi melkoista tuskaa ylläpitää yksipuolista keskustelua jos deitti osoittautuisi tyypilliseksi tuppisuuksi. Tilanne saattaaisi olla eri jos tietäisin että juttua riittää ja tiedossa on hauska ilta.
Vierailija kirjoitti:
Toisaalta, ravintolakäynnillä näkee toisesta monta asiaa.
-Mihin ravintolaan mennään, Micheliini, Mäkkäri vai joku muu. Ehdottaako hän ravintolaa, päättääkö yksin, onko urautunut vai haluaako kokeilla jotain uutta? Myös nuukuus tai varattomuus tulee esiin, jos ei millään suostu Martinaa kalliimpaan menemään.
-Pukeutuuko tilanteeseen sopivalla tavalla?
-Saapuuko ajoissa, onko täsmällinen?
-Mitä tilataan, miten käyttäytyy henkilökuntaa kohtaan? Onko töykeä, röyhkeä, osaako esittää asiansa sulavasti? Ottaako alkoholia, paljonko, ramppaako tupakalla?
-Sosiaaliset taidot, osaako jutella, pitää yllä keskustelua? Onko tuppisuu, vain itsestään puhuva, haukkuuko kaikki vai puhuuko kauniisti kanssaihmisistä? Onko kiinnostunut sinusta ja sinun asioista?
Listaa voisi jatkaa vaikka kuinka, eikä olla päästy edes jälkkäriin...
M43
Tämä !
Vierailija kirjoitti:
Toisaalta, ravintolakäynnillä näkee toisesta monta asiaa.
-Mihin ravintolaan mennään, Micheliini, Mäkkäri vai joku muu. Ehdottaako hän ravintolaa, päättääkö yksin, onko urautunut vai haluaako kokeilla jotain uutta? Myös nuukuus tai varattomuus tulee esiin, jos ei millään suostu Martinaa kalliimpaan menemään.
-Pukeutuuko tilanteeseen sopivalla tavalla?
-Saapuuko ajoissa, onko täsmällinen?
-Mitä tilataan, miten käyttäytyy henkilökuntaa kohtaan? Onko töykeä, röyhkeä, osaako esittää asiansa sulavasti? Ottaako alkoholia, paljonko, ramppaako tupakalla?
-Sosiaaliset taidot, osaako jutella, pitää yllä keskustelua? Onko tuppisuu, vain itsestään puhuva, haukkuuko kaikki vai puhuuko kauniisti kanssaihmisistä? Onko kiinnostunut sinusta ja sinun asioista?
Listaa voisi jatkaa vaikka kuinka, eikä olla päästy edes jälkkäriin...
M43
Käytökseen ja sosiaalisiin taitoihin liittyvät asiat selviävät kahvilassakin, noita muita ehtii selvitellä myöhemminkin. Ovathan ne tärkeitä juttuja, mutta ei minua kiinnosta tietää niitä, jos miehen kanssa ei ole kemiaa ja vetovoimaa - koska silloin ne ovat yhdentekeviä, jos ei kuitenkaan kiinnostus herää. Joten siksi ekoilla treffeillä haluan keskittyä kemian selvittämiseen ja siihen, haluanko jatkaa tutustumista.
Joo ei illalliselle tai syömään eka treffeillä. Olen varmaan tylsä, mut mieluummin menen kävelylle tai kahville. Näistä pääsee liukenemaan nopeammin jos deitti ei miellytäkään. Toisilla treffeillä olen sitten useinkin käynyt syömässä.
Mielenkiintoisia nuo kommentit, että ei mene treffeille tuntemattoman kanssa. Jos on viikko kirjoiteltu, ei siinä ajassa kyllä oikeasti tutustu kehenkään. Toisen oppii tuntemaan syvemmin vasta ajan kanssa.
Jos tykkää syödä hienosti ravintolassa.
Vierailija kirjoitti:
Joo ei illalliselle tai syömään eka treffeillä. Olen varmaan tylsä, mut mieluummin menen kävelylle tai kahville. Näistä pääsee liukenemaan nopeammin jos deitti ei miellytäkään.
Eikö tuo ole aika tylyä lähteä aikaisessa vaiheessa treffejä kotiin? Kerran minä olin Seurasaaressa kävelytreffeillä miehen kanssa, joka oli tullut Helsinkiin Nokialta junalla. Hän lähti kesken treffien kotiin 2h siitä kun oltiin tavattu rautatieasemalla. Sitten hän oli myös samantien poistanut Tinder -matchin. Minulle ainakin jäi huono fiilis tuosta.
Mä kyllä huomaan jo kirjoittelu vaiheessa kiinnostaako nainen mua vai ei. Jos ja kun kiinnostaa, niin haluan kyllä tutustua kahvihetkeä pidemmän aikaa. Olis vähän jopa loukkaavaa jos ekat treffit olis vaan vartin kahvit.
Juljus kirjoitti:
Mä kyllä huomaan jo kirjoittelu vaiheessa kiinnostaako nainen mua vai ei. Jos ja kun kiinnostaa, niin haluan kyllä tutustua kahvihetkeä pidemmän aikaa. Olis vähän jopa loukkaavaa jos ekat treffit olis vaan vartin kahvit.
Niin ja ethän sä vartin juttelulla edes ehdi tutustua koko henkilöön.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo ei illalliselle tai syömään eka treffeillä. Olen varmaan tylsä, mut mieluummin menen kävelylle tai kahville. Näistä pääsee liukenemaan nopeammin jos deitti ei miellytäkään.
Eikö tuo ole aika tylyä lähteä aikaisessa vaiheessa treffejä kotiin? Kerran minä olin Seurasaaressa kävelytreffeillä miehen kanssa, joka oli tullut Helsinkiin Nokialta junalla. Hän lähti kesken treffien kotiin 2h siitä kun oltiin tavattu rautatieasemalla. Sitten hän oli myös samantien poistanut Tinder -matchin. Minulle ainakin jäi huono fiilis tuosta.
No ei se ole mun mielestä tylyä. Kaikista vaan ei kiinnostu, vaikka juttu miten luistaisi. Voin minä sen tunnin kävellä tai istua kahvilla ja todeta sitten, että valitettavasti en nyt ole kiinnostunut eikä jatkoa ole luvassa. Joskus esim. Toisen kuvat deittisovelluksessa ei ole vastannut todellisuutta yhtään, siis ei hyvällä tavalla. Kerran selvisi treffien alkajaisiksi, että mies asuu vielä exänsä kanssa, en lähde tuollaisiin kuvioihin sotkeutumaan. Jos olisin lähtenyt jonnekin tuntikausien illallisille heti, olisi tullut kiusallinen ilta. Nyt kävin tunnin lenkillä ja sitten heippa.
Millaiset treffit teillä siis oli tuon junan tuoman kanssa tarkoitus viettää jos kaksi tuntia oli sinusta liian lyhyt aika ensitreffeille? Olen itse joskus istunut todella kivoilta tuntuneilla treffeillä 4 tuntia, deittien päätteeksi mies oli poistanut matchin heti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen viime vuosien aikana käynyt treffeillä 58 eri miehen kanssa. Näistä treffeistä n. 2/3 oli illallinen tai brunssi. Aina oli vähintäänkin ihan ok tunnelma. Voihan sitä puhua pask*aa ihan muuten vaan.
Olitko noista kaikista kiinnostunut? Valtava määrä treffejä! Itse tuskin löytäisin edes 10 vuodessa noin monta oikeasti kiinnostavaa miestä. Huh!
paskat niistä miehistä. sain 40 ilmaista illallista.
Juljus kirjoitti:
Mä kyllä huomaan jo kirjoittelu vaiheessa kiinnostaako nainen mua vai ei. Jos ja kun kiinnostaa, niin haluan kyllä tutustua kahvihetkeä pidemmän aikaa. Olis vähän jopa loukkaavaa jos ekat treffit olis vaan vartin kahvit.
Miten niin "vartin kahvit"? Siellä kahvilassahan voi istua halutessaan pitkäänkin, ja kahvilasta voi myös jatkaa jonnekin muualle - kävelemään, museoon, vaikka sitten syömäänkin, jos siltä tuntuu. Jos kahvittelu loppuu vartissa, silloin on tilanteessa ollut jotain todella ongelmallista, jonka vuoksi täytyy karata paikalta pikaisesti.
Vierailija kirjoitti:
Juljus kirjoitti:
Mä kyllä huomaan jo kirjoittelu vaiheessa kiinnostaako nainen mua vai ei. Jos ja kun kiinnostaa, niin haluan kyllä tutustua kahvihetkeä pidemmän aikaa. Olis vähän jopa loukkaavaa jos ekat treffit olis vaan vartin kahvit.
Niin ja ethän sä vartin juttelulla edes ehdi tutustua koko henkilöön.
Tosin jos sen vartin aikana tulee ilmi jotain, mikä on ehdoton turn off, niin silloin vartti on aivan riittävä aika ja silloin ehti tutustua ihan riittävästi.
Koittakaa nyt ymmärtää, että ei kukaan lähde vartin kuluttua pois kiinnostavan ihmisen seurasta, jos on viihtynyt ja kokenut toisen paitsi miellyttäväksi, myös potentiaalisen oloiseksi tapailua/suhdetta ajatellen. Puhumattakaan, jos on jo selvästi kemiaa ja vetovoimaa! Jos treffit loppuvat vartissa, silloin ei pitempi aika olisi ollut kuin ajanhukkaa.
Vierailija kirjoitti:
Olen viime vuosien aikana käynyt treffeillä 58 eri miehen kanssa. Näistä treffeistä n. 2/3 oli illallinen tai brunssi. Aina oli vähintäänkin ihan ok tunnelma. Voihan sitä puhua pask*aa ihan muuten vaan.
Paskanpuhujanaisia on tullut kohdattua, ja ottaa senkin ymmärtäminen oman aikansa, mutta miksi tuhlaavat meidän molempien aikaa?
Kertoisko joku tyhmälle, että mitä siellä treffeillä oikein tehdään, jos siellä ei toista saa mielessään arvioida? Jos toinen paljastuu täydeksi mulquksi, niin onko se ihan ok, koska ei saanut toista arvioida?
Miten te sitten valitsette seurustelukumppaninne?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toisaalta, ravintolakäynnillä näkee toisesta monta asiaa.
-Mihin ravintolaan mennään, Micheliini, Mäkkäri vai joku muu. Ehdottaako hän ravintolaa, päättääkö yksin, onko urautunut vai haluaako kokeilla jotain uutta? Myös nuukuus tai varattomuus tulee esiin, jos ei millään suostu Martinaa kalliimpaan menemään.
-Pukeutuuko tilanteeseen sopivalla tavalla?
-Saapuuko ajoissa, onko täsmällinen?
-Mitä tilataan, miten käyttäytyy henkilökuntaa kohtaan? Onko töykeä, röyhkeä, osaako esittää asiansa sulavasti? Ottaako alkoholia, paljonko, ramppaako tupakalla?
-Sosiaaliset taidot, osaako jutella, pitää yllä keskustelua? Onko tuppisuu, vain itsestään puhuva, haukkuuko kaikki vai puhuuko kauniisti kanssaihmisistä? Onko kiinnostunut sinusta ja sinun asioista?
Listaa voisi jatkaa vaikka kuinka, eikä olla päästy edes jälkkäriin...
M43
Niin no jos oikein haluaa leanata ajankäyttönsä niin monesti riittää toisen naaman näkeminen/äänen kuuleminen/ekan viestin lukeminen, jos toinen on yksinkertaisesti niin etova, niin onhan se turhaa selvitellä muita ominaisuuksia sen enempää.
M43
Vierailija kirjoitti:
En ylipäänsä menisi treffeille tuntemattoman kanssa, vaan vasta sen jälkeen kun on tutustuttu viestittelemällä ja mahdollisesti puheluilla.
Eilen kävin ensimmäisillä treffeillä lounaalla ja sen jälkeen jatkettiin kotiini. Mutta olimme viestitelleet tiiviisti noin viikon sitä ennen.
Tuntematon se ihminen silti on. Ei pelkällä viestittelyllä ja puheluilla toinen tarpeeksi tutuksi tule eikä voi olla varma onko kemiaa. Livenä sen vasta tietää.
Juljus kirjoitti:
Mä kyllä huomaan jo kirjoittelu vaiheessa kiinnostaako nainen mua vai ei. Jos ja kun kiinnostaa, niin haluan kyllä tutustua kahvihetkeä pidemmän aikaa. Olis vähän jopa loukkaavaa jos ekat treffit olis vaan vartin kahvit.
Eiköhän se kahvihetki jatkuu pidempäänkin, jos sinun lisäksesi myös vastapuoli on kiinnostunut.
Ei kai tässä missään speed datingissa oltu, kello kun lyö niin on vaihdettava pöytää?
Vierailija kirjoitti:
Olen jo 43v, täytyy tunnustaa etten koskaan ole ollut treffeillä. Jokainen parisuhteeni on alkanut sillä, että jostain syystä ollaan päädytty panemaan ja sen jälkeen haluttu siitä jatkaa suoraan suhteeseen. Sinkkuna olen ollut viimeksi kesällä 1999.
Eli olet jo etsinyt uuden aina valmiiksi ja vaihtanut lennosta toiseen?
Vierailija kirjoitti:
Ei dinnerille tuntemattoman eikä varsinkaan tuntemattoman suomalaisen kanssa. Olisi melkoista tuskaa ylläpitää yksipuolista keskustelua jos deitti osoittautuisi tyypilliseksi tuppisuuksi. Tilanne saattaaisi olla eri jos tietäisin että juttua riittää ja tiedossa on hauska ilta.
Sanan dinneri voisi poistaa käytöstä. Tuollaista saakelin paskaa pitää suoltaa. Meillä on ihan omakin mieli ja voi käyttää sanaa illallinen!
Jotta haluan mennä treffeille, niin kyllä mun täytyy jo jostain se ihminen tuntea ja olla tavannut ihan kasvokkainkin. Mielellään useita kertoja jossain neutraalissa yhteydessä. Sitten kun ekoille treffeille mennään kahdestan, niin tiedetään jo, että jotain kiinnostusta ja kemiaa on.