Millaiseksi teidän mielestänne Mr.Darcyn ja Elizabet Bennettin avioliitto kehittyi? Ylpeys ja ennakkoluulo siis.

Kyllähän palvelusväki varastelisi aivan räävittömästi, jos talon emäntä ei yhtään ymmärtäisi tarkastaa tilejä. Lizzien kykyihin luottaisin, mutta Bingleyt ovatkin toinen juttu. Ehkä juuri siksi Darcy suhtautui ystäväänsä niin suojelevasti ja määräilevästi.

Isä Bennet on mielenkiintoisen ristiriitainen hahmo. Ystävällinen ja armottoman saamaton. Varallisuuttaan ei ollut pystynyt kartuttamaan eikä hänestä juurikaan ollut hyötyä Lydian asiassa. Huokaili tilikirjojensa kanssa ja muuten oli nenä kirjassa eristäytyneenä muusta perheestä. Mutta noin sen ajan herrasmiesten kai oli tapana elää. Itse asiassa äiti Bennet oli huomattavasti pontevampi yrittäessään turvata tyttärien tulevaisuuden.

Tuli mieleeni, että isä oli nainut kauppiaspiireistä vaimon myötäjäisten vuoksi. Se selittäisi puolisoiden yhteensopimattomuuden.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvä liitto.

Lisäksi siihen aikaan ei erottu, eli oli aitoa tahtoa tulla toimeen.

 

Tämä. 

Siitä huolimatta kuvittelen, että Wickham kyllä jättäisi Lydian muutaman vuoden päästä ja muuttaisi ulkomaille tms.

Ei virallista eroa toki,mutta L jäisi hylättynä ikävöimään.

Ihan varmasti. Wickham ei voi jaksaa Lydiaa kauan. 

Lydia oli rakastunut, Wickham taas kyllästynyt ja itserakas naimisiinmennessään. Kummallakaan ei ole rahaa eikä ahkeruutta. 

Wickham karkaa Eurooppaan hummailemaan ja Lydia jää lapsen/lasten kanssa Englantiin. Rahattomana kiertää siskojensa luona asumassa, vaihtaa taloa kun emänniltä palaa hermo. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ymmärrä vieläkään, miksi Elizabeth Bennett olisi muka huonompi tai ns. huonommasta suvusta kuin Darcy. Selittäkää tälle tyhmälle. Hänen isänsähän on herrasmies eli maa-aatelistoa.Elizabeth sanookin Lady Catherinelle, että Mr Darcy on herrasmies ja minä olen herrasmiehen tytär. Hehän olisivat samalla viivalla. Esim. Caroline Bingley, joka halveksuu kaikkea ja varsinkin Elizabethia on alempana arvoasteikossa. Mistä sitten moinen halveksunta?

Raha, ihan kuten nykyäänkin. Ja vielä iso kasa pikkusiskoja sitten elätettäväksi. 

Äh. Nimenomaan päinvastoin. 

1700-luvulla ja vielä pitkälle 1800-luvulla Englannissa ratkaiseva juttu oli perheen nimi ja asema sääty-yhteiskunnassa. Rikas porvari oli alemmassa asemassa kuin köyhä aatelinen. 

Raha ja varsinkin ns uusi raha  nosti perheen asemaa vasta 1800-luvun loppupuolella. Mm Dickens kertoo näistä uusrikkaista varsin terävästi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ymmärrä vieläkään, miksi Elizabeth Bennett olisi muka huonompi tai ns. huonommasta suvusta kuin Darcy. Selittäkää tälle tyhmälle. Hänen isänsähän on herrasmies eli maa-aatelistoa.Elizabeth sanookin Lady Catherinelle, että Mr Darcy on herrasmies ja minä olen herrasmiehen tytär. Hehän olisivat samalla viivalla. Esim. Caroline Bingley, joka halveksuu kaikkea ja varsinkin Elizabethia on alempana arvoasteikossa. Mistä sitten moinen halveksunta?

Raha, ihan kuten nykyäänkin. Ja vielä iso kasa pikkusiskoja sitten elätettäväksi. 

Äh. Nimenomaan päinvastoin. 

1700-luvulla ja vielä pitkälle 1800-luvulla Englannissa ratkaiseva juttu oli perheen nimi ja asema sääty-yhteiskunnassa. Rikas porvari oli alemmassa asemassa kuin köyhä aatelinen. 

Raha ja varsinkin ns uusi raha  no

Periaatteessa joo,  mutta olikohan käytännössä? Vähän samahan se on nykyäänkin, että koulutus on erittäin arvostettua ja assyriologiasta tai sammalten evoluutiosta väitellyt tohtori on tohtori ja siis erittäin korkeasti koulutettu ihminen. Silti menestyvän yrityksen peruskoulupohjalta ponnistava toimitusjohtaja ison audinsa kanssa on omalla tavallaan yhteiskunnassa aika paljon paremmassa asemassa kuin se pätkätyötä tekevä apurahoja anova rutiköyhä humanisti tai biologi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvä liitto.

Lisäksi siihen aikaan ei erottu, eli oli aitoa tahtoa tulla toimeen.

 

Tämä. 

Siitä huolimatta kuvittelen, että Wickham kyllä jättäisi Lydian muutaman vuoden päästä ja muuttaisi ulkomaille tms.

Ei virallista eroa toki,mutta L jäisi hylättynä ikävöimään.

Ihan varmasti. Wickham ei voi jaksaa Lydiaa kauan. 

Lydia oli rakastunut, Wickham taas kyllästynyt ja itserakas naimisiinmennessään. Kummallakaan ei ole rahaa eikä ahkeruutta. 

Wickham karkaa Eurooppaan hummailemaan ja Lydia jää lapsen/lasten kanssa Englantiin. Rahattomana kiertää siskojensa luona asumassa, vaihtaa taloa kun emänniltä palaa hermo. 

Samaa mieltä, mutta ehkä Wickham pakenee velkojaan siirtomaihin (Intiaan?).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ymmärrä vieläkään, miksi Elizabeth Bennett olisi muka huonompi tai ns. huonommasta suvusta kuin Darcy. Selittäkää tälle tyhmälle. Hänen isänsähän on herrasmies eli maa-aatelistoa.Elizabeth sanookin Lady Catherinelle, että Mr Darcy on herrasmies ja minä olen herrasmiehen tytär. Hehän olisivat samalla viivalla. Esim. Caroline Bingley, joka halveksuu kaikkea ja varsinkin Elizabethia on alempana arvoasteikossa. Mistä sitten moinen halveksunta?

Raha, ihan kuten nykyäänkin. Ja vielä iso kasa pikkusiskoja sitten elätettäväksi. 

Äh. Nimenomaan päinvastoin. 

1700-luvulla ja vielä pitkälle 1800-luvulla Englannissa ratkaiseva juttu oli perheen nimi ja asema sääty-yhteiskunnassa. Rikas porvari oli alemmassa asemassa kuin köyhä aatelinen. 

Raha ja varsinkin ns uusi raha  no

Ehkä pelkkä raha ei itsessään ollut mitään, mutta rahakas neito oli kovaa valuuttaa köyhtyneiden aatelissukujen poikien näkökulmasta, ja jälkeläisillähän oli sitten molemmat, nimi ja rahaa.

Mielenkiintoinen kuvio oli sitten vielä tuo Amerikan luokkaretki. Aatelisperheiden nuoremmat pojat lähetettiin meren taa, missä he muodostivat etelävaltioiden aristokraatin. Ja myöhemmin taas amerikkalaisten rahaperheiden tyttäriä naitettiin takaisin Britanniaan, jotta saatiin rahaa sukulinnojen ylläpitoon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Katsoin taas kerran kaikki jaksot putkeen.  Vanhoja tuotantoja on mukava katsoa, kun niistä puuttuu nykyinen päälleliimattu, väkisin ympätty mo ni muot ois uus. Uusissa historiallisissa sarjoissa se on mennyt naurettavuuksiin asti. Lizzyn mutsi on tapaus, samoin herra Collins. 😱😄

 

 

Jaa. Minua taas ärsyttää kaltaisesi ihmiset, joille on pakkomielle tuoda tuota ahdasta ajattelumallia kaikkialle. Tähänkään ketjuun et pystynyt kommentoimaan ilman ulinaa.

Se nyt vain on fakta, että esim. mustaihoiset eivät olleet aatelisia Englannissa tuohon aikaan. Jopa oikeita historiallisia ihmisiä on uusissa tuotannoissa muutettu mustaihoisiksi vaikka ovat olleet oikeasti valkoihoisia. Miksi näin pitää tehdä? Kuvitelkaa mikä poru siitä nousisi jos valkoihoinen näyttelisi esim. Martin Luther King

Olen eri, mutta voisitkohan mennä johonkin toiseen ketjuun tai perustaa sellaisen agendallesi.

Elinvoimainen mies, todennäköisesti paljon lapsia. 

Jos Mr Darcy olisi Colin Firthin näköinen niin omakseni hakisin 😁

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitenkähän Elisabeth ja Jane selvisivät suurten kartanoiden taloudenhoidosta?

 

 

 

 

Isoissa kartanoissa taloudenhoitaja vastasi kaikista käytånnön asioista, talon emännän kanssahan käytiin läpi lähinnä tarjoilut yms. Toisaalta Jane ja Lizzie varmasti ymmärsivät taloudenpidon sekä rahan päälle, ja osasivat varmasti ottaa niihin kantaa, verrattuna sellaiseen joka olisi syntynyt ylempään luokkaan.

Luultavasti köyhän maa-aateliperheen vanhimmat tyttäret ymmärsivät erittäin paljon talousasioista. Ruokarahojen riittäminen ja soveliaat tarjottavat vieraille, vaatteet ja niiden teettäminen ja niin edelleen.  Kirjassa käy ilmi, että jopa huithapelit shoppailijat Kitty ja Lydia osasivat purkaa ruman hatun osiin ja tehdä siitä nätimmän ihan helposti.

Vierailija kirjoitti:

Jos Mr Darcy olisi Colin Firthin näköinen niin omakseni hakisin 😁

Jono! 

Kun Lydia karkaa Wickhamin kanssa, rouva Bennet vaikeroi, että nyt perheen isä varmasti haastaa Wickhamin kaksintaisteluun ja saa surmansa. Jäin miettimään, miksi tiettävästi kukaan ei lopulta haastanut Wickhamia kaksintaisteluun, vaikka monella henkilöllä oli syytä häntä vihata. Miksi esim. Darcy ei haastanut Wickhamia Georgiana-keissin yhteydessä? Oliko syynä se, että hän oli asemansa vuoksi niin paljon Wickhamin yläpuolella, ettei se olisi ollut hänen arvolleen sopivaa? Halusiko hän suojella Georgianaa huomiolta, jota kaksintaistelu olisi herättänyt? Vai halusiko hän yksinkertaisesti suojella omaa henkeään ja siten siskonkin tulevaisuutta? Ymmärtääkseni kaksintaistelut olivat kuitenkin tuohon aikaan Englannissa laillisia.

Yksi idea vielä. Ehkä iloluontoinen Lydia löytää Wickhamin hänet hylättyä jonkun elähtäneen ukon elättämään itsensä. Rakastajattariahan varakkaat miehet ylläpitivät tuohon aikaan. Häpeähän se olisi ollut muulle perheelle, paitsi tietysti äiti Bennetille, joka uskoo kuopuksestaan pelkkää hyvää. 

Tämä on hieno tarina, josta saa joka kerralla jotakin uutta irti. Olen aiemmin pitänyt herra Bennetiä melko sympaattisena hahmona, varsinkin karmeaan vaimoonsa nähden. Nyt alan olla sitä mieltä, että hän oli perheessään se "mahdollistaja", joka antoi tytärtensä ajautua sivuraiteille. Hänellä olisi ollut kykyä huolehtia tytärten kasvatuksesta ja koulutuksesta, päätellen ainakin siitä, miten hän osaa keskustella Lizzien kanssa syntyjä syviä. Sen sijaan hän vetäytyy omiin oloihinsa ja viljelee ylimielisen ironista huumoria perheen naisväen kotkotuksista. Epäilemättä hän valitsi puolisonsa väärin ja kenties siitä masentuneena jossain kohtaa luovutti. Varsinkin nuoremmat tyttäret olisivat kaivanneet varmasti tiukempia rajoja, Mary opastusta sosiaalisiin suhteisiin ja Janekin kenties jonkinlaista rohkaisua itsensä ilmaisemiseen. Kaikki lapset olisivat tarvinneet isältään rakkautta, josta valtaosa taisi mennä Lizzielle. Isä-Bennet ihailee älykästä ja tarmokasta Lizzietä, mutta minusta hän itse muistuttaa lapsistaan eniten Maryä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitenkähän Elisabeth ja Jane selvisivät suurten kartanoiden taloudenhoidosta?

 

 

 

 

Isoissa kartanoissa taloudenhoitaja vastasi kaikista käytånnön asioista, talon emännän kanssahan käytiin läpi lähinnä tarjoilut yms. Toisaalta Jane ja Lizzie varmasti ymmärsivät taloudenpidon sekä rahan päälle, ja osasivat varmasti ottaa niihin kantaa, verrattuna sellaiseen joka olisi syntynyt ylempään luokkaan.

Luultavasti köyhän maa-aateliperheen vanhimmat tyttäret ymmärsivät erittäin paljon talousasioista. Ruokarahojen riittäminen ja soveliaat tarjottavat vieraille, vaatteet ja niiden teettäminen ja niin edelleen.  Kirjassa käy ilmi, että jopa huithapelit shoppailijat Kitty ja Lydia osasivat purkaa ruman hatun osiin ja tehdä siitä nätimmän ihan helposti.

Kitty ja Lydia osasivat ottaa kaiken irti neularahoistaan, mutta toinen juttu, olisiko heiltä onnistunut oikeasti palvelijoiden 

palkkaaminen ja työsuhdeasiat. Kartanon emännän työ on ollut yhdistelmä risteilyemännän ja hr-spesialistin hommia. Toisaalta pitää myös ottaa huomioon, että kumpainenkin oli erittäin nuori ja oppimaton. Etenkin Kittystä olisi voinut kasvaa iän myötä ihan järkeväkin ihminen.

Vierailija kirjoitti:

Tämä on hieno tarina, josta saa joka kerralla jotakin uutta irti. Olen aiemmin pitänyt herra Bennetiä melko sympaattisena hahmona, varsinkin karmeaan vaimoonsa nähden. Nyt alan olla sitä mieltä, että hän oli perheessään se "mahdollistaja", joka antoi tytärtensä ajautua sivuraiteille. Hänellä olisi ollut kykyä huolehtia tytärten kasvatuksesta ja koulutuksesta, päätellen ainakin siitä, miten hän osaa keskustella Lizzien kanssa syntyjä syviä. Sen sijaan hän vetäytyy omiin oloihinsa ja viljelee ylimielisen ironista huumoria perheen naisväen kotkotuksista. Epäilemättä hän valitsi puolisonsa väärin ja kenties siitä masentuneena jossain kohtaa luovutti. Varsinkin nuoremmat tyttäret olisivat kaivanneet varmasti tiukempia rajoja, Mary opastusta sosiaalisiin suhteisiin ja Janekin kenties jonkinlaista rohkaisua itsensä ilmaisemiseen. Kaikki lapset olisivat tarvinneet isältään rakkautta, josta valtaosa taisi mennä Lizzielle. Isä-Bennet ihailee älykästä

 

 

Isä-Bennethän toteaa Lizzielle, että uskoi ja toivoi ennen pitkään saavansa pojan, joka perisi omaisuuden ja huolehtisi äiti-Bennetistä ja sisaruksista. Sen takia ei ollut säästänyt tyttöjen myötäjäisiinkään ajoissa. Kaipa se sama syy oli myös sitten siihen kasvatuksen ja koulutuksen puutteeseenkin. 

Vierailija kirjoitti:

Kun Lydia karkaa Wickhamin kanssa, rouva Bennet vaikeroi, että nyt perheen isä varmasti haastaa Wickhamin kaksintaisteluun ja saa surmansa. Jäin miettimään, miksi tiettävästi kukaan ei lopulta haastanut Wickhamia kaksintaisteluun, vaikka monella henkilöllä oli syytä häntä vihata. Miksi esim. Darcy ei haastanut Wickhamia Georgiana-keissin yhteydessä? Oliko syynä se, että hän oli asemansa vuoksi niin paljon Wickhamin yläpuolella, ettei se olisi ollut hänen arvolleen sopivaa? Halusiko hän suojella Georgianaa huomiolta, jota kaksintaistelu olisi herättänyt? Vai halusiko hän yksinkertaisesti suojella omaa henkeään ja siten siskonkin tulevaisuutta? Ymmärtääkseni kaksintaistelut olivat kuitenkin tuohon aikaan Englannissa laillisia.

Kaksintaistelut eivät virallisesti ole ollut laillisia sitten keskiajan, mutta niitä siedettiin ja katsottiin sormien läpi pitkään. Austenin aikana ne olivat jo laittomia ja viranomaiset suhtautuivat niihin tiukasti.

Vierailija kirjoitti:

Tämä on hieno tarina, josta saa joka kerralla jotakin uutta irti. Olen aiemmin pitänyt herra Bennetiä melko sympaattisena hahmona, varsinkin karmeaan vaimoonsa nähden. Nyt alan olla sitä mieltä, että hän oli perheessään se "mahdollistaja", joka antoi tytärtensä ajautua sivuraiteille. Hänellä olisi ollut kykyä huolehtia tytärten kasvatuksesta ja koulutuksesta, päätellen ainakin siitä, miten hän osaa keskustella Lizzien kanssa syntyjä syviä. Sen sijaan hän vetäytyy omiin oloihinsa ja viljelee ylimielisen ironista huumoria perheen naisväen kotkotuksista. Epäilemättä hän valitsi puolisonsa väärin ja kenties siitä masentuneena jossain kohtaa luovutti. Varsinkin nuoremmat tyttäret olisivat kaivanneet varmasti tiukempia rajoja, Mary opastusta sosiaalisiin suhteisiin ja Janekin kenties jonkinlaista rohkaisua itsensä ilmaisemiseen. Kaikki lapset olisivat tarvinneet isältään rakkautta, josta valtaosa taisi mennä Lizzielle. Isä-Bennet ihailee älykästä

Juuri näin minäkin ajattelen! Herra Bennet on vaimoaan jopa suurempi syypää tyttöjen alennustilaan, sillä hän on vaimoaan älykkäämpi ja näkee selvästi epäkohdat lapsissaan, muttei yritäkään korjata niitä. Päinvastoin hän laiminlyö tyttöjä aineellisesti ja henkisesti. Ei kunnon myötäjäisiä, ei koulutusta, ei isän rakkautta. Etenkin Lydian käytös oikein huutaa isän huomion puutetta.

Joskus aiemmin vastaavassa ketjussa pohdiskelin herra Bennetin taustaa. Hänellä ei vaikuta olevan lainkaan sukulaisia eikä ystäviä. Onko jokin tauti ehkä vienyt häneltä koko perheen nuorella iällä? Onko talon pitänyt alun perin mennä jollekin muulle sukulaiselle? Jotenkin hän vaikuttaa masentuneelta. Hänellä ei ole mitään motivaatiota maa-aatelin velvollisuuksiin ja vielä vähemmän huvituksiin. Vaimon hän otti samalta kylältä oman säätynsä alapuolelta, eikö hän jaksanut reissailua, kosiskelua ja tanssiaisia?

Mary-vertaus oli mainio.

"Isä-Bennethän toteaa Lizzielle, että uskoi ja toivoi ennen pitkään saavansa pojan, joka perisi omaisuuden ja huolehtisi äiti-Bennetistä ja sisaruksista. "

Poika olisi saattanut olla typerys ja/tai ilkeä, joka olisi viis välittänyt sisaristaan. 

Olen samaa mieltä tuon aikaisemman kirjoittajan kanssa, että isä Bennet ei oikeastaan ole niin sympaattinen ja järkevä hahmo kuin pinnallisesti tarkasteltuna voisi kuvitella. 

Vierailija kirjoitti:

"Isä-Bennethän toteaa Lizzielle, että uskoi ja toivoi ennen pitkään saavansa pojan, joka perisi omaisuuden ja huolehtisi äiti-Bennetistä ja sisaruksista. "

 

Poika olisi saattanut olla typerys ja/tai ilkeä, joka olisi viis välittänyt sisaristaan. 

Olen samaa mieltä tuon aikaisemman kirjoittajan kanssa, että isä Bennet ei oikeastaan ole niin sympaattinen ja järkevä hahmo kuin pinnallisesti tarkasteltuna voisi kuvitella. 

Juuri näin! Rouva Bennetin geeneillä ja kasvatuksella se poikakaan ei välttämättä olisi ollut mikään penaalin terävin kynä. Ehkä juoppo tai peluri. 

Periaatteessahan heille voisi vielä kirjan tapahtumien jälkeenkin syntyä iltatähti. Mutta se olisi sitten kokonaan toinen tarina se. Austen yhdisti tässä hienosti naisten yleisen aseman sääty-yhteiskunnassa tähän yksittäiseen perheeseen, jonka tyttärille oli jaettu huonot kortit elämässä. Heillä oli muutama huvikausi aikaa pelastaa äitinsä ja siskojen tulevaisuus omilla avuillaan, antamatta kuitenkaan itsestään liian miehenkipeää vaikutelmaa. Hurja asetelma.