+++ ENSIKOT viikoilla 17-18 +++

Onkos vapusta toivuttu?

Nopsaan vaan taas moikkailen kaikille; erityisheippa Pepsille ja Auroralle, kiva kun kävitte tervehtimässä! Voi kun aika kuluu nopeasti, muistan ihan hyvin kun samassa pinossa piinisteltiin : )



Pariisista selvitty, ja kiitos muuten kaikille hyvän matkan toivotuksista - oli kyllä tosi onnistunut reissu, sekä työasiat että vapaa-aika sujuivat hienosti... Miehen kanssa oli kyllä kieltämättä aika romanttista katsella Eiffel-tornista avautuvia maisemia ja istuskella hämyisessä bistrossa siemailemassa viiniä.

Positiivista viikon jatkoa jokaiselle Enskalle! Oliskos kellään (=esim. Killalla) mitään uutisia??

T. Jessica

Ei tainnut plussatuulien puhaltelu auttaa! En tiedä itkiskö nyt vai vasta illalla kotona: ei nähtävästi tarvii testata ollenkaan, niin selvät menkkakivut että tuskin tarvii perjantaita odotella... :( Tiedetään, ettei peli oo menetetty ennen kuin täti saapuu, mutta en mä kyllä jaksa enää mitään toivoa. Se inssi oli varmaan ihan liian myöhään, kun se rakkula oli ehkä puhjennut jo sata vuotta ennen sitä... Tai jos testais jo huomenna, niin saisi lopettaa luget ja varata aikaa seuraavaan kiertoon.



Sori tää kurja viesti, oli vaan pakko tulla kertomaan...



Auroralle huiskutus!



Killa pp 12

Killa, iso hali täältä *rutistaa kovasti*. Ei varmaan auta, vaikka sanonkin, että tiedän tasan miltä susta tuntuu. Tsemppiä!!

J.

KILLA voi kun ikäviä uutisia. Iso haliruttaus täältä ja koitahan jaksella! Äläkä nyt ihan vielä heitä toivoa kokonaan, voihan ne kivut merkitäkin jotain muuta!



DIINA kiva kun pitkästä aikaa kirjoittelit! Ja uskon kyllä että jos se plussa testiin pätkähtää niin ei yhtään harmita vaikka joutuisi vaihtamaan hääpuvun isompaan!



Minä en ole vielä rouva-säädyssä, vasta viime uutena vuotena menimme kihloihin. Yhdessä ollaan oltu reilut 5 vuotta. Mies on ollut kerran aikaisemmin lyhyesti naimisissa, minä en ole ollut edes kihloissa ennen tätä. Ei olla vielä päätetty hääpäivää, varmaan aikaisintaan ensi vuonna. Jos kaikki menisi haaveiden mukaan niin nyt ensin saataisiin se ensimmäinen lapsi, sitten mentäis naimisiin ja sen jälkeen pari lasta lisää. Mutta ne on vain haaveita ja tuntuvat edelleen hyvin kaukaisilta!



AURORAlle huiskutukset, kiva kun kävit meitä tervehtimässä!



Oma napa: Tänään tuntuu maha jo hiukan turvonneelta, vyötäkin piti löysentää. Ehkä ne pistokset sentään sittenkin vaikuttaa jotain? Mitään kipua ei kyllä tunnu missään. Jännittää jo kovasti perjantain ultra. Mulla on taas maanantaina hammaslääkärikin. Alkaa jo kohta mennä hankalaksi täällä töissä selittely, kun olen koko ajan jossain lääkärissä! Onneksi tänne on huomenna tulossa kaksi innokasta kesätyöntekijää, delegoin kaikki hommani niille niin saan itse rauhassa olla poissa!

Salaa töissä nopsaan kerron ulta-kuulumiset.....



Uskottava se on!! Ihan oikea sikiö köllötteli ihan oikeassa paikassa ja pikku-pikku sydän löi tiuhaan!!! Muuta selvää siitä kuvasta ei oikeastaan saanutkaan paitsi ruskuaispussi näkyi selvästi. JES!!!! Kaikki näytti siis siltä kuin tässä vaiheessa pitääkin.



Ja Killalle: voi harmitusten harmitus!!! Mut älä vielä heitä kirvestä kokonaan kaivoon. Mun kaverilla oli mega menkkaoireet ja oli kuitenkin onnellisesti raskaana. Toisaalta tiedän hyvin myös sun tunteen! Saat siis luvan myös itkeä tirauttaa ja seuraavalla kerralla sitten!



Nyt palattava töiden pariin....



Kille

Piti ottaa pieni tauko työnteosta ja tulla lukaisemaan pinon kuulumiset.



Vappu meni täällä päässä hyvin rauhallisesti - oltiin ihan vaan kotosalla kahdestaan, tehtiin hyvää ruokaa yhdessä ja korkattiin punkku, ihanan rentouttavaa :)



Diina: Täällä ollaan elelty rouvana kohta pari vuotta, sitä ennen oltiin kimpassa pyöreät kahdeksan vuotta - eli meillä päti " hitaasti hyvä tulee" ...Ihanaa kun teillä on tärkeä päivä tulollaan, häät ovat aina niin kivoja juhlia! Toivotaan myös että joudut ostamaan uuden puvun kun vanha käy pieneksi ;-)



Tuisku: Kiitokset muniksenkasvatus tsempeistä! Nähtävästi tsemppaus auttoi, koska kaksi hyvän kokoista munista näkyi tänään ultrassa :)



Jessica: tervetuloa takaisin romanttisesta Pariisista! Kiva kuulla, että reissu oli kaikin puolin onnistunut!



Killa: älä nyt vielä masennu, peukutetaan oikein sikana että ne tuntemukset olisi jotain vallan muuta kuin menkkoja enteileviä. *lähettää ison voimia antavan halauksen*



Brookella pistokset rupeavat vaikuttamaan :) Tiedän hyvin tunteen kun pitää koko ajan kehitellä tekosyitä, että pääse luistamaan töistä. Viime viikolla sanoin vaan, että olen menossa hammaslääkäriin kun meninkin ultraan. Naurettiin sitten yhdessä lääkärin kanssa asiaa - onhan ultrassakin tavallaan " suu auki" ;-) Piru vaan, että oikeakin hammaslääkärikäynti lähestyy :-o



Kille: Vautsi vau!! On varmaan ihan mahtava fiilis kun ensimmäisiä kertoja näkee oman pienen ihmisenalun! Ihanaa :)



ON: tänään jälleen kerran ultra josta siis kävi ilmi, että kaksi hienoa munista möllöttää oikealla puolella! Myös veriarvot olivat ok, joten tänään koukataankin sitten töitten jälkeen apteekissa ja ostetaan Pregnyliä ja illalla piikitän. Jee! Sit vaan loppuviikko keskitytään ahkeraan pupuiluun ja toivotaan parasta! En viitsinyt enää jankuttaa sitä inssi-asiaa, mutta jumakauta seuraavalla kerralla kyllä VAADIN inssiä myös meille!!! Tai tietty toivon, ettei seuraavaa kertaa tulisi...



Nyt takaisin työn tekoon, mutta *vilkutukset* myös kaikille muille Enskoille!



-Buumi

Ja hauskaa vapunjälkeistä elämää... Tästä kai se virallinen kevät alkaa. Vaikka eipä siltä tuntunut, kun pyörällä sotki töistä kotiin raekuuron keskellä. No, ehkäpä se aurinko vielä pilkahtaa.



Meillä vappu meni hyvin rauhallisissa merkeissä. Oltiin kotosalla, syötiin hyvin ja tietysti vähän kilisteltiinkin. Oli nimittäin ihan " pakko" ostaa uutuus-kuoharia, sellaista punaista mansikan makuista. (Myönnän, olen mainosten uhri...) Vappu on siis onnellisesti takana ja nyt lasketaan viikkoja ja päiviä kesälomaan. Jihaa!



Voi Killa, toivottavasti ne kivut olisivat vaan jotain hämäystä. Älä vielä pliiiiiis luovuta. Itse ainakin haluan vielä hetken piinailla kanssasi ja toivoa sitä plussaa.



Vilkutuksia ja tsempityksiä kaikille muillekin! Ja vilkutuksia tietysti myös Auroralle, kiva kuulla sinustakin.



ON: Ei vieläkään mitään ihmeellistä. Ovista odotellaan. Tänään on kp16, joten jos samalla tavalla edetään kuin edellisellä kerralla, niin huomenna pitäisi tikkuun piirtyä kaksi tasavahvaa viivaa. Toivotaan, toivotaan... eihän tässä muuta voi. On se ihmisen mieli omituinen, tuli taas kerran todistettua. Työkaverini sai muutama päivä sitten vauvan ja jotenkin sen uutisen kuuleminen sai taas maailman kirjat sekaisin. Olihan se toki tiedossa, että vauva syntyy -ei kai se kohtuunkaan voi asumaan jäädä, mutta siitä huolimatta viesti sai fiilikset pakkasen puolelle. Viime aikoina vain raskausuutiset ovat saaneet mielen matalaksi, mutta nyt kävi sama juttu syntymisuutisen kanssa. Onkohan tässä pää sekoamassa kokonaan? Pahalta tuntuu myöntää, että kateus saa ihmisen sekoamaan.



No, nyt jatkan sekoilemista muiden asioiden parissa. Kaikkea hyvää kaikille!

~dese

Huh, minkä pinon olitte näpytellyt...Nyt vihdoin itsekin pääseen sitä täyttämään. Vapusta selvitty täälläkin. Itse aatto meni rauhallisesti, mutta sitten eilen tuli valvottua vieraiden kanssa ja kilisteltyä. Oli hiukan toistaitoinenolo töissä tänään ;)



Ensiksi tervetulotoivotukset hapölle! Harmi, että matkaa täytyy täältä jatkaa, mutta niin mielettömään seuraan olet kyllä tullut! Tukea ja turvaa saa niin paljon =)



Naksu, kuinkas meni inssi? Kaikki kunnossa ja uusi piinailu nostaa päätään ;) Mukava oli lueskella tuota muniksen kasvukertomusta ja toivotaan, että se neljäs inssi olisi jo turhaa suunnittelua! :)



Tuiskulla on siellä kyytiläinen masussa! Nyt vain toivotaan, että pitää kiinni ja pysyykin matkassa =) Hurjan kuulonen punktio kipuineen. Mikäs nyt on vointi?



Jessica, hyvin siis reissu meni ja Pariisi näytti varmasti ihanalta =) Mukavaa, kun sai yhdistettyä työn ja vapaa-ajan¿Kyllä teki varmasti hyvää!



Killa, mä täällä hymyilen, itselle, kun kertoilit noista itkukohtauksista. Mä olen lahjakkaasti itkenyt labra-tädille ja sille mun vyöhyketerapeutille, eikä mulla ole ollut edes mitään ylimäärästä hormonihoitoa¿Että eihän se kivaa ole tuhrustaa, mutta ihan kiva jos se pysyy neljän seinän sisällä ;) Harmi tuntemuksesi, jaksuja sinne kovasti! *halaan niin lujaa, että puristaa*



Buumi, oikein ihana kuulla, että ultrassa oli hyviä uutisia! Onneksi kiertoa ei jouduttu keskeyttämään. Toivotaan nyt vain, että homma jatkuu samaa positiivista rataa =)



Keijulle harmitushalit sen tädin hyökkimisen johdosta! *halaa lujaa ja hartaasti* Onko yhtään siipi noussut?



Harmi Brooke, kun kierto venyi ja se pirulainen odotutti itseään! Ärsyttävää, todella! Mutta nyt siellä ollaan onneksi jo piikitelty ja sumuteltu¿Kuinkas on mennyt?



Ihana Kille kuulla ultra-kuulumisia ja se että kaikki on niin kuin pitää! Hymyilen täällä yksikseni uutisille!



Nuutille muuten vilkutuksia sinne meren taakse! Ja Deselle myös iiiisooojaaa haleja!



Diina, sitten vain uutta pukua kehiin, jos masuasukin takia ei päälle mene! Nyt kun olet oikein uhmannut, niin voi hyvinkin käydä niin :) Täällä ollaan rouvana oltu pari vuotta, yhdessä yhteensä seitsemän! Kauhea kun aika menee nopsaa...



ON; Täällä bongattiin vahva ovisplussa maanantaina! Uskomaton tunne oli¿Ajattelin vain huvikseni tikutella ja ajattelin, että ei siinä kuitenkaan mitään näy. Viimekierron aikana en siis saanut viivoja. Noh, kuinkas kävikään¿Tuli kyllä sitten hyödynnettyä oikein urakalla. Katsotaan nyt onko mitään odotettavissa, mutta ainakin iloitsen täysillä tästä. Jotain jännättävää täälläkin, kun muuten niin hiljaista. Ai, niin maanantaina meni myös postin mukana paprut keskussairaalaan, jee =)



Nyt kotihommia tekemään...=)

-marge-

Killalle halaus ja rutistus ¿ kyllä niin kovasti toivoin sitä plussaa sulle!!! Ehkä se kuitenkin vielä...



Millään en pysty nyt kaikille kommentoimaan eli huiskutuksia ja haleja ja rutistuksia ja onnenkantamoisia kaikille yhdessä... niin ja tervetuloa Hapölle.



Diinan kyselyyn kuitenkin tarttee vastata ja todeta, että 10-vuotis hääpäivä on edessä kesällä ja 14 vuotta ollaan oltu yhdessä saman katon alla. Hui kauheeta kun me oikeesti ollaan vanhoja, kun ei kuitenkaan ihan teininä naimisiinkaan menty (25v.).



Lääkäri se täällä lähestyy ja kävin äsken vakuutusyhtiön nettisivuilta tulostamassa listan kyseisen puulaakin hyväksymistä spesialisteista. Voidaan sitten siltä listalta valkata meille sopivin lääkäri/klinikka yhdessä meidän perhelääkärin kanssa... jee perjantai ja lääkäri on ylihuomenna! :))



Huomaa että nämä asiat on meidän perheessä vähän pinnalla, mies oli viimeyönä nähnyt unta että olin juuri synnyttänyt meidän kissan. Se oli kuulemma tosi iso ja sillä oli ihanan siniset silmät (oikeesti ihan keskikokoinen kissa ja keltaiset silmät). Lapsiparalla oli kuitenkin vielä niin heikko vastustuskyky että lääkärin mielestä se olis pitänyt laittaa vielä ainakin kuukaudeksi mun miehen nvatsalaukkuun kehittymään. Mieheni sitten oli unessa vaan todennut että eihän se mitenkään sovi kun sen tarttee kuiteskin käydä töissä ja kaikkee... Että näin meillä :)) ...ja tämä siis seurauksena siitä että eilen illalla itkeskelin kunka me ei iiiiikinä tulla kuitenkaan saamaan lasta.



Tulen sitten takaisin kertoilemaan mitä se meidän lääkäri sanoi...



Yksis

Nega testattu ja Luget lopetettu. Nyt vaan odotellaan tätiä. Koitan soitella klinikalle jo tänään, jos antaisivat mulle ajan jo ensi viikolle ultraan, vaikka menkkojen alkamisesta ei ihan varmuutta (että koska). Jos ei lugeilla vaikutusta, niin tänään alkavat tuttujen merkkien perusteella.



Killa pp13 (vielä toistaiseksi..)

ja Killalle jättirutistus! Olen ihan sua käynyt täällä viime päivät kurkkimassa, olin ihan varma että plussaat ja olisit todellakin sen jo ansainnut. Hitto sentäs :( Tsemppiä jatkoon! Vielä me ne plussat napataan.



T. Juli

...täältä sängyn pohjasta. En käsitä mistä olen yön aikana onnistunut nappaamaan ihan hirveän flunssan. Lämpöä ei ollut nimeksikään, mutta jäin kuitenkin varmuuden vuoksi kotiin lepäilemään kun on tärkeitä pupuilu-päiviä edessä ;-) Paha nääs jaksaa touhuta makkarin puolella jos saa kauhean kuumeen...



Dese: joko ovis on tikutettu vai antaako vielä odottaa itseään? Mulla ei aikaisemmin raskaus- tai syntymisuutiset ole vaikuttaneet mieleen millään tapaa, mutta viime aikoina olen kyllä huomannut ikävän mötikän vatsassa aina uutisen kuullessani - kateus se varmaan siellä möllöttää...



Margelle isot onnittelut oviksesta! Nyt pääset sitten piinailemaan :)



YA: Hauska tuo sinun unesi, hihittelin oikein kunnolla täällä niistämisten välillä :) Ja isot tsempit huomiselle lääkärikäynnille, kiva kun hommat etenee!!



Killa: Voi ei, pahoittelut negasta :( *halaa oikein isosti lohduksi* Olisin niin toivonut plussan löytävän luoksesi.



Nyt Finrexiinin tekoon, josko se kohentaisi olotilaa ja avaisi hieman röörejä...



Mukavaa torstain jatkoa kaikille!



-Buumi

Auroran tapaan minäkin vakoilen vanhojen tuttujen kuulumisia. Kovasti elän hengessä mukana ja täytyy sanoa, että Killan negauutiset sai mutki itkua tuhertamaan :( Niinkuin muutkin nega- ja tätiuutiset. Olette ajatuksissani, vaikkei se liikuttanekaan :)



Kovasti onnea tuleviin hoitoihin kaikille vanhoille tutuille!!



Han ja Sampo 3kk

Ryntäsin kotiin päästyäni suoraan koneelle ja tsekkaamaan Killan kuulumisia. Voihan itku! Olisin muiden mukana toivonut kyllä ihan erilaista lopputulosta. Hali ja rutistus!



Margelle onnittelut ovisplussasta. On se kummallista kuinka se keskivälinkin plussa voi saada mielen iloiseksi. Mietipä millainen tunnemyrsky ja ilo siitä syntyy, kun joskus se lopullinen plussa ilmaantuu.



Yksis: Kiva kuulla kuulumisiasi. Kylläpä teillä mies näkee mielenkiintoisia unia. Mitäköhän setä Freud niistä tuumisi? Onnea perjantain lääkärireissulle! Valitkaa joku ihan superhyvä lääkäri jatkosuunnitelmia varten.



Mitenkäs se flunssa nyt pääsi Buumin yllättämään? No, hyvän asian takia ainakin jäit lepäilemään. Ei ole täällä oviksesta vielä tietoakaan, mikä tietysti harmittaa -vähitellen jo isolla V:llä.



Hanille ja Juliaanalle vilkutuksia! Kiva kun piipahditte!



Eilenkö siitä aviosäädystä kyseltiin? Muisti pätkii... Itse olen rouviintunut jo aika päiviä sitten. Tai ainakin siltä se välillä tuntuu. Olemme olleet naimisissa melkein 7 vuotta ja yhdessä " silleen tosissaan" reilut 12 vuotta. Sitä teini-iän juupas-eipäs -leikkiä on sitten näiden vuosien lisäksi vielä pari lisää. Meidän tapauksessa lapsuuden/teini-iän ihastus on muuttunut aikuisuuden rakkaudeksi. Joskus voi siis käydä myös näin.



Omaa inhottavaa Napaa seuraavaksi. Inhottavaa siitä syystä, että oviksesta ei ole hajuakaan. Jos oikein yrittää, voi tahdonvoimalla nähdä tikussa himmeääkin himmeämmän testiviivan. Ilman suurempaa tahdonvoimaa tikussa on siis vain se kontrolliviiva. Ketuttaa tällainen. Masun vasenta puolta toki välillä nippailee lupaavasti (tai sitten senkin tunteminen on tahdonvoimasta kiinni), joten ehkäpä sitä vielä voisi kuvitella jotain hyvää tulevaksi. Olo on kyllä muutenkin kuin ovista odotellessa, en viitsi sen tarkempaa selostusta limoista tms. pitää. Säästän herkkää mielikuvitustanne. Viime kierrossa ovis tapahtui juuri tuolta vasemmalta puolelta, joten onkohan oikealla puolella joku oikosulku tms. Biologian tunneilla nukkunut nyt ihmetteleekin, että onko mahdollista oviksen tapahtuvan samalla puolella kuukausi toisensa jälkeen? Onko kenelläkään tietoa? Edes pientä aavistusta?



Masussa kurisee, pitää kaiketi mennä jääkaapille. Palaan langoille taas kun kerkiän. Vilkutuksia kaikille ja mukavaa päivän jatkoa!

~dese

Killa: Voi ei, on kyllä niiiiiin väärin! Oisit nyt vaan sen plussan saanu!! Tukena ollaan, muista se!!!! *halirutistus!*



Sitten kivempaan juttuun, eli ihanaa kuulla vanhoista kamuista, Juli oli piipahtanut ja Aurora ja Han vaavipuolelta - aikast usein käyn teidän vauva-arkea vakoilemassa! ;)



Sitten omaan napaan (anteeks etten enempää kommentoi, en ehdi lukea pinoa läpi, paremmalla ajalla sitten)... Eli eilen mentiin klinikalle inssiin (kp13) ja heti kerroin lääkärille, että tisut kipeytyi jo lauantaina. Totesipa tuo täti, että kyllähän se ovulaation merkki on, mutta ultralla katsottiin asia. Eli tuo ah niin komea munis joka siellä kp7 12 millisenä möllötteli, olikin tyystin kadonnut, eikä ovulaatio ollut tapahtunut ihan lähiaikoina, lääkärin arvion mukaan. En tosin tiedä, voiko sitä edes ovulaatioksi kutsua, aivan liian aikaisin ja liian pienenä on irronnut. Lääkäri oli selvästi turhautunut ja totesi vaan, että nyt lopetetaan nämä inssitouhut meidän kohdallamme tähän - seuraavana on ivf! Hyvin ymmärtäväinen oli ja täysillä mukana, vielä totesikin että ei varmasti helppoa kun koskaan ei ole ns. normaalia kiertoa. Mutta siis turhaan tökitty parin sadan euron aineet napaan (vaikka eipä summalla niin väliä kunhan vaan toimisi!), niistä huolimatta ei tämä kroppa siis toimi! Aika ristiriitaiset on tunnelmat, toisaalta helpottaa ja toisaalta pelottaa ihan vietävästi... Koko ajan olen toivonut, että syy lapsettomuuteen selviäisi, mutta nyt kun se selvisi noinkin mahdottomaksi, ei olo ole mitenkään mukava... Eilen vielä tieto ivf:stä helpotti, nyt tällä hetkellä pelottaa... Mutta jatkosta myöhemmin, paremmalla mielellä ja ajalla... :(



Sori vielä omanapaisuus...

KILLA, voi kurjuuden kurjuus! Mä olen täällä kuitenkin vielä peukutellut jos sittenkin se nega olisi ollut liian aikaisin testattu. Mutta jos se piti paikkansa, niin toivotaan että pääset pian ultraan ja uusi inssi tehtäis heti ensi kiertoon. Kyllä todellakin sinä jos kuka jo ansaitsisit sen plussan!!



NAKSUlle myös pahoittelut. Todella kurjaa kun kroppa temppuilee tuolla tavalla eikä siihen löydy syytä. Mutta jospa se IVF sitten toisi teillekin avun! Eipä nuo inssit kovin tehokkailta hoidoilta todellakaan vaikuta ainakaan meidän pinolaisten kokemusten perusteella!



En minäkään jaksa yhtään uskoa, että meillä heti tämä eka ICSI-hoito tärppäisi. Ja jos ei tärppää niin seuraava yritys menee varmaan sitten syksyyn, koska klinikka ensin muuttaa ja sitten ovat kesätauolla kiinni. Tuleekos muille hoitoihin kesätaukoa?



Tänään (kp 7) mulla on ICSIn eka ultra, ja jännittää aika paljon että onko mulle kasvanut yhtään mitään muniksia, kun ei oikein mitään oireita ole ollut. Ihan aavistuksen nipistellyt mahaa oikealta puolelta, siinä kaikki. Mutta ehkä tämä ultra on vähän liian aikaisinkin, kun olen vasta 4 pistosta ottanut. Mutta kun on viikonloppu tulossa niin ultra on tehtävä tänään tai muuten olisi mennyt maanantaihin asti.



DESElle pitikin kommentoida, että mulla ainakin on tähänastisissa ultrauksissa aina ollut oikean puoleinen munasarja selvästi aktiivisempi, ja mulla on paljon enemmän tuntemuksia oikealla puolella lähes joka kierrossa. Mutta siihen en osaa sanoa, voiko ovis tapahtua koko ajan samalta puolelta? Minä kun harvoin olen tunnistanut ovista ja testejäkään en ole juuri tehnyt.



BUUMI, toivottavasti olet jo toipunut flunssasta! Mukavia pupuiluhetkiä teille!



JULIAANA ja HAN, mukavaa kun kävitte moikkailemassa vanhoja kamuja!



Mulla ei kyllä ole NAKSUn tapaan sisua mennä lueskelemaan odotus- tai vauvapuolen juttuja. Kai olen sitten niin inhottava ja kateellinen noita-akka... Mutta jospa sitä sitten pääsisi joskus itsekin kirjoittelemaan sinne ihan asian kanssa, toivotaan niin! Mutta toki sieltä puolelta saatte tehdä visiittejä tänne, sen verran täytyy kyetä hillitsemään kateuttaan! Eihän sitä toivoisi itsekää joutuvansa saman tien pois potkituksi sitten jos joskus se ihme tapahtuisi että itsekin raskautuisi.



Mukava viikonlopun alkua kaikille!



Brooke

No niin, nyt ehdin siivouksen lomassa kommentoimaankin...



Killa: Soititko klinikalle? Saitko aikaa? Halit vielä täältä, tuuhan " näyttäytymään" kun jaksat...



Brooke: Mitenkäs ultrassa meni? Tuuhan kertomaan!



Kille: Voi kun ihanaa, siellä se pikkuinen kölli ja kasvaa! Onnea nyt vielä odotukseen, varmasti helpotti nähdä tuo pieni sydän!!



Buumi: Loistojuttu että oli ihan kaksin kappalein niitä muniksia! Nyt ei muuta ku peitot heilumaan, ja flunssalle kyytiä!



Marge: Ja sielläkin onnenpäivät, onnea ovisplussasta! Samat toivotukset siis kuin Buumille! ;)



Yksis: Hih, mikä uni miehelläs! :D



Dese: Toivottavasti se ovis sieltä löytyy, pidän peukkuja! bd



G: Naimisiin en pääse varmaan koskaan, vaikka kihloissa ollaankin! ;) Niin totuttu tähän yhden sormuksen oloon, että pitäis joku kumma juttu käydä että vihille asti mentäis! Kihloissa siis oltu n. 4,5 vuotta ja vappuna tuli 6 vuotta yhteistä eloa täyteen...



Omasta navasta ei yhtään mitään, ja siis tällä kertaa ei oikeestikaan mitään! Tyhjää täynnä tämä masu... :(

Kirjoittelen vielä viimeiset kuulumiset ennen kuin katoan viikonlopun viettoon. Ennen maanantaita tuskin ehdin edes viestejänne lukemaan, saati sitten kirjoittamaan.



Voi kurjuuksien kurjuus Naksu. Ei tässä pitänyt näin käydä. Hyvä asia tietysti on se, että pääsette hoidoissa eteenpäin. Ei sekään tieto kyllä murheen keskellä lohduta. Toivottavasti seuraava vaihe toisi teille sitten ihania uutisia. Tsemppiä!



Mitenkäs Brooken ultra? Onko parempaa kerrottavaa? Kyllä taas vähitellen soisi jotain mukaviakin uutisia tähän pinoon.



Mitenkäs muilla menee? Onko kaikki ok?



ON: Ehkä sitä kirvestä ei sittenkään kannata kaivoon viskata, vaikka eilen olin niin jo tekemässä. Tämän päiväinen o-viiva oli jo nähtävissä ilman suurempaa tihrustamista. Kyllä se siis sittenkin tummuu, tällä vauhdilla ovis voi olla siis jo vaikka kesäkuussa ;D. No, tietysti toivon, että se olisi jo hieman aikaisemmin. Tai että se edes olisi joskus! Odottelu ja tikkujen tuijottelu jatkuu siis edelleen.



Vilkutuksia!

~dese

Eli heti pyytelen anteeksi saamattomuuttani, kun en oo pitkään aikaan, varmaan pariin viikkoon, kirjoitellut kuulumisia. Mut nyt on sitten sitäkin ennemmän kerrottavaa!!



Muistatte varmaan mun tilanteen parisen viikkoa sitten ja nyt on kuulkaa niin paljon tapahtunut että ihan oon täällä päästäni pyörällä..



Ihan ekaks ilouutisia! VIHDOIN ja VIIMEIN mun rakas aviomieheni on kotona 9 kuukauden ulkomailla olon jälkeen. Kyllä mulla sukat nyt vaan pyörii jaloissa ja vaeltelen jossain pilvilinnoissa; niin kova ikävä on ollu, vaikkakin ollaan satunnaisesti nähtykin tänä aikana. Musta on tullu ihan teini ja vastarakastunut taas :o)



Joku kyseli muuten gallupissa (luin pinon ihan pikapikaa) aviosäädystä ja me ollaan naimisissa oltu reilut 4 vuotta ja 90-luvun loppupuolella ollaan tavattu!



Sitten muistatte varmaan, et lääkäriaikakin oli meille varattu ja nyt on sitten asiat vauhdilla rullamassa eteenpäin!

Mun kp1 oli samana päivänä kuin lääkäri eli ei parempaa tuuria ois voinu olla sen suhteen. Ekaks ehdotti lääkäri, että mä saisin pistokset, mutta se vaatisi ultrassa käymistä joka toinen päivä ja mulla ei oo siihen mahdollisuutta töitten puolesta tällä hetkellä, niin mentiin seuraavaan suunnitelmaan.

Eli tultiin tulokseen, että mä syön tässä kierrossa tupla-annoksen clomia kp5-9 ja tehään inssi heti tähän kiertoon. Ja ajatelkaa -jos osuu ovis lauantaille niin soitan sitten lääkärille kotiin, niin hän tulee klinikalle meitä ja inssiä varten. Hänen mielestään asiat on menny aivan liian hitaasti eteenpäin ja turha tässä on enää yhtään kiertoa tuhlata! Lisäsi siihen vielä, että meistä näkee ja puheista kuulee, että ollaan valmiita henkisesti tähän rumbaan. Tuli kyllä tosi hyvä mieli hänen puheista ja tottahan hän puhui :o)

Samalla laitettiin paperit IVF:ää varten kuntoon ja otettiin pakolliset verikokeet. Mun mieheltä otettiin heti paikan päällä ja mä kävin erikseen kp2, kun ne sano, että naisten pitää ottaa verikoe menkkojen aikana kp2-3 välillä.



Nyt on siis kp 11, clomit popsittu jo ovista odottelen ens viikolla ja sitten inssi! Että näin meillä on asiat meikäläisen palstatauon aikana edenny! Niin joo, ja kuumat aallot Is back... ;o)



Uusille Enskoille tervetuloa muuten munkin puolesta!



Killalle pahoittelut negasta :o( ja Naksulle kans ¿tyhjästä¿ omasta navasta :o( Voihan itku sentään, mihin se munis nyt noin katos.



Dese ja Marge oli löytäny oviksen. :o) Mäkin sitä aloitan kohta tikuttamaan.



Buumiko oli saanut kevätlentsun? Paranemisia sinne.



Muillekin Enskoille hirmuisesti vilkutuksia ja viikonloppuja!



Piggeliina :o)

Ja ihan hyviä uutisiahan sieltä tuli! Pelkäsin tosiaan että minunkin napani on tyhjää täynnä, kun ei isot pistosannoksetkaan ole tuntuneet missään, maha ei ole kipeä aikä turvoksissa. Mutta olihan siellä jotain tapahtunut sentään kun löytyi 8 kpl follikkeleita. Eihän se kauhean iso lukema ole, mutta lääkärin mielestä tässä mun tilanteessa oikein hyvä. Jälleen oikea puoli oli aktiivisempi, siellä oli 5 kpl rakkuloita ja vasemmalla puolella 3 kpl. Kooltaan olivat nyt 8-13 mm välillä. Jatkan nyt Synarelaa ja Gonalia samalla annostuksella, ja tiistaina on seuraava ultra. Sitten varmaan pystytään jo määräämään punktiopäivä. Todennäköisesti se on pe 11.5. tai ma 14.5.



Tosi kivasti vielä sattuu sillä tavalla, että kun mä saan 8 päivän sairasloman niin miehelläkin alkaa juuri silloin loma, joten hän on sitten kotona minua ja eläimiä hoitamassa! Hevosten hoitamiseen ja liikuttamiseen saatankin tarvita kyllä apua, jos olen kovin kipeä. Kysyin lääkäriltä, voinko vielä ratsastaa normaalisti ja hän sanoi että voin, jos ei tunnu pahalta. Kävi muuten ilmi, että lääkärillä on itselläänkin hevonen ja se vieläpä majailee erään tuttuni tallissa. Maailma on pieni!



Tänään huomasi kyllä siellä klinikan odotushuoneessa, että olemme lähellä itärajaa. Kaikki potilaat minua lukuun ottamatta olivat venäläisiä!



Lääkärikäynnin jälkeen kyllä tuli sitten vähän kurjemmat fiilikset kun menin apteekkiin ja tapasin siellä tuttuni joka sairastaa syöpää ja oli juuri päässyt sairaalasta kotiin. Ja sitten kävin hyvän ystäväni luona joka on myös sairaslomalla psyykkisten ongelmien takia. Käytiin sitten yhdessä kaupassa kun hän ei pysty menemään edes sinne yksin paniikkiohäiriön takia. Kyllä tuli mieleen että miten tämä elämä nyt tällaiseksi on mennyt, minne huoleton nuoruus on kadonnut? Tuntuu että kaikki ovat sairaita ja surkeita! Itsellähän on kuitenkin hyvä tilanne siinä mielessä, että nämä ongelmat on " itse aiheutettuja" ja menevät aikanaan ohi tavalla tai toisella. Ei voi verratakaan syöpään tai johonkin muuhun vakavaan sairauteen.



PIGGELIINAlla olikin myös mukavia uutisia, on helppo ymmärtää että olet innoissasi. hienoa että pääsette noin vauhdilla hoitojen alkuun!



Nyt tuli paljon omaa napaa, mutta kaikille hyvän viikonlopun toivotukset ja paljon lämpimiä ajatuksia!



Brooke (kp 7)