Lapsuudenkotinne joulu, millainen se oli ?

Meillä oli ihana joulu aina.  Perinteisin menoin vietettiin perhejoulu, joskus isovanhemmat olivat mukana. Rakastin jouluvalmisteluja, kuten leipomisia, jouluostoksia, kodin koristelua, joulukorttien piirtämistä. Rakastin myös koulun joulujuhlia ja niihin laulujen yms. harjoittelemista.

Kävimme perheen kanssa jouluostoksilla siten että me sisarukset saimme ostaa toisillemme pari joululahjaa salaa. Vanhemmillamme oli joululahjakätkö johon he keräsivät lahjoja paketoivaksi aatonaattoiltana eli "joululahjavalvojaisissa" kun me lapset olimme jo nukkumassa.

Aattoaamuun oli aina ihana herätä. Oli niin tunnelmallista ja jännittävää. Katsoimme aattoaamun lastenohjelmat.

Joulurauhanjulistuksen jälkeen kävimme hautausmaalla. Sillä reissulla myös käytiin pikaisesti kylässä samassa kaupungissa asuvilla sukulaisilla. Oli juhlavaa, jouluisin aina pukeuduttiin vähän hienommin.

Illan hämärryttyä oli joulusauna ja sen jälkeen perinteinen jouluateria. Pöytä oli katettu kauniisti ja oli tunnelmallinen kynttilävalaistus. Aterian jälkeen lahjojen jako. Sen jälkeen oli ihanaa vetäytyä omaan huoneeseen tutkimaan lahjoja ja syömään suklaata.

Joulupäivä oli rauhallinen. Olimme vain kotona. Kynttilät paloivat ja hartaat joululaulut soivat.

Enimmäkseen nuo perinteet ovat vieläkin voimassa. Vietän joulut aina lapsuudenkodissani nyt aikuisenakin. Mutta myös oman kotini koristelen jouluiseksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Isä oli humalassa ja räyhäsi! Silloin oli rauhallista kun sammui nojatuoliin. Piti olla hissunkissun toisessa huoneessa äidin ja veljen kanssa ettei isä herää ja aloita taas räyhäämistä!

Mistä se räyhäsi?

Alkoholisti voi räyhätä mistä vaan ei tarvi syytä. Humalassa katkeruus ja kauna nousee pintaan ja alkaa muiden haukkuminen!

Olen tehnyt kaikille selväksi, että aatonaatosta tapaninpäivään en katso yhtään kireätä ihmistä, menkööt muualle kiukuttelemaan ja aikataulut joutaa nurkkaan. Rentoa yhdessä oloa, pukki käy joulurauhan julistuksen jälkeen, niin lapsetkaan eivät ole kiukkuisia loppuillan. Kaikki pönötys pois. No, ainoa ehto on, että kännyt pois ruokapöydästä.

Vierailija kirjoitti:

Olen tehnyt kaikille selväksi, että aatonaatosta tapaninpäivään en katso yhtään kireätä ihmistä, menkööt muualle kiukuttelemaan ja aikataulut joutaa nurkkaan. Rentoa yhdessä oloa, pukki käy joulurauhan julistuksen jälkeen, niin lapsetkaan eivät ole kiukkuisia loppuillan. Kaikki pönötys pois. No, ainoa ehto on, että kännyt pois ruokapöydästä.

Jäi puuttumaan: lapsuuden joulut olivat niin tarkkaan kellotettu, ettei joulu tuntunut joululta. Äiti ei suostunut yhtään joustamaan, niin siinä meni sitten isälläkin hermot. Ja ilta päättyi aina itkuun.

Meillä herättiin saunaan. Lapset siis. Oli aamulla n. 7.00 aikoihin. Maatalo näet. Vanhemmat menneet navettatöille jo ennen 5.00. Saunan jälkeen syötiin kevyesti ja aamukahvit. Tv:n lastenohjelmat katsottiin osittain tai kokonaan. Riippui vanhemmista ja kiireestä. Sitten käytiin haudoilla, joita tuntui riittävän. Pussi tolkulla hautakynttilöitä ja epätoivoista sytyttämistä. Myös lunta oli. Yhtenäkin jouluna otettiin lumilapio mukaan haudoille. Piti kaivaa kivi esiin. Kivelle piti suunnistaa maamerkkien mukaan. Sitten oli pääruan aika. Ne vakiot. Ei suotta mainitse. Isän piti saada aina lipeäkalaa ja voi itku se haju! Mausta en tiedä. Oli sen näköistä, ettei maistelu paljon houkutellut. Sitten iltapäivä kahvittelu kakkuineen yms. Vanhemmat meni taas navettaan ja sen jälkeen kävi pukki. Loppuilta leikittiin Sitten lahjoilla ja syötiin suklaita. Tapanina käytiin mummolassa missä muutkin sukulaiset kokoontui lapsineen. Sitten alettiin odotella uutta vuotta pommeineen!

Aamulla sai nukkua pitkään, herättiin joskus 9-10 aikoihin. Aamiaiseksi oli jouluherkkuja, marskinlimppua, saaristolaisleipää, pipareita, joulutorttuja, graavilohta, kananmunia ja kinkkua leivänpäällisiksi. Keittiössä soi jouluradio, telkkarissa olohuoneessa joulupukin kuumalinja taustametelinä. Aamiaisen jälkeen koristeltiin kuusi ja katsottiin joulurauhanjulistus ja lumiukko telkkarista. Joulukirkko oli päivällä joskus neljän aikoihin. Sitä ennen syötiin lounaaksi riisipuuroa ja kinkkuleipiä. Lapsuudessa kun ei vielä ollut koiraa käveltiin kirkkoon (3 km matka) että sai vähän liikuntaa joulunakin. Sitten kun perheeseen tuli koira uudeksi perinteeksi muodostui kirkon jälkeen yhdessä tehty koiralenkki. Koiralenkin jälkeen mentiin saunaan. Koirakin pestiin joulun kunniaksi koirashampoolla.  Saunassa oli aina joulusin vasta. Meillä oli kylpyhuoneessa myös poreamme ja joskus harvoin jouluisin saatettiin joulusaunan yhteydessä käydä myös porealtaassa, mutta sen täyttäminen oli tosi hidasta kun lämmin vesi aina loppui kesken, joten amme oli harvoin käytössä. Silläaikaa kun lapset oli saunassa joulupukki kävi tuomassa lahjat kuusen alle.  Joulusaunan jälkeen oli jouluillallinen. Sitä varten piti aina pukeutua vähän hienommin. Koirallekin laitettiin kravaatti. Äiti sanoi ruokarukouksen jonka veljeni nimesi lähtölaskennaksi kun ei kukaan oikein malttanut odottaa että pääsisi syömään. Isä oli tehnyt kaikenlaista jouluherkkua oli kinkkua, graavilohta, lohituorejuustorullia, porkkanalaatikkoa, peruna-/tai bataattilaatikkoa, lanttulaatikkoa, punajuurilaatikkoa, karjalanpaistia, perunoita, herneitä, rosollia, sienisalaattia..  Kaikki isän itse tekemiä. Ruokajuomana punaviiniä ja kotikaljaa, piimää ja maitoa. Jouluruoan jälkeen oli lahjojen avaamisen ja Samu Sirkan joulutervehdyksen vuoro. Lapsena saatiin veljen kanssa aina avata yksi paketti ennen ruokailua kun ei muuten olisi mitenkään malttanut odottaa. Koirallekin oli omat paketit jotka se sai aukaista itse. Koira oli ihan riemuissaan lahjoista ja kävi kokoajan varastamassa kuusen alta paketteja ja kuljetti niitä keittiön pöydän alle. Kokoajan sai olla juoksemassa perässä pelastamassa paketteja :'DD Meidän perheessä kaikki soittaa jotain soitinta, joten joulusin sai nauttia koko päivän  livemusiikista kun vuorotellen kaikki kävi spontaanisti soittamassa omalla soittimellaan erilaisia versioita joululauluista. Loppu ilta meni lahjojen ihailussa, syötiin pipareita ja torttuja ja muita äidin leipomia herkkuja, juotiin glögiä ja nautittiin takkatulen lämmöstä. Eipä ole joulut tuosta oikeastaan muuttunut paljoakaan. Lapset vaan kasvaneet aikuisiksi, mutta samalla kaavalla mennään edelleen. 

Ainoa oikea joulu. Vietin 43 vuotta joka ikinen joulu äitini kanssa. Yhtään jouluaattoa ei jäänyt välistä. Olin äidilläni lapsena, nuorena aikuisena ja sinkkuna sekä jo itse perheellisenä. 
Äiti loi koko tunnelman: kauniin koristelun, kynttilät, ruoat - ja tunnelman. Hän oli yhteenkokoava voima, jonka ansiosta tapasin edes jouluna muuten etäistä veljeäni. 

Aatto alkoi klo 12 joulurauhan julistuksella, sitten puurolounas, klo 16 viimeisetkin vieraat saapuivat glögille. Pihamaalla meidät otti vastaan soihdut ja jouluasetelmat. Glögin jälkeen jouluillallinen pitkän kaavan mukaan. Jälkiruoan ja kahvin välissä lahjat. Sitten rentoa seurustelua. 
Tämän kaiken hän loi jopa elämänsä 15 viimeisen vuoden aikana, jolloin sairasti parantumatonta syöpää. 5 vuotta sitten hän nukkui pois pari kuukautta ennen joulua. Samana vuonna olin myös itse eronnut, joten 2020 joulu jäi todella surullisena mieleen: yhtäkkiä ei ollut äitiä ja perhejoulua. Yritin parhaani luoda joulun minulle ja kahdelle lapselleni. Mutta vaikka kuinka yritän, niin onhan tämä aika kalpea versio siitä oikeasta joulusta äidin luona.

Vierailija kirjoitti:

Meillä vietettiin joulua toisinaan. Siinä ei mtn sääntöä näyttänyt olevan. Oli jouluruuat toisena vuonna ja toisena ei. Joulu ei merkinnyt yhtään mitään meidän perheessä. Ei merkitse munkaan perheen elämässä mtn. Viime kerrasta taitaa olla 17 vuotta?

Aloituksessa pyydettiin kertomaan miten joulua vietettiin. On kerrottu, mutta alapeukuista päätellen ei sovi. Tapahtuneiden kuvaus ei mielipide

1950-luku, pieni mökki pienessä itä-suomalaisessa kylässä. 

Ensin koulun joulujuhla, "kuusiaiset", joululauluineen ja -leikkeineen. "Hyvää iltaa, hyvää iltaa pienet tontut te..." Joulupukki toi jokaiselle pienen paperipussin, jossa omena, piparkakku ja pari Fazerin paras-karamelliä. Kotimatka parhaassa tapauksessa naapurin hevosen reessä tai reen jalaksilla kulkusten kilistessä.

Kotona siivottiin perusteellisesti. Hyvissä ajoin ennen joulua haettiin vintistä edellisvuosilta säästetyt, käytetyt joulupaperit. Niitä käytiin joskus kesälläkin hypistelemässä. Lahjat olivat vaatimattomia, ehkä sukat, lapaset, yöpaita ja se mieluisin, uusi kirja. Ennen joulua käytiin salaa tutkimassa pärekoria, jossa lahjat olivat.

Joulukuusi tuotiin sisään aattoaamuna ja koristeltiin vuodesta toiseen samoilla koristeilla. Oikeat kynttilät sidottiin oksiin villalangalla, myöhemmin saatiin hienot metalliset pidikkeet. Kynttilöitä poltettiin vain vähän aikaa tarkasti vartioiden. "Raketteja" eli tähtisadetikkuja poltettiin myös.

Joulun koristeluun kuuluivat myös paperiset kaitaliinat ja seinäkuvat, joissa tonttuja ja muita perinteisiä jouluaiheita. Myös nämä kestivät useita vuosia.

Joulusaunaan mentiin paksuun hankeen lapioitua ja tallattua polkua lumen narskuessa kenkien alla.

Jouluruokana oli karjalanpaisti ja  -piirakat, kuten usein muutenkin sunnuntaisin. Jälkiruokana rusina- tai sekahedelmäsoppa. Joulutortut olivat pieniä, puolikuun muotoisia, vadelmahillolla täytettyjä.

Tämän päivän näkökulmasta katsottuna kovin vaatimatonta ja köyhää. Mutta saisipa sen tunnelman vielä joskus kokea!

Aivan ihana🥹 voi kun voisi saada yhtä ihanan joulun tunnelman vielä joskus. Mutta ei se aikuisena onnistu. Puitteet on paremmat, asutaan maalla omakotitalossa. Lapsena joulu vietettiin kerrostalossa, mutta se oli silti paljon parempaa. Kiitos siitä kuuluu vanhemmilleni.

Hirvee kiire kun piti käydä joka paikassa. Oli kirkossa käyntiä ja sitten vierailtiin sukulaisilla ja sukulaiset meillä ja isän luonakin piti ehtiä olla joku päivä. 

Olen lama-ajan lapsi. Meillä meni talo alta ja muuta, mutta isä kävi aina kuitenkin joulukuusen ja vanhemmat antoi ihanan joulun meille lapsille. Vaikka oli todella tiukkaa, niin me saatiin lahjoja ja joulu.

Silloin muksuna tykkäsin nukkua olkkarissa kun oltiin saatu koristeltua kuusi, se oli vaan niin maagisen näköinen. Pikkulikkana mä vaan katselin sitä ja halusin herätä 08 kun alkoi Joulupukin kuuma linja. Oon melkein 40 nyt ja edelleen herään jouluisin sitä katsomaan.

Yhden lahjan erityisesti muistan, se oli semmonen lentävä Barbie jota olin pitkään toivonut ja siihen aikaan se oli varmasti vanhemmille lovi budjettiin, mutta isä oli aina hellämielinen ja häneltä mentiin kysymään jos mutsi ei heltynyt. Mutta aina meille tehtiin ihana joulu. Ja iskällä piti olla aina joulupöydässä purkkiherneitä. Ja mutsi hössötti.

Ja se oikea kuusi koristeineen oli silloin oikeasti aivan maaginen :)

Kiitos kun sain jakaa tän, on ollut iskää ikävä vaikka hän on kuollut 23 vuotta sitten.

90luku. Samu Sirkan joulutervehdys ja Lumiukko katsottiin televisiosta, tai ainakin minä lapsena useimmiten katsoin, monesti myös joku muu perheestä. Aattona lounaaksi riisipuuroa ja sekahedelmäsoppaa, monesti leivottiin torttuja ja pipareita päivällä. Sitten molempien vanhempien lapsuudenkodeissa käynti (olivat lähellä), haudoilla käynti, perinteistä jouluruokaa päivälliseksi, pukki tuli viiden/kuuden maissa. Joulusauna tämän jälkeen. Lahjojen ihmettelyä, lautapelien pelaamista jne. illalla. 

Tykkäsin joulutunnelmasta hämärine valaistuksineen, musiikkeineen, kynttilöineen. Meillä oli sellainen koriste eteisen katosta riippumassa, jossa oli eri mittaisista langoista satoja pieniä soivia kelloja, sitä oli lapsena ihana hipaista ja kuunnella heleää kellon ääntä. Mummolla oli enkelikello, sellainen on itsellänikin nykyään.

Vanhemmat joi alkoholia koko jouluviikon joka päivä. Lahjoja en saanut. Ruokakin oli siinä ja siinä että saatiin. Alettiin veljen kanssa varastamaan ruokaa ja murtauduttiin kerran kauppaan yöllä. Otettiin kaupasta kassalipas jossa oli yli 7000 markkaa. Ostettin niillä vaatteita meille ja ruokaa. Emme jääneet kiinni. Sitten jouduttiin lastenkotiin jossain vaiheessa koska äiti heitti huonekaluja parvekkeelta alas uuden vuoden jälkeen.

Ihmettelin aina kun isä ei ollut koskaan kotona kun joulupukki kävi :)

Vähän vanhempana nolotti kun piti laulaa joulupukille, joka oli partiosta ja samalta luokalta kuin minä.

Kiitos Teille kaikille, oli tosi kiva lukea teidän joulumuistojanne. Kävin vanhempieni luona tässä muutama päivä sitten ja vein vähän tuotteita kahvipöytään ja juteltiin lapsuuden jouluista, eli kysyin, mitä heidän lapsuuden jouluunsa kuului. Oli niin ihana tuokio että muistan sen nyt aina. Mukava oli lukea myös teidän tarinanne. Hyvää joulunaikaa kaikille tarinansa jättäneille ja tehdään taas tulevasta joulusta uusi joulumuisto.

Oltiin joka joulu ympäripäissään..

Vierailija kirjoitti:

Jo marraskuussa saatiin postissa Anttilan joululuettelo. Sitä selattiin lelujen ja vaatteiden kohdalta niin, että luettelon lehdet menivät ihan koirankorville. Luettelo selattiin ihan puhki aattoon mennessä. Jouluaattona odotettiin pukin käyntiä innoissaan. Joulupöydän maksa- ja makaroonilaatikon jälkeen postiluukku  kolahti.

Eteisen lattialle oli pudonnut täysin uusi, painotuore: Anttilan postimyyntiluettelo!

Hyvää Joulua!

Tarinankerronnantaito <3

Menimme aina äidin puolen mummolaan syömään. Siellä oli myös tädit perheineen ja sai leikkiä serkkujen kanssa. Pukki toi lahjat. Meidän suvussa ei ollut tapana jäädä jouluksi kotiin perheenä, ja tämä perinne jatkui niin pitkään kun ensimmäinen tädeistä sai lapsen lapsia ja alkoi tehdä mummolajoulua heille. 

Illalla mentiin vielä isän puolen mummolaan. Siellä lisää lahjoja ja juotiin glögiä. Joulupäivänä tai tapaninpäivänä oli sitten jouluateria isän puolen mummolassa. 

A4 lle laadittu viivasuoraan suorittamista. Puurot, isovanhemmat, äidin täti, kirkko, ruoka, saunat, yms.