Lapsuudenkotinne joulu, millainen se oli ?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsuuden ja nuoruuden joulut 1960-1970-luvuilla pienessä maaseutukylässä. Kaikki ruoat tehtiin itse, laatikot, rosolli, joulujuusto, piparit, tortut, kuivakakut jne. Joulukuusi oli aina. Jouluaattona käytiin haudoilla viemässä kynttilät. Joulusauna oli aina. Saunan jälkeen syötiin, oli aina 9-10 kg:n kinkku. Joulupukki kävi joskus, lauloin pukille Joulupuu on rakennettu. Joskus pukki jätti oven taakse lahjat. Tuntuu että jokaikinen lapsuuden joulu oli lunta maassa. Tv:stä tuli piirrettyjä, jouluohjelmaa. 

Tuo juuri, että aina oli lunta! Ja paljon.

Taidan olla erilainen 60-luvun lapsi, koska muistan ainakin 5 lumetonta joulua 1960- ja 1970-luvuilla. Siis sellaisia jouluja, jolloin maa oli enemmän musta kuin valkoinen. Harvemmin lunta oli paljon.

1960-luvulla oli joulukuusessa aina oikeat kynttilät. Joulukoristeita olkipukki, himmeleitä, tonttuja ja paperisia tonttuhaitarikoristeita. Niitä oli monenlaisia. Joulusauna oli aina. Ja aattona pukeuduttiin hieman juhlavammin. Kaikki ruoat tehtiin itse. 1970-luvulla tuli Airamin sähkökynttilät kuuseen. Kuusessa itseaskarrettuja koristeita, kuusenpalloja jne. Televisiossa jouluohjelmaa. Patakakkosessa Kokki Kolmonen ja Vanamo tekivät jouluruokia ennen joulua. 

Jo marraskuussa saatiin postissa Anttilan joululuettelo. Sitä selattiin lelujen ja vaatteiden kohdalta niin, että luettelon lehdet menivät ihan koirankorville. Luettelo selattiin ihan puhki aattoon mennessä. Jouluaattona odotettiin pukin käyntiä innoissaan. Joulupöydän maksa- ja makaroonilaatikon jälkeen postiluukku  kolahti.

Eteisen lattialle oli pudonnut täysin uusi, painotuore: Anttilan postimyyntiluettelo!

Hyvää Joulua!

Ihanat joulut, hyvät muistot. Vanhempani syntyneet 1930- luvulla niin vietettiin perinteisesti. Kuusi tuotiin sisään ja koristeltiin vasta jouluaattona. Joulurauhan julistus katsottiin aina televisiosta ( katson aina edelleen ). Sen jälkeen sauna ja perinteiset jouluruuat. 

Vietiin hautausmaalle kynttilät ( edelleen hautausmaan kynttilämeren näkeminen jouluna on minulle tärkeää ) ja sieltä mummolaan. Sinne kokoontui koko suku ja serkkujen kanssa jännitettiin  ja odotettiin  joulupukkia. Tuolloin 70-luvulla pukit oli pelottaviakin  naamareineen. Mutta serkkujen kanssa pelkääminen oli hauskaa. 

Jouluruoat tehtiin itse 1960-70-luvulla. Leivottiin piparit, tortut, kuivakakut jne. Televisiossa oli yksi kanava, mustavalkoinen. Värilähetykset alkoivat 1969, jolloin presidentti Kekkosen uudenvuodenpuhe näkyi värilähetyksenä. Tv taisi olla Salora. Lankapuhelin oli keittiön seinässä, 60-luvulla oli vielä puhelin keskusten hoitaja, sentraalisantra, jonka kautta tilattiin puhelu. Kirjoja luettiin paljon. Joulukuusi oli. 

Ahdistava osaksi. En pitänyt siitä, odotin paketteja enemmän. Sen sijaan äiti pitää nykyäänkin joulusta.

Isän kanssa haettiin joulukuusi aattoaamuna Hietalahden torilta. Kuusi oli aina iso ja laitettiin halliin, ruokapöytää siirrettiin pari metriä ja se olikin sitten melkein eteisessä, koristeltiin ja syötiin riisipuuroa ja luumusoppaa.

Muistaakseni n.klo 16 lähdettiin joulukirkkoon ja sieltä isovanhempien luokse. Siellä laulettiin ja soitettiin, mulla oli pieni viulu ja isoveli soitti kitaraa, isoisä säesti pianolla. Jouluateria oli pitkä, tuntui tosi pitkältä.

Lopulta tuli joulupukki tai sitten hän vain soitti ovikelloa ja jätti lahjasäkin oven taakse.

Illalla myöhään käveltiin kotiin ja siellä avattiin iso konvehtirasia ja laitettiin palapeli isän työpöydälle.

Vierailija kirjoitti:

Meillä oli tavallinen joulu. Kuusi haettiin mummolan metsästä ja sitä piti sulatella ja kuivattaa yön yli.

Silmäilin sivun nopeasti ja luin että mummoa sulateltiin yön yli. 

Vierailija kirjoitti:

Juuri sellainen palstamammojen nykyjoulu, jossa äiti vihaisena ja tiuskien järjestää omaa jouluaan,-----

Vihasin jouluja silloin, vihaan edelleen. Meillä ei joulua vietetä!

Eihän kenenkään tarvitse viettää joulua, mutta huomaatko, että arvostelet "palstamammojen" joulua, mutta itsekään et ole yrittänyt kasvaa lapsuudestasi pois ja kokeilla, josko joulun voisi tehdä niin, että siitä tykkää. 

Isä oli humalassa ja räyhäsi! Silloin oli rauhallista kun sammui nojatuoliin. Piti olla hissunkissun toisessa huoneessa äidin ja veljen kanssa ettei isä herää ja aloita taas räyhäämistä!

Vierailija kirjoitti:

Isä oli humalassa ja räyhäsi! Silloin oli rauhallista kun sammui nojatuoliin. Piti olla hissunkissun toisessa huoneessa äidin ja veljen kanssa ettei isä herää ja aloita taas räyhäämistä!

Mistä se räyhäsi?

Lapsuudenkodissani 1960-70-luvulla oli aina joulukuusi. Koristeina kuusessa oli mm. vanhanajan kiiltäviä päistään hapsuisia karamelleja, joissa oli enkelikiiltokuva. Perinteiset itsetehdyt jouluruoat. Joululahjoista muistan esim. nukkekodin, paperinukkeja, hullunkuriset perheet-pelikortit, usein esim. yöpuku, kirja oli aina, samoin jotain makeisia tai suklaata. Joulu oli rauhallinen, ei ollut joulu hössötystä tms. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Juuri sellainen palstamammojen nykyjoulu, jossa äiti vihaisena ja tiuskien järjestää omaa jouluaan,-----

Vihasin jouluja silloin, vihaan edelleen. Meillä ei joulua vietetä!

 

 

Eihän kenenkään tarvitse viettää joulua, mutta huomaatko, että arvostelet "palstamammojen" joulua, mutta itsekään et ole yrittänyt kasvaa lapsuudestasi pois ja kokeilla, josko joulun voisi tehdä niin, että siitä tykkää. 

Kun lapset olivat pieniä, meillä oli kivoja "valmisjouluja" ilman tiuskimista ja riitoja, lapset muistelevat niitä vielä 25v iässä mukavina aikoina. Mutta ei käy edes mielessä, että olisi teinien kanssa suoritettu jouluja lahjoineen! Olen siis kasvanut pois lapsuudestani ja kokeillut myös laivajoulua, laskettelujoulua ja joulua Barcelonassa. Riittääkö? 

Alle kouluikäisenä joulut oli mummolassa, missä oli isompi kööri koolla. Oli joulupukki, kuusi, sauna ja hyvä tunnelma.

Myöhemmin vietettiin joulut kotona. Silloin 

isä toi joulukuusen muutama pv ennen joulua ja koristeltiin se. Kissalla alkoi silloin juhlat, kun se tykkäsi leikkiä joulupalloilla. Tiputti niitä lattialle ja juoksi perässä.

Aattoaamu katsottiin Joulupukin kuumalinjaa. Joulupöydässä oli valmiit laatikot, itse tehty rosolli ja kalkkunafilerulla. Lahjat avattiin ruuan jälkeen ja isällä kesti syödä ikuisuus. Jouluaaton aikataulu oli muutenkin isän määräämä, niin et kaikki tapahtu tosi myöhään ja hankalasti. Lasten ehdoilla hän ei osannut mennä.

Muuten ei jouluna yleensä ollut draamaa, paitsi kerran, kun olin ehkä 10v, mä sain joululahjaksi 1000mk mankan ja 13v sisko yksivärisen kylpypyyhkeen. Siskolla ja isällä oli ollut nokkapokkaa, ja isä ei osannut käyttäytyä kuin aikuinen. Jäi paha maku suuhun.

Paljon laadukasta kristillistä ohjelmaa telkkarista. Samoin paljon lastenohjelmia. Telkkari aina pimahti, kun katsottiin monta tuntia. 

Joulukuusessa aidot kynttilät. 

Kaikki ruuat tehtiin alusta asti itse. Ei ollut valmisruokia. 

Lanttulaatikko oli kitkerämpää ja siinä oli tikkuja. Tampereella kehittyi lanttulaatikko, joka oli parempaa. Kun lopettivat tilanpidon, antoivat siemeniä kaikille halukkaille. (Vähän yli 10 vuotta sitten)

Vierailija kirjoitti:

Paljon laadukasta kristillistä ohjelmaa telkkarista. Samoin paljon lastenohjelmia. Telkkari aina pimahti, kun katsottiin monta tuntia. 

Joulukuusessa aidot kynttilät. 

Kaikki ruuat tehtiin alusta asti itse. Ei ollut valmisruokia. 

Lanttulaatikko oli kitkerämpää ja siinä oli tikkuja. Tampereella kehittyi lanttulaatikko, joka oli parempaa. Kun lopettivat tilanpidon, antoivat siemeniä kaikille halukkaille. (Vähän yli 10 vuotta sitten)

 

Korjaan: Tampereella kehitettiin *lanttulaatu

Ihana,meille tuli syömään myös ne yksinäiset läheiset ja tuttavat.Äiti laittoi ihanat ruoat ja puoliso toimi pukkina. Me muut sitten jälkeenpäin siivottiin ja tiskattiin.

Oli musiikkia ja yhteislaulua,lahjoja ja naurua.Lämmin muisto vanhempieni jouluista kaikinpuolin.

Isä humalassa. Joka ikinen joulu. Muistan jo ala-asteelta alkaneen joka vuotisen jouluperinteen, missä minulle kerrottiin ennen joulua, että ei kannata sitten odottaa suurta lahjamäärää, rahat ovat tiukilla tänäkin jouluna. Ja jouluaattona katsoin sitten, miten ovesta kannettiin sisään useita jätesäkillisiä lahjoja pikkuveli- ja pikkusiskopuolelle. Minä sain joka vuosi aina vain vähemmän ja huonompia. Yksi joulu sain vääntyneen ja aivan selvästi ilmaiseksi saadun meikkipeilisysteemin, puisen, jonka puiset tukikepit olivat niin vinot, että ne piti asetella tiettyyn asentoon että peili liikkui. Ja sinäkin vuonna sisaruspuolet saivat kännyköitä, järjestelmäkameroita, kasapäin leluja, vaatteita herkkuja. Isosiskoni lahjaa odotin eniten, hän osti joka joulu uuden kirjan ja meillä on aina ollut samanlainen maku kirjojen suhteen. Tiesin aina, että tulen pitämään kirjasta. Minun piti tottakai raataa keittiössä ja siivouksen parissa, sisaruspuolet saivat levätä ja tehdä mitä huvitti. Jos minusta ei ollut hyötyä, niin parempi oli pysyä omassa huoneessa tai ulkona. Onneksi oli joka joulu uusi kirja, välipäivät meni kirjaa lukiessa. Äidin haudalla käynti jouluisin oli myös perinne. Se muistutti aina siitä, mistä kaikesta olin jäänyt koko elämäni ajan paitsi. Kävin siellä täyssiskojeni ja mummoni kanssa.

Joulu on ollut aina aika vaikeaa aikaa, kun tunnemuistot vyöryvät pintaan, mutta kun sain oman perheen, oman lapsen ja kaksi rakasta lapsipuolta, joille voin luoda täysin erilaisen joulun, niin se on pelastanut kaiken. Saan siitä suurta iloa, että pystyn omilla toimillani järjestämään näille lapsille rakkaudellisen ja turvallisen joulun.

Juhlava ja rauhallinen. Päällw puettiin juhlavaatteet ja pöydässä pitsi- ja pellavaliinat, kristallit ja käsinmaalatut posliinit. Paljon kynttilöitä ja rauhallinen musiikki. 

Aamulla riisipuuro ja perinteiset lastenohjelmat. Iltapäivällä juhlaruokailu (painotus kalapöydässä), ruokailun jälkeen hautausmaalle ja sen jälkeen jälkiruoka ja lahjojen jako. Loppuilta lukemista, seurustelua, lahjoja, glögiä jne.

Ihanat muistot lapsuuden ja nuoruuden jouluista. Aika samoilla linjoilla nyt oman oerheen joulut. 

Mun lapsuuden joulut oli Ihania! Koti koristeltiin jouluiseksi, koko joulukuu leivottiin joululeivonnaisia. Aattoaamuna herättiin tuoreiden sahramipullien tuoksuun ja saatiin niitä ja riisipuuroa aamiaiseksi. 

Ruoka neljältä ja kuuden pintaan tuli joulupukki. Yleensä meillä oli joulunvietossa mukana yksinäisia tuttuja tai sukulaisia oman perheen lisäksi ja joskus mentiin ruuan jälkeen mummolaan jonne kokoontui muitakin serkkuja ja  joulupukki tuli sinne.  Illan päätteeksi käveltiin viemään kynttilät haudoille ja sieltä kotiuduttua pelattiin lautapelejä kuumien juomien kera. 

Joulupäivän aamuna rennosti pyjamissa uusia kirjoja lukien tai leluilla leikkien, illalla leffaan jos ei tullut vieraita.  Tapanina yleensä itse kyläiltiin tuttavaperheiden luona