Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Hei, ovatko häät nykyisin ei-toivottu kutsu?
Kommentit (364)
Vierailija kirjoitti:
Voi luoja näitä vastauksia täällä! Ihan kamalaa joutua pukeutumaan juhlavaatteisiin, nähdä ihmisiä jotka ei ehkä kaikki ole ihan tuttuja, ajaa upealle juhlapaikalle, kuunnella musiikkia ja tanssia, juhlaruokakin poikkeaa arkiruuasta ja on siksi kauhea asia! Hirveää, jos ei saa nököttää mökillä pelkästään perheen kesken neljää viikkoa putkeen, ilman että näkee ristin sielua - ei sieltä missään nimessä ainakaan minnekään turhanpäiväisiin juhliin lähdetä!
Eikö ihmiset enää juhlista mitään, onko kaikki vain tasapaksua arkista aherrusta? Miten muka kaikilla on niin hirveän vähän vapaa-aikaakin ettei missään tapauksessa voi tuhlata yhtä päivää juhliakseen läheisten rakkautta? Suomessa on työaikalainsäädäntö eikä kukaan joudu raatamaan kellon ja vuoden ympäri (yrittäjät ja erittäin vaativaa uraa tekevät ovat valinneet tiensä itse). Kukaan ei vaadi mitään kalliita lahjoja tai että vierailla olisi kemuissa aina uudet juhl
Jep. Ja samalla ihmetellään, kun talous ei kasva. Eihän se kasva, jos kaikki harmaasta arjesta poikkeava on kauheaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Varsinkin alemmissa yhteiskuntaluokissa häitä järjestetään nykyään, jotta saataisiin paljon lahjoja.
Ei oikein kiinnosta tuollainen lahjojen hankkiminen, joten jätän kaverin häät väliin. Voin sitten viettää kaverin kanssa aikaa joskus muulloin.
Minulla on pieni suku ja sinkkuna viihdyn. Käyn töissä ja saan itseni elätettyä. Harrastuksien kautta ystäviä ympäri Suomea. Ihana ajatus saada kutsu häihin ja olen otettu, mutta jos tämä ystävä asuu parin sadan kilometrin päässä tai kauempana, niin johan mutkistuu. Autoa ei löydy, koska asun kaupungin keskustan tuntumassa. Pääsen jalkaisin tai bussilla aina mihin haluan. Matkoihin saattaisi mennä jo sata euroa. Jos pitäisi vielä hotelli varata yöksi ja ostaa lahjakin. Mahdollisesti jotain uutta päällepantavaa, jos vaatekaapin mekot alkavat olemaan kaarensa päässä. Mielummin sitten vain kohteliaasti jätän välistä. Joillekin ihmisille häät toisella paikkakunnalla hotelleineen voi olla jopa 200-300 euron matka.
Vierailija kirjoitti:
Varsinkin alemmissa yhteiskuntaluokissa häitä järjestetään nykyään, jotta saataisiin paljon lahjoja.
Ei oikein kiinnosta tuollainen lahjojen hankkiminen, joten jätän kaverin häät väliin. Voin sitten viettää kaverin kanssa aikaa joskus muulloin.
Millainen ihminen ei voi antaa ystävälleen lahjaa kun tämä menee naimisiin?
Mikä tuollaisen katkeruuden aiheuttaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuo jonkun mielipide, että hääparin pitäisi kustantaa vieraille majoitus, on ihan yhtä pöljä kuin se, että vieraiden pitäisi miettiä kuinka paljon häät on maksaneet ja lahjaksi antaa vähintään syömisensä kattava summa. Järkätkää juhlat mihin on varaa, ne kustannukset ei kuulu vieraille.
Vierailija kirjoitti:
Minulla on pieni suku ja sinkkuna viihdyn. Käyn töissä ja saan itseni elätettyä. Harrastuksien kautta ystäviä ympäri Suomea. Ihana ajatus saada kutsu häihin ja olen otettu, mutta jos tämä ystävä asuu parin sadan kilometrin päässä tai kauempana, niin johan mutkistuu. Autoa ei löydy, koska asun kaupungin keskustan tuntumassa. Pääsen jalkaisin tai bussilla aina mihin haluan. Matkoihin saattaisi mennä jo sata euroa. Jos pitäisi vielä hotelli varata yöksi ja ostaa lahjakin. Mahdollisesti jotain uutta päällepantavaa, jos vaatekaapin mekot alkavat olemaan kaarensa päässä. Mielummin sitten vain kohteliaasti jätän välistä. Joillekin ihmisille häät toisella paikkakunnalla hotelleineen voi olla jopa 200-300 euron matka.
Mitä sitten oikein teet vapaa-ajallasi, jos et kykene edes hommaamaan sellaista ammattia, jossa 200-300 e on pikkuraha? Luulisi pystyvän käyttämään aikaansa ja opiskella sellaisen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta on tekopyhää pitää isot kirkkohäät valkoisessa puvussa kun on asuttu saman miehen kanssa vuosia eikä edes olla uskonnollisia. Hyvässä lykyssä toiset tai kolmannet häät ja edelleen valkoinen kolttu.
Noudatetaan perinteitä, muka, koska halutaan larpata rimpsessaa, mutta ei välitetä siitä, mitä ne perinteet on alun perin merkinneet.
Kaiken huippu oli morsmaikku, valkoisessa puvussa -ja maha pystyssä.
Minulle avioliittoon vihkiminen on sakramentti, joten en erityisemmin viihdy häissä joissa se sakramentti ei kiinnosta ketään, vaan pelkkä egobuustaus morsiamelle.
Vierailija kirjoitti:
Minusta on tekopyhää pitää isot kirkkohäät valkoisessa puvussa kun on asuttu saman miehen kanssa vuosia eikä edes olla uskonnollisia. Hyvässä lykyssä toiset tai kolmannet häät ja edelleen valkoinen kolttu.
Noudatetaan perinteitä, muka, koska halutaan larpata rimpsessaa, mutta ei välitetä siitä, mitä ne perinteet on alun perin merkinneet.
Kaiken huippu oli morsmaikku, valkoisessa puvussa -ja maha pystyssä.
Minulle avioliittoon vihkiminen on sakramentti, joten en erityisemmin viihdy häissä joissa se sakramentti ei kiinnosta ketään, vaan pelkkä egobuustaus morsiamelle.
Ja minä en taas välitä papin jorinoista pätkääkään, enkä jaksa sitä kirkossa istumista. Häät on minulle juridinen tapahtuma. Häät menettelee kun toimii kuten firman pikkujouluissa, menee vasta juhlapaikalle, syö ja pari tuntia seurustelee. Sitten ajoissa kotiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minusta on tekopyhää pitää isot kirkkohäät valkoisessa puvussa kun on asuttu saman miehen kanssa vuosia eikä edes olla uskonnollisia. Hyvässä lykyssä toiset tai kolmannet häät ja edelleen valkoinen kolttu.
Noudatetaan perinteitä, muka, koska halutaan larpata rimpsessaa, mutta ei välitetä siitä, mitä ne perinteet on alun perin merkinneet.
Kaiken huippu oli morsmaikku, valkoisessa puvussa -ja maha pystyssä.
Minulle avioliittoon vihkiminen on sakramentti, joten en erityisemmin viihdy häissä joissa se sakramentti ei kiinnosta ketään, vaan pelkkä egobuustaus morsiamelle.
Ei ole Suomessa ollut koskaan perinteenä vahtia morsiamen neitsyyttä.
Eivätkö juhlat ole myös sulhasta varten? Vai onko nainen taas kaiken pahan alku ja juuri, kun haluaa isona juhlapäivänä pukeutua kauniiseen mekkoon?
Vierailija kirjoitti:
Minusta on tekopyhää pitää isot kirkkohäät valkoisessa puvussa kun on asuttu saman miehen kanssa vuosia eikä edes olla uskonnollisia. Hyvässä lykyssä toiset tai kolmannet häät ja edelleen valkoinen kolttu.
Noudatetaan perinteitä, muka, koska halutaan larpata rimpsessaa, mutta ei välitetä siitä, mitä ne perinteet on alun perin merkinneet.
Kaiken huippu oli morsmaikku, valkoisessa puvussa -ja maha pystyssä.
Minulle avioliittoon vihkiminen on sakramentti, joten en erityisemmin viihdy häissä joissa se sakramentti ei kiinnosta ketään, vaan pelkkä egobuustaus morsiamelle.
Valkoinen morsiuspuku on Suomessa hyvin nuori ilmiö. Ja joku jo sanoikin, ettei neitsyyden kyttääminen ole täällä myöskään ollut tapana. Kyttäisitte pukujen paheksujat vaihteeksi sulhasten poikuutta. Ei siinäkään ole mitään mieltä, mutta saatte purkaa pahaa oloanne johonkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämä on todella tapauskohtaista. Olen ollut todella huipuissa häissä ja sitten taas sellaisissa, että odottaa vain niiden olevan ohi. Siinä on erinäisiä tekijöitä joista asia riippuu. Esim se, että kuinka paljon tunnet muuta porukkaa. Sitten häiden sijainti, että täytyykö lähteä kauas omalta kotipaikkakunnalta ja se, kuinka korvessa mahdollisesti se häiden juhlapaikka sijaitsee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ole varmaan 20 vuoteen tullut hääkutsua, joten olisihan se kiva yllätys.
Mä lähden aina kun kutsutaan! Ihana päästä juhliin! Mä en tajua näitä pitää päästä mökille joka viikonloppu -tyyppejä. Kyllä siellä mökillä ehtii homehtua vaikka loppuelämän.
Ja kirppikseltä saa hyviä vaatteita tosi edeullisesti.
Vierailija kirjoitti:
Voi luoja näitä vastauksia täällä! Ihan kamalaa joutua pukeutumaan juhlavaatteisiin, nähdä ihmisiä jotka ei ehkä kaikki ole ihan tuttuja, ajaa upealle juhlapaikalle, kuunnella musiikkia ja tanssia, juhlaruokakin poikkeaa arkiruuasta ja on siksi kauhea asia! Hirveää, jos ei saa nököttää mökillä pelkästään perheen kesken neljää viikkoa putkeen, ilman että näkee ristin sielua - ei sieltä missään nimessä ainakaan minnekään turhanpäiväisiin juhliin lähdetä!
Eikö ihmiset enää juhlista mitään, onko kaikki vain tasapaksua arkista aherrusta? Miten muka kaikilla on niin hirveän vähän vapaa-aikaakin ettei missään tapauksessa voi tuhlata yhtä päivää juhliakseen läheisten rakkautta? Suomessa on työaikalainsäädäntö eikä kukaan joudu raatamaan kellon ja vuoden ympäri (yrittäjät ja erittäin vaativaa uraa tekevät ovat valinneet tiensä itse). Kukaan ei vaadi mitään kalliita lahjoja tai että vierailla olisi kemuissa aina uudet juhl
Ihana! Olen niin samaa mieltä tästä!
Vierailija kirjoitti:
Voi luoja näitä vastauksia täällä! Ihan kamalaa joutua pukeutumaan juhlavaatteisiin, nähdä ihmisiä jotka ei ehkä kaikki ole ihan tuttuja, ajaa upealle juhlapaikalle, kuunnella musiikkia ja tanssia, juhlaruokakin poikkeaa arkiruuasta ja on siksi kauhea asia! Hirveää, jos ei saa nököttää mökillä pelkästään perheen kesken neljää viikkoa putkeen, ilman että näkee ristin sielua - ei sieltä missään nimessä ainakaan minnekään turhanpäiväisiin juhliin lähdetä!
Eikö ihmiset enää juhlista mitään, onko kaikki vain tasapaksua arkista aherrusta? Miten muka kaikilla on niin hirveän vähän vapaa-aikaakin ettei missään tapauksessa voi tuhlata yhtä päivää juhliakseen läheisten rakkautta? Suomessa on työaikalainsäädäntö eikä kukaan joudu raatamaan kellon ja vuoden ympäri (yrittäjät ja erittäin vaativaa uraa tekevät ovat valinneet tiensä itse). Kukaan ei vaadi mitään kalliita lahjoja tai että vierailla olisi kemuissa aina uudet juhl
Pistän paremmaksi, inhoan myös mökkeilyä. Ihan yhtä paljon kuin häitä. Kotona on kuva olla, ystäviä on kiva tavata ja matkailu on mukavaa.
En tykkää pynttäytyä nii kieltäydyn aina kaikista juhlista missä on pukukoodi.
Alue: Aihe vapaa
Voi luoja näitä vastauksia täällä! Ihan kamalaa joutua pukeutumaan juhlavaatteisiin, nähdä ihmisiä jotka ei ehkä kaikki ole ihan tuttuja, ajaa upealle juhlapaikalle, kuunnella musiikkia ja tanssia, juhlaruokakin poikkeaa arkiruuasta ja on siksi kauhea asia! Hirveää, jos ei saa nököttää mökillä pelkästään perheen kesken neljää viikkoa putkeen, ilman että näkee ristin sielua - ei sieltä missään nimessä ainakaan minnekään turhanpäiväisiin juhliin lähdetä!
Eikö ihmiset enää juhlista mitään, onko kaikki vain tasapaksua arkista aherrusta? Miten muka kaikilla on niin hirveän vähän vapaa-aikaakin ettei missään tapauksessa voi tuhlata yhtä päivää juhliakseen läheisten rakkautta? Suomessa on työaikalainsäädäntö eikä kukaan joudu raatamaan kellon ja vuoden ympäri (yrittäjät ja erittäin vaativaa uraa tekevät ovat valinneet tiensä itse). Kukaan ei vaadi mitään kalliita lahjoja tai että vierailla olisi kemuissa aina uudet juhlavaatteet päällä - nämä on ihan itse keksittyjä verukkeita.
Toivottavasti nämä järkyttävät ankeuttajat eivät sitten ihmettele, kun kukaan ei halua osallistua mihinkään heidän juhliinsa tai edes nähdä heitä. En itse katselisi moista porukkaa hetkeäkään omalla vapaa-ajallani!
Itse en myöskään ole ollut yksissäkään kamalissa häissä. Joskus on ollut kesällä kuuma, joskus on joutunut odottamaan buffetvuoroaan hetken, joskus on ehkä ollut ohjelmassa joku omasta mielestä tylsä morsiamenryöstö tai tuttu juttu -leikki. Silti hääjuhlat ovat olleet aina ihania ja kokonaisuudessaan onnistuneita. Eivät missään nimessä ole toistaneet samaa kaavaa, mutta ehkä tässä on vähän kyse myös omien sosiaalisten piirien "laadusta". On ollut upeaa nähdä toisten rakkaus ja päästä juhlimaan sitä heidän kanssaan!