Miten kaikki aika voi mennä pelkästään lapsen asioiden hoitoon? Mikä tässä mättää?
Ennen lapsen saamista tein pitkiä työpäiviä, mutta silti jäi paljon vapaa-aikaa. Kotitöihin ei mennyt kuin muutama minuutti päivässä, ja sitten harrastuksiin, ravintola-illallisiin, ystävien tapaamisiin, lenkkeilyyn, sohvalöhöilyyyn, leffojen katsomiseen jne jäi joka päivä monta tuntia.
Nyt minulla on yksi ekaluokkalainen lapsi. Teen lyhennettyä työaikaa. Mutta silti aivan kaikki aika menee lapsen asioiden hoitoon. Mitään vapaata aikaa ei koskaan ole. Ja näin on ollut koko lapsen elämän ajan. Kaikki aika menee siihen, että laita ruokaa lapselle, siivoa tiskejä lapsen jäljiltä, laita taas uudelleen ruokaa lapselle, pyykkää lapsen vaatteita, vaihda lakanoita, viikkaa lapsen puhtaita vaatteita kaappiin, rasvaa monta kertaa päivässä atooppista ihottumaa, huolehdi allergialääkkeitä, auta läksyissä, lue iltasatua, kuskaa harrastuksiin, kuskaa hammaslääkäriin, kuskaa rokotukseen, huolehdi harrastustarvikkeita, talvikenkiä, etsi kadonneita kintaita, parsi puhkikuluneita housujen polvia, etsi kouluun päivän varoitusjalla kiveä ja tyhjää viilipurkkia, tee sitä tätä ja kolmatta ilman taukoja kunnes kaadu sänkyyn ja nukahda, ja sama aamulla taas uusi päivä uudestaan. Ei ole aikaa harrastaa, ei tavata omia ystäviä, ei katsoa leffoja, ei olla tekemättä mitään. Mikä tässä oikein mättää, mitä teen väärin?
Kommentit (40)
Tää lanka on ollut täällä aiemminkin, eri otsikolla.
Vierailija kirjoitti:
Tää lanka on ollut täällä aiemminkin, eri otsikolla.
Ei ollut minun kirjoittamani. Ehkä joku muukin on samassa tilanteessa kuin minä. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä tuonikäisen ihmisen pitäisi osata hoitaa rasvauksensa ihan itse. Kuulostaa vähän pervolta. Äiti on menettänyt puolisonsa ja yrittää nyt väkisin paapoa ja passata lasta.
Kuule, ihan lääkärin määräyksestä hoidan lapsen rasvaukset, lapsi nimittäin ei niitä itse hoida ja jonkun on pakko hoitaa. Ei kyse ole paapomisesta vaan lääkärin määräämästä saurauden hoidosta. Ap
Totta kai hoitaa itse. Alkuun sinä valvot vierellä, että toteutuu. Kyllä lapsikin ymmärtää, että ruoka viivästyy tai peliaika, jos vitkuttelee.
Mun oivallukkset:
Kaikki toistuva pikkusälä pitää yhdistää mahdollisimmman pitkäksi rutiinipötköksi niin, että tarvii ryhtyä toimintaan vaan kerran ja sitten suoritetaan kaikki osat läpi kuin robotit.
Toisen vanhemman kanssa mahdollisimman laajat omat vastuualueet. Toinen seuraa pelkästään wilmaa, toinen hoitaa aina harrastuskuskauksen. Ei tarvi neuvotella, pitää mielen päällä monia kokonaisuuksia.
Lapsi opetetaan omatoimiseksi arjen asioissa, mutta siihen täytyy varata aikaa ja toistoja. Esim omat astiat tiskikoneeseen; mistä tietää onko likaiset vai puhtaat, mihin murokulho, mihin syvä lautanen, mitä pitää huuhdella ja mitä ei. Pitää muistaa kehua ja kannustaa, kun uutta asiaa ajetaan sisään. Muuten vanhempi tekee perässä uudelleen ja lapsi ei saa onnistumisen fiilistä.
Lapsen on pakko saada ruokaa ja rasvaa sekä puhtaat vaatteet.
Harrastaminen, vaatteiden viikkaus ja iltasatu ei ole pakollista.
Isyys on pakollista, jos on lapsen siittänyt. Lähetä lapsi isälleen hoitoon ja rasvattavaksi esim. kerran kuukaudessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tää lanka on ollut täällä aiemminkin, eri otsikolla.
Ei ollut minun kirjoittamani. Ehkä joku muukin on samassa tilanteessa kuin minä. Ap
Täysin identtinen
Mietippä ap ,jos sinulla olisi 10 lasta ja välillä tekisit vielä keikkasiivousta. Mies tekee myös paljon töitä kyllä kerkiävät.
Lapselle ei tehdä kaikkea valmiiksi vaan hän tekee itse.
Hammaslääkäri on yl. Koulun yhteydessä. Lapsi tekee omat läksynsä. Lapsi ottaa välipalansa itse kaapista. Lapsikin kaipaa oleiluaikaa. Katsokaa joku yhteinen ohjelma ja tee vaikka pannaria teille. Koululainen osaa osallistua niin pyykkäykseen kuin siivoukseenkin.
Vierailija kirjoitti:
Lapselle ei tehdä kaikkea valmiiksi vaan hän tekee itse.
Hammaslääkäri on yl. Koulun yhteydessä. Lapsi tekee omat läksynsä. Lapsi ottaa välipalansa itse kaapista. Lapsikin kaipaa oleiluaikaa. Katsokaa joku yhteinen ohjelma ja tee vaikka pannaria teille. Koululainen osaa osallistua niin pyykkäykseen kuin siivoukseenkin.
En ole kuullutkaan että koululla olisi jossain hammaslääkäri. T. Eri
Teet ehkä vain liikaa. Mene salille ja jätä lapsi vaikka itsekseen tai isälleen siksi aikaa. Uimakoulut on suosittuja harrastuksia ton ikäisille myös ja jotkut urheiluseurahommelit kannattaa nyt aloittaa jos aikoo.. Lapsen huonetta on turha siivota jatkuvasti, anna sen olla vaan.
Mä muistan kun olin töissä ja tulin kotiin niin aina oli lähes joku kaveri meillä. No oli joskus jotain mennyt rikki ja sotkettu tusseilla. Ehkä pahin kuitenkin oli se tv- tason naarmutus, mutta on siitä enemmän hyötyä jos annat lapsen tuoda jonkun kaverin kotiin kuin että on yksinään koko iltapäivän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä tuonikäisen ihmisen pitäisi osata hoitaa rasvauksensa ihan itse. Kuulostaa vähän pervolta. Äiti on menettänyt puolisonsa ja yrittää nyt väkisin paapoa ja passata lasta.
Kuule, ihan lääkärin määräyksestä hoidan lapsen rasvaukset, lapsi nimittäin ei niitä itse hoida ja jonkun on pakko hoitaa. Ei kyse ole paapomisesta vaan lääkärin määräämästä saurauden hoidosta. Ap
Olen atoopikko ja rasvasin kyllä jo tuon ikäisenä ihan itse. Ei ole rakettitiedettä.
ps: Lääkärit eivät pysty erottamaan ruoka-aineallergian aiheuttamaa ihottumaa perus atopiasta.
Ruokavalion kuntoon saattaminen korjaa usein ihoa todella paljon. Itselläni 90%.
Tässä on hyvä esimerkki aiheesta jota sivutaan metatyö ketjussa.. Ihan yksinkertaisesti kaunistelematta. Ap on lamaantunut. Hän kuvittelee tekevänsä paljon mutta kaikkea muuta.
Mielestäni suurin syy on se, että olet yksin vastuussa pienestä lapsesta. Siinä on paljon työtä ja se sitoo paljon. Parin vuoden päästä voi olla jo helpompaa.
Ei lakanoita vaihdeta joka päivä eikä hammaslääkärissä käydä kun kerran pari vuodessa. Ei meillä ole noin sekavaa elämää. Lapselle opetetaan että minne vaatteet laitetaan ja minne hanskat laitetaan on laatikko mistä ne löytää. Sieltä se saa ne itse.
Pystyisikö joku toinen vanhempi kuskaamaan useamman lapsen harrastukseen? Voisitte vuorotella.
Anna armoa itsellesi siivouksen ja ruokien kanssa. Joskus voi mennä eineksillä.
Vierailija kirjoitti:
Pystyisikö joku toinen vanhempi kuskaamaan useamman lapsen harrastukseen? Voisitte vuorotella.
Anna armoa itsellesi siivouksen ja ruokien kanssa. Joskus voi mennä eineksillä.
Ei voi, jos einekset tulevat ihosta läpi ja ap:n 0on pakko kokata useilla kattiloilla ja paistinpannuilla special gourmet allergiaruokaa useita kertoja päivässä.
Minun päivä ekaluokkalaisen kanssa:
aamu:
Aamupalan valmistelu ja lasten herättely samalla kun keitän kahvit ja pesen hampaat
Varmistan että ekaluokkalainen pukeutuu samalla kun itse menen pukeutumaan
Yhdessä aamupalalla, sen jälkeen ekaluokkalainen hampaanpesulle (pesee itse)
Muistutan retkieväistä, lapsi tehnyt itse jääkaappiin. Lapsi tuo vesipullon avattavaksi, vaihtaa itse veden. Muistutan korkista.
Lapsi pukee ulkovaatteet. Muistutan bussikortista. Lapset lähtevät kouluun.
Aloittelen työpäivää kotona. Saan lapselta viestin että ekaluokkalaisen eväät jäivät kotiin. Koska päivässä on tänään tilaa, vien eväät koululle. (Huom. Tämä absoluuttinen poikkeus. Yleensä en ehdi enkä juokse asioita, tänään olin etätöissä kotona ja eka palaveri alkoi myöhään.)
Iltapäivä:
Lapsi tulee koulusta, vaihdetaan kuulumiset, ottaa välipalan.
Lapsi lähtee ulkoilemaan, minä jatkan töitä.
Lapsi tulee ulkoa tunnin päästä. Laittaa ruoan uuniin lämpiämään kun pyydän ja ohjeistan uunin käytössä. Jatkan edelleen töitä.
Isommat sisarukset kotiin. Syödään lämmitetty ruoka (tein eilen valmiiksi). Lapset haluavat leipoa pipareita joten he paistavat niitä ja minä jatkan vielä töitä. Yksi lapsista pukee ja lähtee treeneihin. Ekaluokkalainen ei halua leipoa vaan kuuntelee äänisatua.
Olen alkuillan kiinni etäkoulutuksessa. Ekaluokkalainen ulkoilee vielä uudelleen tunnin ajan. Kun tulee sisälle, askartelee kunnes koulutukseni loppuu. Pelataan yhdessä pieni lautapeli, sitten hän siivoaa askartelut ja minä teen iltapalaa. Samalla kun valmistelen iltapalaa, muistuttelen iltapuuhista vaiheittain. Syödään yhdessä iltapala. Ekaluokkalainen harjaa hampaat, toivotetaan hyvää yötä. Siistin keittiön. Nyt minulla enää omat iltahommat ja parin oman jutun valmistelu.
Minulla lapsia useampi ja ovat koululaisia. Mietin ap onko sinulla lapsi joko erityisen vaativa vai mistä kyse. Ei minulla tosiaan koko aika mene lapsiin. En aina arkisin ole sekä töissä että iltakoulussa, tämä oli poikkeus, mutta silti homma kulki. En kuljeta yhteenkään harrastukseen. Yksi on hieman kauempana kotoa ja sinne saatan lapsen. Muuten harrastaminen hoituu hänen koulullaan. Kirjastossa ja kotipihalla saa käydä itsekseenkin jos tahtoo. Lapseni on vilkas ja touhukas eli muistutella täytyy mutta en tee kaikkea. Perusterve on.
Vierailija kirjoitti:
Mun oivallukkset:
Kaikki toistuva pikkusälä pitää yhdistää mahdollisimmman pitkäksi rutiinipötköksi niin, että tarvii ryhtyä toimintaan vaan kerran ja sitten suoritetaan kaikki osat läpi kuin robotit.
Toisen vanhemman kanssa mahdollisimman laajat omat vastuualueet. Toinen seuraa pelkästään wilmaa, toinen hoitaa aina harrastuskuskauksen. Ei tarvi neuvotella, pitää mielen päällä monia kokonaisuuksia.
Lapsi opetetaan omatoimiseksi arjen asioissa, mutta siihen täytyy varata aikaa ja toistoja. Esim omat astiat tiskikoneeseen; mistä tietää onko likaiset vai puhtaat, mihin murokulho, mihin syvä lautanen, mitä pitää huuhdella ja mitä ei. Pitää muistaa kehua ja kannustaa, kun uutta asiaa ajetaan sisään. Muuten vanhempi tekee perässä uudelleen ja lapsi ei saa onnistumisen fiilistä.
Todella hyviä neuvoja!
🇺🇦🇮🇱
Pieni lapsi tarvitsee enemmän apua kuin iso. Lapsi voitelee itse osan? Menee itse harrastuksiin tai ei harrasta sitä. Kotiin tai lähemmäs asioita. Kuskaa hammaslääkäriin. Valmista ruokaa kaupasta tuoretiskiltä tai tee pakkaseen kerralla enemmän. Pyydä että tarha ja koulu vähentää vanhempien kuormaa.