Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Kompensoitko muille omaa lapsettomuuttasi?
09.06.2022 |
Kysymys saattaa kuulostaa oudolta, mutta kompensoiko kukaan muu lapseton omaa lapsettomuuttaan muille? Tuntuu että näin 30-vuotiaana vapaaehtoisesti lapsettomana naisena olen yhteiskunnan alinta kastia ja minua pidetään itsekkäänä valintani vuoksi. Koen myös suoraa ja epäsuoraa painostusta hankkia lapsi niin perheeni kuin vaikkapa työyhteisöni osalta.
Tästä johtuen mulle on tullut kamala paine hyvittää ja kompensoida muille päätökseni. Tarjoudun usein hoitamaan kummilapsiani (2kpl), jotta heidän vanhemmat pääsisivät asioilleen. Pyrin toimimaan henkisenä tukena siskolleni, joka elää sanojensa mukaan valtavan raskasta pikkulapsiaikaa. Vapaa-ajalla vedän urheiluseurassani talkoohengessä lasten ryhmää kerran viikossa.
Nautin kyllä näistä jonkin verran, mutta usein teen ne enemmän velvollisuuden ja syyllisyyden tunteesta. Tuntuu, että koska itselläni on niin paljon aikaa ja energiaa, vähintä mitä voin tehdä on auttaa muita.
Kommentit (30)
En todellakaan. Sen sijaan yksi kaveri, jolla on 4 lasta kertoi ajatelleensa, että koska hän kasvatti maapallon väestömäärää ylikahdella, niin hän on ikäänkuin käyttänyt paitsi omansa, niin myös minun kiintiöni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tarkoitin siis tietysti hektistä.
2
Ap ei omaa lapsettomuutta tartte kompensoida mitenkään kellekään.
Tällaisia avauksia lukiessani ihmettelen aina, että kuka painostaa ja kuka pitää yhteiskunnan alimpana kastina? Ymmärrän, että näin on joskus varmasti ollut, mutta minulle, 35-vuotiaalle, vapaaehtoisesti lapsettomalle naiselle tämä on ihan vierasta.
Toki av:lla on aina jotain provoalaituksia aiheesta, mutta ne nyt jokainen järkevä jättää omaan arvoonsa.
No en kyllä kompensoi. En ole kokenut tarvetta pyytää anteeksi keneltäkään vapaaehtoista lapsettomuuttani, josta nautin. Hoidan kavereiden lapsia silloin tällöin, erityisesti yksinhuoltajakavereita olen yrittänyt auttaa, mutta en mitenkään pakkomielellä. En myöskään ole vaatimassa lomia koululomien aikaan, koska matkustaminen sesongin ulkopuolella on halvempaa :)
Sen sijaan näin 40+ ihmisenä olen saanut kokea senkin, miten on työyhteisössä sorsittu lapsettomuuden vuoksi eli 'sinähän se voit jäädä ylitöihin kun sinulla ei ole lapsia' tai jopa 'mene sinäkin naimisiin ja ala elämään ihmisiksi'-juttuja. (Eräässä työyhteisössä jäin miltei joka päivä ylitöihin ja kun olisin halunnut pitää ne ylityöt vapaana (rahaa niistä ei saanut), alkoi samaiset kollegat valittaa pomolle, että en ole tiimihenkinen, kun haluan pitää tuollaisen 'ylimääräisen' vapaan...) Viimeisen 20 vuoden aikana onneksi työelämäkin muuttunut tässä parempaan suuntaan ja ei saa kuulla kettuilua lapsettomuudesta koko ajan, mutta olen myös tietoisesti välttänyt naisvaltaisia työyhteisöjä tuon vuoksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen kolmasti käynyt sukulaislasteni kanssa ulkomailla maksaen heidän matkansa, mutta en ole sitä minään kompensaationa ajatellut vaan olen halunnut käydä eräissä lapsille suunnatuissa matkakohteissa enkä ole halunnut/kehdannut mennä sinne ilman lapsia.
En todellakaan kompensoi!
Miksi minun pitäisi tuntea huonoa omaatuntoa siitä että olen valinnut itselleni mieluisen ja hyvän elämäntyylin?
Miksi minun pitäisi pyydellä sitä anteeksi ja alkaa muitten hyväksikäytettäväksi? Ei ikinä!
Jokainen on itse valintansa tehnyt. Jos on perhettä hankkinut, vastatkoot valinnastaan. Niin minäkin vastaan ja olen todella, todella iloinen ja kiitollinen etten ole mihinkään painostukseen taipunut vaan pitänyt ja pidän pääni. Elämäni on minun ja vain minun. En ala kenellekään lapsenvahdiksi ja kannattelemaan ketään sen takia että ovat pentuja maailmaan rykäisseet ja sitten väsyvät ja stressaantuvat niitten kanssa.
Jos minulle sopii, voin olla esim. siskon muksujen kanssa hetken että hän pääsee yksin esim. asioille. Vastuuta en heistä ala ottaa, ja olen käytettävissä vain silloin kun itse haluan ja se minulle sopii. Ja sen ajan kuin itse katson jaksavani ja haluavani.
Minulla on oma elämäni, kotini ja työni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olet jumittautunut jonnekin menneisyyteen, jos luulet, että lapsettomat ovat nykypäivän Suomen yhteiskunnassa "alinta kastia". Tuollainen kommentti ei kerro sinun älystäsi kovinkaan paljon.
Minä en pidä lapsista, joten en ole ymmärrettävästi koskaan joutunut lapsenvahdiksi. Minulle on myös ihan sama, mitä muut ajattelevat minusta ja elämäntavastani. Siis en kompensoi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tällaisia avauksia lukiessani ihmettelen aina, että kuka painostaa ja kuka pitää yhteiskunnan alimpana kastina?
Ap:lle on kerran yksi ihminen ihmetellyt lapsettomuutta. Siitä hän on vetänyt pitkälle meneviä johtopäätöksiä.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole minun vikani että joku toinen ei osaa ehkäistä.
Me muut kärsimme siitä, että sinun vanhempasi eivät osanneet ehkäistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En. Lapsettomuus on valintamme. Emme ole velvollisia kompensoimaan sitä mitenkään eikä kenellekään. Elämä on valintoja. Älä ala kynnysmatoksi. Ihmisiä on aivan liikaa maailmassa. Luonto ei kestä. Lisäksi lisääntyvä rikollisuus ja pahoinvointi, sodan uhka. Kuka täysjärkinen tänne oikeasti lapsia haluaisikaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole minun vikani että joku toinen ei osaa ehkäistä.
Me muut kärsimme siitä, että sinun vanhempasi eivät osanneet ehkäistä.
Menehän mamma nyt keittämään sitä spagettia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tilastollisesti lapsettomat työssäkäyvät päätyvät nopeammin nettomaksajiksi kuin lapsiperheelliset, joten eiköhän siinä ole kompensaatiota tarpeeksi.
Toki, mitään kompensaatiota ei oikeasti tarvitse. Tuntuu, että aloittaja ei ole ihan sinut oman päätöksensä kanssa ja näkee mörköjä siellä missä niitä ei ole. Nykyään kaikki tietävät, että lapsettomuus tai lapsenhankinta on jokaisen henkilökohtainen asia. Palstatotuuksista tai iäkkään sukulaismummon näkemyksistä jokainen osaa olla välittämättä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole minun vikani että joku toinen ei osaa ehkäistä.
Me muut kärsimme siitä, että sinun vanhempasi eivät osanneet ehkäistä.
Varmasti. Olenhan aiheuttanut sinullekin vaikka mitä haittaa elämäni aikana. Eiku..
Tunnistan. Olen hoitanut sisaruksen lapsia ja ostanut heille aina paljon kaikkea. Nyt keskityn suvun vanhuksiin. Teen näin ihan omasta halustani, koen sen tyydyttävänä.
No en todellakaan. Toki olen sukulaislasten ja ystävien lasten kanssa tekemisissä, mutta puhtaasti vain omasta halustani. En ole ikinä kokenut olevani lapsettomana naisena alempaa kastia.
-lapseton 50- vuotias-
No ajattele asia ennemmin niin, että ainakaan et ole pilannut kenenkään elämää. Käsittämätöntä on, että ihmiset joilla ei ole edes omat asiat kunnossa tekevät lapsia. Koko touhu pitäisi saada luvanvaraiseksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tällaisia avauksia lukiessani ihmettelen aina, että kuka painostaa ja kuka pitää yhteiskunnan alimpana kastina?
Ap:lle on kerran yksi ihminen ihmetellyt lapsettomuutta. Siitä hän on vetänyt pitkälle meneviä johtopäätöksiä.
Olisikin näin. Omat vanhemmat kyselevät lähes joka tapaamisella onko mieli muuttunut. Sisko kyselee joko lopetan tuon itsekkään elämisen ja aikuistun. Työkaverit ihmettelee, että eikö vieläkään kun on se (lapsia haluamaton) mieskin ja kaikki. Vanhat ystävät sanoo, kuinka paljon kivempaa seuraa olisin jos mullakin olii omia lapsia.
-ap-
Alue: Aihe vapaa
En todellakaan. Päinvastoin, kaikki ihmeellinen mussutus ja painostus lapsiasiaan liittyen on saanut minut nauttimaan niistä tilanteista, kun tulee ilmi että lapsellisen elämä on hetkistä ja perseestä. En mitenkään peittele sitä, että oma elämäni on erilaista johtuen omasta valinnastani.
Jokainen elää omien valintojensa mukaan. Ei ole minun vikani että joku toinen ei osaa ehkäistä.