Mitä pitää tehdä kun lapset riehuu eikä tottele?
Tiedätte kyllä, sellaista päätöntä ylikierroksilla juoksemista, sohvalla pomppimista, sohvatyynyjen heittelemistä ja vastaavaa ympäriinsä riehumista, joka on heidän mielestä hauskaa, mutta jossa hajoaa huonekalut ja taulut seiniltä ja helposti lapset myös satuttaa itsensä vahingossa siinä. Ensin tietenkin pyydetääb lopettamaan, kun vain jatkuu niin ehkä karjaistaan, että nyt loppuu, kun ei lopu niin seuraavaksi ehkä perutaan jo koko ensi vuoden karkkipäivät (kärjistys). Mutta kun mikään puhe ei tehoa eikä riehuminen lopu, niin mitä silloin pitää tehdä?
Kommentit (134)
Vierailija kirjoitti:
Ota lasta kiinni kädestä ja ohjaa hänet istumaan paikoilleen, tuollaiset turhat uhkailut voi unohtaa kokonaan. Anna lapsille mahdollisuus purkaa energiaa riittävästi. Kotiin voi hommata vaikka pienen trampoliinin.
Jos lapsia ottaa kädestä kiinni ja ohjaa istumaan, niin riehuminen vain yltyy, he repäisevät tietenkin käden irti ja juoksevat kahta kovempaa. Jos pitää tiukasti kädestä, niin he rimpuilevat niin kovaa että siinä satuttavat itsensä. Jos se menisi noin helposti kuin kirjoitat, niin en varmaan täällä kyselisi neuvoja.
Vierailija kirjoitti:
Vanhempi ekalla, nuorempi eskarissa. Ja esikoisen koulun aloitukseen asti kaikki meni hyvin, kotina ei riehuttu.
Oletko Ap? Miten kaikki on sitten muuttunut näin radikaalisesti?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ota lapset kiinni. Pysäytä ne! Rajat ja rakkaus. "Kiristä" kasvatus, opeta lapsille rajoja ja tottelemista.
Tätä olen tehnytkin. Eli ottanut kiinni, niin hellästi kuin ikinä vain pystyy. Tarkoituksena vain pysäyttää. Mutta lapset alkaa itkemään ja huutamaan täysiä älä äiti satuta ja puhuvat viikon siitä että äiti satutti. Vaikka oikeasti en millään tavalla satuttanut, ainoastaan pysäytin menon omalla kädellä. Kukaan muukaan ei sen hellemmin pystyisi pysäyttämään lasta. Mutta jos siinä lasta sattuu sitten vahingossa, kun se rimpuilee niin kovin, niin miten tällainen tilanne oikein on tarkoitus hoitaa?
Sanot mitä nyt tehdään. Esim. koska et tottele että sohvalla ei saa hyppiä, nostan sinut pois sohvalta. Anna huutaa, älä reagoi, älä puhu mitään ylimääräistä, älä pyydä anteeksi tai helli lasta, vaikka lapsi väittää että sattuu, kun todellisuudessa ei satu, hän haluaa vain tahtonsa läpi.
Tää on taas tätä samaa paskan juhantaa ... 💩💩💩💩💩💩💩
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhempi ekalla, nuorempi eskarissa. Ja esikoisen koulun aloitukseen asti kaikki meni hyvin, kotina ei riehuttu.
Oletko Ap? Miten kaikki on sitten muuttunut näin radikaalisesti?
Olen kyllä. Nuorempi matkii isompaa kaikessa. Ja isompi kun nyt syksyllä aloitti koulun, niin siellä levoton luokka, jossa muut lapset riehuu juuri noin miten aloituksessa kuvasin. Oma lapseni sitten sitä matkii. Tai ehkä levottomuus myös tarttuu siellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ota lasta kiinni kädestä ja ohjaa hänet istumaan paikoilleen, tuollaiset turhat uhkailut voi unohtaa kokonaan. Anna lapsille mahdollisuus purkaa energiaa riittävästi. Kotiin voi hommata vaikka pienen trampoliinin.
Jos lapsia ottaa kädestä kiinni ja ohjaa istumaan, niin riehuminen vain yltyy, he repäisevät tietenkin käden irti ja juoksevat kahta kovempaa. Jos pitää tiukasti kädestä, niin he rimpuilevat niin kovaa että siinä satuttavat itsensä. Jos se menisi noin helposti kuin kirjoitat, niin en varmaan täällä kyselisi neuvoja.
Lasta otetaan silloin kiinni tiukalla ja turvallisella otteella, esim. pidetään sylissä , jolloin ei saa rimpuilla itseään karkuun tai satuta itseään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ota lasta kiinni kädestä ja ohjaa hänet istumaan paikoilleen, tuollaiset turhat uhkailut voi unohtaa kokonaan. Anna lapsille mahdollisuus purkaa energiaa riittävästi. Kotiin voi hommata vaikka pienen trampoliinin.
Jos lapsia ottaa kädestä kiinni ja ohjaa istumaan, niin riehuminen vain yltyy, he repäisevät tietenkin käden irti ja juoksevat kahta kovempaa. Jos pitää tiukasti kädestä, niin he rimpuilevat niin kovaa että siinä satuttavat itsensä. Jos se menisi noin helposti kuin kirjoitat, niin en varmaan täällä kyselisi neuvoja.
Älä ole ärsyttävä tossu. Etkö pysty pitämään lapsesta kiinni. Otat jämäkästi eikä kuin mikäkin neiti. Tuollaisen kanssa lapset kokevat turvattomuutta. Ja ovatkin vaarassa satuttaa itsensä ja toisiaan.
-eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ota lapset kiinni. Pysäytä ne! Rajat ja rakkaus. "Kiristä" kasvatus, opeta lapsille rajoja ja tottelemista.
Tätä olen tehnytkin. Eli ottanut kiinni, niin hellästi kuin ikinä vain pystyy. Tarkoituksena vain pysäyttää. Mutta lapset alkaa itkemään ja huutamaan täysiä älä äiti satuta ja puhuvat viikon siitä että äiti satutti. Vaikka oikeasti en millään tavalla satuttanut, ainoastaan pysäytin menon omalla kädellä. Kukaan muukaan ei sen hellemmin pystyisi pysäyttämään lasta. Mutta jos siinä lasta sattuu sitten vahingossa, kun se rimpuilee niin kovin, niin miten tällainen tilanne oikein on tarkoitus hoitaa?
Sanot mitä nyt tehdään. Esim. koska et tottele että sohvalla ei saa hyppiä, nostan sinut pois sohvalta. Anna huutaa, älä reagoi, älä puhu mitään ylimää
Minustakaan lasta ei todellisuudessa siinä voi sattua, tai jos vähän sattuukin, niin vain siksi että hän itse alkaa rimpuilla ja siinä satuttaa itsensä. Mutta on aika kamalaa kun lapset sitten puhuu kaikkialla, että äiti satutti.
Ap, hae apua perheneuvolasta.
Vaikuttaa lisäksi siltä että olet yh.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ota lasta kiinni kädestä ja ohjaa hänet istumaan paikoilleen, tuollaiset turhat uhkailut voi unohtaa kokonaan. Anna lapsille mahdollisuus purkaa energiaa riittävästi. Kotiin voi hommata vaikka pienen trampoliinin.
Jos lapsia ottaa kädestä kiinni ja ohjaa istumaan, niin riehuminen vain yltyy, he repäisevät tietenkin käden irti ja juoksevat kahta kovempaa. Jos pitää tiukasti kädestä, niin he rimpuilevat niin kovaa että siinä satuttavat itsensä. Jos se menisi noin helposti kuin kirjoitat, niin en varmaan täällä kyselisi neuvoja.
Lasta otetaan silloin kiinni tiukalla ja turvallisella otteella, esim. pidetään sylissä , jolloin ei saa rimpuilla itseään karkuun tai satuta itseään.
Tämä varmaan toimii ihan pienillä lapsilla, mutta esikoiseni on isokokoinen ekaluokkalainen ja minä itse en mikään isokokoinen nainen. En pysty pakolla pitämään noin isoa ja kaikin voimin rimpuilevaa lasta sylissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ota lasta kiinni kädestä ja ohjaa hänet istumaan paikoilleen, tuollaiset turhat uhkailut voi unohtaa kokonaan. Anna lapsille mahdollisuus purkaa energiaa riittävästi. Kotiin voi hommata vaikka pienen trampoliinin.
Jos lapsia ottaa kädestä kiinni ja ohjaa istumaan, niin riehuminen vain yltyy, he repäisevät tietenkin käden irti ja juoksevat kahta kovempaa. Jos pitää tiukasti kädestä, niin he rimpuilevat niin kovaa että siinä satuttavat itsensä. Jos se menisi noin helposti kuin kirjoitat, niin en varmaan täällä kyselisi neuvoja.
Lasta otetaan silloin kiinni tiukalla ja turvallisella otteella, esim. pidetään sylissä , jolloin ei saa rimpuilla itseään karkuun tai satuta itseään.
Vanhempi istuu tuolille ja ottaa lapsen mahalleen makaamaan syliinsä. Siitä lapsen on hyvin vaikea ponnistaa pois jos pitää toisella kädellä lapsen alaselästä ja toisellä kädellä reisistä kiinni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tietääkö lapset, että sohvillä ei hypitä. Onko se teillä kielletty aina. Meillä ei tuollaista ongelmaa ole ollut koskaan. Vähän on sääntöjä ja ne säännöt on ehdottomia esim sohvilla ei hypitä.
Meillä ainakin on aina käyty ulkona aamuin ja illoin. Siellä saa reuhata. Aamuisin, kun alkaa meno kiihtymään niin ulos.
Lapset tietää kyllä ja aina on ollut kielletty. Tämä riehumisongelma alkoi vasta tänä syksynä kun esikoinen meni kouluun. Ja tietenkin nuorempi sitten lähti siihen heti mukaan. Tapahtunut vain muutaman kerran, mutta nekin liikaa. Ja molemmat siis on jo niin isoja, että ei meillä arkisin mitään aamu-ulkoiluja ole, koulussakaan ei isompi paljoa ulkoile kun välkät on lyhyitä.
Missä välissä ne riehuu, kun ei
Ulos ne lapset!
Tukkapöllyä tai ripsii piiskalla persuksille.
Vaikuttavat lähinnä vaan tylsistyneiltä. Lapsille jokin harrastus jonne saa kaiken tuon kaiken ylimääräisen energian kanavoitua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ota lasta kiinni kädestä ja ohjaa hänet istumaan paikoilleen, tuollaiset turhat uhkailut voi unohtaa kokonaan. Anna lapsille mahdollisuus purkaa energiaa riittävästi. Kotiin voi hommata vaikka pienen trampoliinin.
Jos lapsia ottaa kädestä kiinni ja ohjaa istumaan, niin riehuminen vain yltyy, he repäisevät tietenkin käden irti ja juoksevat kahta kovempaa. Jos pitää tiukasti kädestä, niin he rimpuilevat niin kovaa että siinä satuttavat itsensä. Jos se menisi noin helposti kuin kirjoitat, niin en varmaan täällä kyselisi neuvoja.
Lasta otetaan silloin kiinni tiukalla ja turvallisella otteella, esim. pidetään sylissä , jolloin ei saa rimpuilla itseään karkuun tai satuta itseään.
Tämä varmaan toimii ihan pienillä lapsilla, mutta esikoiseni on isokokoinen ekaluokkalainen ja minä itse en mikään isokokoinen nainen. En pysty pakolla pitämään noin isoa ja kaikin voimin rimpuilevaa lasta sylissä.
Kyllä pystyt, kun tekniikka on kunnossa. Asennon pitää olla sellainen lapsi ei juuri pysty käyttämään voimaansa.
Vierailija kirjoitti:
Ap, hae apua perheneuvolasta.
Vaikuttaa lisäksi siltä että olet yh.
En ole yh. Mutta lapset ei usko isäänsä juuri yhtään, minua sentään yleensä aina tottelevat. Nyt vain tämä ylikierroksilla riehuminen on asia, missä eivät aina minuakaan tottele.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhempi ekalla, nuorempi eskarissa. Ja esikoisen koulun aloitukseen asti kaikki meni hyvin, kotina ei riehuttu.
Oletko Ap? Miten kaikki on sitten muuttunut näin radikaalisesti?
Olen kyllä. Nuorempi matkii isompaa kaikessa. Ja isompi kun nyt syksyllä aloitti koulun, niin siellä levoton luokka, jossa muut lapset riehuu juuri noin miten aloituksessa kuvasin. Oma lapseni sitten sitä matkii. Tai ehkä levottomuus myös tarttuu siellä.
Ensinnäkin lapselle kerrotaan että sellainen riuhuminen on kielletty ja siihen puututaan aina.
Arkirutiinit kuntoon, riittävästi unta ja liikuntaa, terveellistä ruokaa ja pidetään kiinni ruoka-ajoista.
Kotona kaikilla lapsilla on samat säännöt, koska sellainen tuntuu sisaruksista tasavertaiselta, jos sisällä ei saa juosta, niin siellä ei sitten juokse edes ne pienemmät lapset sillä perustella että ovat pieniä ja heitä on vaikea saada tottelemaan sääntöjä.
Ihan selvästi tarvitsevat liikuntaa, nyt vaan ulos koko porukka riehumaan.
Vanhempi ekalla, nuorempi eskarissa. Ja esikoisen koulun aloitukseen asti kaikki meni hyvin, kotina ei riehuttu.