Mentiinkö ennen oikeasti pankkiin maksamaan laskuja tiskille?
Kommentit (192)
Vierailija kirjoitti:
No ei tietenkään.
50 luvulla hoidettiin kaikki mobiilisti.
Ja euroilla maksettiin. Se oli euroaikaa silloin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muistan vielä kuinka tuli käytyä pankissa maksamassa laskuja. Ei ollut suoraan tiskillä, vaan maksuautomaatilla.
Ihan tiskillä oli. Mitään automaattia en ole koskaan käyttänyt.
Maksuautomaatit yleistyivät Suomessa 1980-luvulla, mutta ensimmäinen pankkiautomaatti (seteliautomaatti) saapui maahan jo marraskuussa 1971. Korttimaksaminen magneettijuovalla alkoi 1970-luvulla, ja varsinaiset kauppojen ja huoltoasemien sähköiset maksupäätteet yleistyivät 1980-luvun lopulla, kun kortit tulivat yleisiksi ja ne pystyttiin yhdistämään pankkien verkkoihin.
Korteilla maksettiin höyläämällä vielä 90-luvulle asti. Kassoilla oli korttihöylät, joilla kohokirjoituksella olleet kortin tiedot jäljennettiin itsejäljentävälle tositteelle...
Vierailija kirjoitti:
Ennen homma toimi kuin entinen junan vessa (nämä nykyisethän kun eivät näytä nekään enää toimivan). Nykyisin säästösi katoavat tuota pikaa netin syövereihin, kun teet pienenkin virheen.
Pienikin virhe = syötät itse pankkitietosi huijaussivulle
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muistan vielä kuinka tuli käytyä pankissa maksamassa laskuja. Ei ollut suoraan tiskillä, vaan maksuautomaatilla.
Ihan tiskillä oli. Mitään automaattia en ole koskaan käyttänyt.
Maksuautomaatit yleistyivät Suomessa 1980-luvulla, mutta ensimmäinen pankkiautomaatti (seteliautomaatti) saapui maahan jo marraskuussa 1971. Korttimaksaminen magneettijuovalla alkoi 1970-luvulla, ja varsinaiset kauppojen ja huoltoasemien sähköiset maksupäätteet yleistyivät 1980-luvun lopulla, kun kortit tulivat yleisiksi ja ne pystyttiin yhdistämään pankkien verkkoihin.
Korteilla maksettiin höyläämällä vielä 90-luvulle asti. Kassoilla oli korttihöylät, joilla kohokirjoituksella olleet kortin tiedot jäljennettiin itsejäljentävälle tositteelle...
Ai että, näitä muistan. Eikä pikkuostoksista soitelleet pankkiin varmistuksia, joten tilin sai helposti aika reilustikin miinukselle, mutta selvisi kivasti seuraavaan palkkapäivään, vaikka sattui olemaan tiukka kuukausi. Toki sähköiset lisääntyivät koko ajan, mutta sitten tuli tarvittaessa valittua pikkuputiikkeja, joissa tiesi käytettävän vanhaa kunnon höylää.
Jotkut kalkkeutuneimmat mummot ja vaarit yrittävät vielä vuonna 2025 maksaa käteisellä rahalla 😂🤦
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki hoidettiin tiskillä, ja kaikki merkittiin joko käsin tai kirjoituskoneella paperillle.Tiliä varten oli pankkikirja, johon merkittiin paljonko tilillä on rahaa, se oli välttämättömyys. Laskut sai maksaa oman pankin tiskillä tai käymällä esim sähkölaitoksella maksamassa laskun. Laskujen maksu oli ilmaista ja pankkitileillä oli korkemapi korko kuin nykyään.
Rahaa sai Pankkikirjaa vastaan ilman henkkareita.
Koska pankkineiti tunsi sinut, vanhempasi, isovanhempasi ja naapurisi sekä sen kaukaisen ruotsinserkun.
Onneksi asiat voi nykyään hoitaa helpommin.
Vierailija kirjoitti:
1980-luvulla maksupalvelu yleistyi eli laskut sai laittaa kuoreen ja käydä pudottamassa kuoren pankin postilaatikkoon. Samaan aikaan yleistyivät pankkiautomaatit ja pankkikortit eikä tarvinnut enää käydä nostamassa rahaa pankkikonttorissa.
Postipankilla oli tuo kuorisysteemi ainakin 60-luvulta asti ja sen kuoren pystyi laittamaan mihin hyvänsä postilaatikkoon, koska postimaksu oli maksettu. Tuota kuorta käyttävät vielä ne, jotka eivät halua käyttää verkkopankkia ja heitä vielä riittää aika paljonkin.
Vierailija kirjoitti:
Mummot menee yhä.
Ja papat, älkää nyt aina vain mummoja mainitko.
Vierailija kirjoitti:
Ja ennen vanhaan myös irtokarkit ostettiin kappalehinnalla, ei kilohinnalla. Oli ainkain 10, 20 ja 50 pennin karkkeja. Kioskin myyjä siirsi lusikalla laarista asiakkaan valitsemat karamellit yksitellen pikkuruiseen pussiin. Kerroin kuitenkin, vaikka tätähän ei kysytty
Se oli hauskaa. "Sitten markalla noita merkkareita."
Vierailija kirjoitti:
Jotkut kalkkeutuneimmat mummot ja vaarit yrittävät vielä vuonna 2025 maksaa käteisellä rahalla 😂🤦
Ne maksaa jolla on.
Kasarilla kyllä vielä mentiin. Ei ollut pankkikortteja eikä pankkiautomaattejakaan. Perjantaisin oli työpäivän jälkeen vielä hemmetinmoinen kiire ehtiä pankkikonttoriin nostamaan rahaa omalta tililtä.
Piti siinä äkisti katsella saldoa ja nostaa setelirahaa pankkikonttorista viikonloppua varten. Jos rahantarvearvio menikin pieleen ja rahan tarve oli suurempi niin sitten etsittiin kaveri, jolta rahaa lainattiin pikaiseen tarpeeseen. Kaikki tämä paperirahana ja kolikoina.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki hoidettiin tiskillä, ja kaikki merkittiin joko käsin tai kirjoituskoneella paperillle.Tiliä varten oli pankkikirja, johon merkittiin paljonko tilillä on rahaa, se oli välttämättömyys. Laskut sai maksaa oman pankin tiskillä tai käymällä esim sähkölaitoksella maksamassa laskun. Laskujen maksu oli ilmaista ja pankkitileillä oli korkemapi korko kuin nykyään.
Rahaa sai Pankkikirjaa vastaan ilman henkkareita.
Postilla sai rahaa viikonloppunakin, kun meni Telen puhelinkonttoriin. Se oli auki viikonloppuisinkin.
Vielä vuonna 1977 ainakin mulle maksettiin palkka käteen rahana ruskeassa kuoressa. Mukana oli pitkä , kapea liuska jossa laskelmia, ei niitä tullut katseltua. 1979 aloin saamaan uudessa työssä palkan pankkiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muistan vielä kuinka tuli käytyä pankissa maksamassa laskuja. Ei ollut suoraan tiskillä, vaan maksuautomaatilla.
Ihan tiskillä oli. Mitään automaattia en ole koskaan käyttänyt.
Maksuautomaatit yleistyivät Suomessa 1980-luvulla, mutta ensimmäinen pankkiautomaatti (seteliautomaatti) saapui maahan jo marraskuussa 1971. Korttimaksaminen magneettijuovalla alkoi 1970-luvulla, ja varsinaiset kauppojen ja huoltoasemien sähköiset maksupäätteet yleistyivät 1980-luvun lopulla, kun kortit tulivat yleisiksi ja ne pystyttiin yhdistämään pankkien verkkoihin.
Korteilla maksettiin höyläämällä vielä 90-luvulle asti. Kassoilla oli korttihöylät, joilla kohokirjoituksella olleet kortin tiedot
Minulla oli vielä 2000-luvun alussa ns. tyhmä pankkikortti, jolla pystyi ostamaan ties mitä ennen kuin rahaa tuli tilille. Monesti tili miinuksella jo viikkoa ennen tilipäivää, mutta ruoat sai sentään ostettua. Pankki lätkäisi sitten pienen tilinylitysmaksun palkkapäivänä.
Minulla oli pankkikirja jossa luki paljonko tilillä on rahaa. Jos kävi nostamassa 50 mk niin virkailija merkkasi sen kirjaan ja kirjasi uuden saldon siihen kirjaan.
Kyllä jo 1980-luvun alussa oli paljon yleisempää laittaa laskut maksupalvelukuoressa pankin postiluukkuun kun käydä maksamassa ne tiskillä.
N60
Neljä vuotta sitten hoitelin perikunnan asioita ja laskut piti viedä pankkiin jossa virkailija maksoi ne perikunnan tililtä. Ei auttanut mitkään valtakirjat jotta olisi saanut itse hoitaa ennen perunkirjoitusta.
Suurelle osalle nykynuorista on täysin mahdotonta ymmärtää millaista elämä oli 1990-luvulla tai sitä ennen. Hyvin monelle aiheuttaa lähes ylitsepääsemätöntä ahdistusta jo pelkkä ajatus siitä, että kännyköitä ei olisi olemassa.