Miksi 40-50-luvulla syntyneet naiset katsoivat läpi sormien miesten ahdistelua?

Ennen naiset ei ollu lesboja niinkuin nykyään

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei 80-luvulla ukaltanut tehtaan ruusuille mennä päätään aukomaan. Olisi tullut huutoa että korvat soi. olivat helkkarin rääväsuisia.

 

 

Ja miksi sinun olisi pitänyt aukoa niille päätäsi?

Ja huomaa halveksiva suhtautumisesi naisiin "tehtaan ruusut".

 

Olihan pumpulienkeleitäkin. Sitäpaitsi ilmaisu on kunnioittava, jotkut olivat kauniitakin. En tosiaan uskaltanut päätäni aukoa. Kanssakäymiseni oli kylläkin asiallista, joskus nämä soittivat minulle suutaan, en piitannut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ne osasivat omaksua sen,mikä on naisen tehtävä..nykyään on mennyt aivan mahdottomaksi kun on MEETOO-vouhotukset yms tasa-arvolässytykset kaikkine lieveilmiöineen..eivätkä osaa pitää mölinöitä mahassaan vaan tuovat mielipiteitään julki,vaikka niitä ei kysytä..

 

Naisen tehtävä?? 

Ilmeisesti antaa seksiä jokaiselle miehelle. Hassusti se sama on hirveän väärin, jos nainen niin tekee.

Vaari ahdistelee mummua ja kaikki vaan nauravat. Näin meidän mummulassa.

Silloin miehet oli miehiä ja naiset oli naisia.

Silloin naisilla oli vain yksi fani ja riitti jos nosti hametta sen verran, että nilkka näkyy. 7 lasta ja kaikki laskut tuli maksettua eikä naisen tarvinnut mennä töihin ikinä.

Nyt täytyy levittää reidet niin, että munasarjatkin näkyy jotta saa kasaan edes 5 kymppiä kuussa eikä ulos uskalla mennä pimeän aikaan taksista puhumattakaan.

Olen hyvin hämmästynyt suurimmasta osasta kommentteja joita luin. Olen synt. 1950 maaseudulla ja maatalossa. Yksi veli on, ei muita sisaruksia. Maaseudulla oli paljon nk. Niskavuoren Hetoja, eli nainen oli se pomo. Isoäitini hoiti karjan ja kanat, piti maitotilinsä ja käytti sen niinkuin hänelle sopi. Isoisä ei siihen puuttunut. Isoisä oli kunnanvaltuustossa ja hoiteli isän kanssa pellot. Äitini oli meijerillä töissä. Sitten oli vielä isoisän äitikin, joka asui tien toisella puolella pienessä mökissään. Kasvaessani ei kukaan ikinä ahdistellut. Kävimme oppikoulut ja pääsimme ylioppilaiksi ja lähdimme yliopistoihin. Emme olleet rumia ihmisiä vaan enemmänkin ihan nättejä. Varsinkin kesäisin oltiin nuorena aina illalla myöhään liikenteessä polkupyörällä tietty tai kävellen, lähellä oli tanssilavakin ja siellä käytiin ahkerasti keskiviikkoisin ja lauantaisin. Kaikenikäistä porukkaa siellä oli, ihan niitä setämiehiäkin tanssilavan reunoilla viinapulloineen. Minua ei kyllä koskaan ahdisteltu ja kesällä sain isältä palkkaa kun autoin talon töissä kuten myös veljeni. Näin se oli muilla naapureillakin. Kaupungissa sitten taisi ahdistelu olla jokapäiväistä. Hyvä että sain kasvaa maaseudulla terveessä ympäristössä mukavien ihmisten joukossa ilman ahdisteluja. Niin ja lisäksi vielä se, että ihan joka päivä söivät miehet ja naiset samassa pöydässä eikä ruokaa mitenkään annosteltu. Isoisän äiti oli myös jokapäivä kuolemaansa asti ruokapöydässämme. 

40-50-l syntyneet tätini yrittivät kasvatuksellisesti siirtää näitä "oppejaan" eteenpäin. He ikään kuin yrittivät määritellä sen, millainen naisen osa on edelleen ja miten tulee käyttäytyä. Syyllistivät joko suoraan tai välillisesti. Äitini joka on syntynyt 60-l alussa haukkuu vieläkin vanhaksipiiaksi. Itse ollut 80-l alusta saakka parisuhteessa inhoamansa ihmisen kanssa ja taitaa kokea tämän suurimmaksi saavutuksekseen, toki kolmen pojan saaminen on tätä ollut myös. Kännissä tätä huudellut. Meitä tyttöjä on kaksi, mutta mitäpä meistä :) 80 l-2000 l alku maaseudulla oli tätä ja on varmasti vieläkin niille jotka siellä elävät.

Vierailija kirjoitti:

Olen hyvin hämmästynyt suurimmasta osasta kommentteja joita luin. Olen synt. 1950 maaseudulla ja maatalossa. Yksi veli on, ei muita sisaruksia. Maaseudulla oli paljon nk. Niskavuoren Hetoja, eli nainen oli se pomo. Isoäitini hoiti karjan ja kanat, piti maitotilinsä ja käytti sen niinkuin hänelle sopi. Isoisä ei siihen puuttunut. Isoisä oli kunnanvaltuustossa ja hoiteli isän kanssa pellot. Äitini oli meijerillä töissä. Sitten oli vielä isoisän äitikin, joka asui tien toisella puolella pienessä mökissään. Kasvaessani ei kukaan ikinä ahdistellut. Kävimme oppikoulut ja pääsimme ylioppilaiksi ja lähdimme yliopistoihin. Emme olleet rumia ihmisiä vaan enemmänkin ihan nättejä. Varsinkin kesäisin oltiin nuorena aina illalla myöhään liikenteessä polkupyörällä tietty tai kävellen, lähellä oli tanssilavakin ja siellä käytiin ahkerasti keskiviikkoisin ja lauantaisin. Kaikenikäistä porukkaa siellä oli, ihan niitä setämiehiäkin tanssilavan reunoilla

Minuakin ihmetyttää tämän ketjun kommentit. Ei todellakaan kaupungissakaan ahdistelu mitään jokapäiväistä ole ollut, paljon on ollut kiinni myös millaisissa porukoissa liikut. Ihan niin kuin nykyäänkin. Itsellisiä, itsenäisiä naisia on ollut Suomessa vaikka kuinka kauan, outoa antaa kuva että kaikki olisivat olleet jotain alistettuja miehestään riippuvaisia nössöjä. Useat miehetkin (joitain pahiksia lukuunottamatta) ovat olleet ihan kilttejä ja kunnollisia perheenisiä ja aviomiehiä. Sotien jälkeen naiset tarvittiin töihin, harvemmin silloin enää kotiäitejä oli.

Oma äiti meni takaisin töihin 70-luvulla, kun kaikki lapset oli aloittaneet koulunkäynnin. Työpaikan naiset varoittivat, että yksi esimiesasemassa oleva, toisessa toimipisteessä työskentelevä mies käy kiinni. Sitten se mies meni käymään äidin työpaikalla ja tarttui melkein heti takapuoleen kiinni. Äiti potkaisi miestä kunnolla nilkkaan. Ote irtosi ja mies nilkutti pois. Sen jälkeen hän ei äitiin enää koskenut. Halutessaan mies olisi voinut irtisanoa äidin.

80-luvun lopulla olin työpaikassa, missä yksi mies kouri naisia rinnoista. Siitä sanottiin, että se on vaan semmonen. Itse paukautin muutaman kerran miestä kyynärpäällä kylkiluihin, niin oppihan olemaan.

Vierailija kirjoitti:

Vaari ahdistelee mummua ja kaikki vaan nauravat. Näin meidän mummulassa.

Ole sinä ensimmäinen joka lopettaa nauramisen.

Vierailija kirjoitti:

Yhteiskunta oli siihen aikaan maatalousvaltainen. Monet naiset olivat vain kotona eivätkä töissä. Heillä ei ollut paljon muuta vaihtoehtoa kuin kärsiä.

Tarkoitat, että tekivät töitä maatilalla, mutteivät saaneet siitä palkkaa? Kaupungeissa naiset kävivät palkkatyössä.

Oma äitini on syntynyt 1945. Hänen mielestään raiskaus ja hakatuksi joutuminen on yleensä naisten oma vika ja "miehen pitää antaa olla mies."

 Oli ikänsä naimisissa isäni kanssa joka oli naisvihaaja. Se, kenen leipää syöt, sen lauluja laulat... 

Äitini (syntynyt -49) väittää ettei kukaan ahdistellut. Hän ei ilmeisesti edes tunnista mikä on ahdistelua. Ahdistelua ei ole se että teinitytön kasvavia rintoja kommentoidaan, ahdistelua ei ole se että joku sukulaissetä halaa niin että tuntee sen sukuelimetkin lantiota vasten, ahdistelua ei ole se että vhs-pornofilmi pyörii "vahingossa" ruudussa kun alaikäisiä on kylässä jne. 

Vierailija kirjoitti:

Oma äitini on syntynyt 1945. Hänen mielestään raiskaus ja hakatuksi joutuminen on yleensä naisten oma vika ja "miehen pitää antaa olla mies."

 

 Oli ikänsä naimisissa isäni kanssa joka oli naisvihaaja. Se, kenen leipää syöt, sen lauluja laulat... 

Äitisi oli sellainen harvinainen kotirouva vai oliko kyseessä vain pienemmät palkkatulot ja ihan hyvin olisi voinut lähteä. Oman samanikäise äitini sovinismi on alkanut haihtumaan isän kuoltua, kun ei ole joku jatkuvasti hänelle osoittamassa "naisen paikkaa".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yhteiskunta oli siihen aikaan maatalousvaltainen. Monet naiset olivat vain kotona eivätkä töissä. Heillä ei ollut paljon muuta vaihtoehtoa kuin kärsiä.

Tarkoitat, että tekivät töitä maatilalla, mutteivät saaneet siitä palkkaa? Kaupungeissa naiset kävivät palkkatyössä.

 

Mitähän tuo yksi tarkoittaa sanomalla, että maatiloilla naiset olivat "vain kotona"? Kyllä näillä maatilan naisilla oli fyysistä työtä ihan aamusta iltaan ja lisäksi ruokahuolto ja lastenhoito, ehkä vielä vanha emäntä ja isäntäkin joukossa. Ei pitäisi aliarvioida sen aikaisten maatalojen emäntäihmisiä noin raskaasti jos ei tiedä heidän töistään tuon taivaallista. 

" Itsellisiä, itsenäisiä naisia on ollut Suomessa vaikka kuinka kauan, outoa antaa kuva että kaikki olisivat olleet jotain alistettuja miehestään riippuvaisia nössöjä"

Se oli kylläkin ihan lakiinkin kirjoitettua että vaimo oli alisteinen mieheensä nähden. Hieman itsenäisempi saattoi olla jos onnistui saamaan koulutuksen ja ei mennyt naimisiin. 

Vuoteen 1930 asti aviomies edusti vaimoa ja hallitsi hänen omaisuuttaan, myös lapset katsottiin tuohon asti vain isän "omaisuudeksi". 

Suomen rikoslainsäädännössä oli vuoteen 1994(!) saakka säännös, jonka mukaan raiskauksesta ei pitänyt tuomita, jos tekijä meni uhrinsa kanssa naimisiin. 

Avioliitossa tapahtuva väkisinmakaaminen katsottiin Suomessa raiskaukseksi vasta vuonna 1994. 

Vierailija kirjoitti:

Oma äitini on syntynyt 1945. Hänen mielestään raiskaus ja hakatuksi joutuminen on yleensä naisten oma vika ja "miehen pitää antaa olla mies."

 

 Oli ikänsä naimisissa isäni kanssa joka oli naisvihaaja. Se, kenen leipää syöt, sen lauluja laulat... 

Onneksi tuo mielenvikainen sukupolvi on pian historiaa.

Yhä edelleen nuo iäkkäät naiset haukkuvat naimattomia naisia "vanhoiksipiioiksi". Vastenmielistä. 

Mihin  ap perustaa väitteensä?   Tavat oli kai muutenkin hiukan erilaiset kuin nyt.  Pervoja lienee aina tietty vakion oloinen määrä väestössä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oma äitini on syntynyt 1945. Hänen mielestään raiskaus ja hakatuksi joutuminen on yleensä naisten oma vika ja "miehen pitää antaa olla mies."

 

 Oli ikänsä naimisissa isäni kanssa joka oli naisvihaaja. Se, kenen leipää syöt, sen lauluja laulat... 

Äitisi oli sellainen harvinainen kotirouva vai oliko kyseessä vain pienemmät palkkatulot ja ihan hyvin olisi voinut lähteä. Oman samanikäise äitini sovinismi on alkanut haihtumaan isän kuoltua, kun ei ole joku jatkuvasti hänelle osoittamassa "naisen paikkaa".

Äiti oli osa-aikatyössä siivoojana, sen lisäksi pyöritti huushollia ja hoiti lapset. Isällä yrittäjänä oli huomattavasti isompi palkka...