Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Joululahja jota lapsena toivoit mutta et koskaan saanut.
Oma toiveeni oli että isä ei olisi ollut jatkuvasti kännissä ja pilannut koko joulua, niin kuin muitakin viikonloppuja ja vapaita.
Kommentit (77)
Barbienuken. Sain kyllä jonkun halvemman nuken.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mutsis pillu
Kuvittele sellainen roikkuva repeytynyt lörtsy siinä sulle pillua 😂
Toppatakkia nuorena toivoin. Niitä silloin vasta alkoi tulla.
Sain osin itse tekemääni pienen nukkamaton
Pettymys oli iso.
Halusin ihan mitä tahansa karkkia, mutta jostain syystä en tykännyt englannin lakritseista, mummi kuitenkin osti sellaisen ison pakkauksen jokaikinen vuosi. Kauhea karkkitrauma.😅
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sitä että äiti olisi ollut selvänä
Rattikelkka, no isä osti minun pojalle kuitenkin sellaisen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisin halunnut piirrustikun, mainostettiin kovasti telkkarissa joskus 1970-luvun lopussa. Ihan hölmö toive, koska olin jo silloin n. 9-10-vuotiaana tosi taitava piirtäjä - koko kouluajan 12 vuotta kuvis aina kymppi. Mutta silloin lapsena olisin halunnut samaa kuin kaikki muutkin. Taiteilija-äiti ei tietenkään piirrustikkua ostanut, ja insinööri-isä sitten opetti mittakaavapiirtämistä. Mutta olin kyllä pettynyt, kun en saanut sitä piirrustikkua joululahjaksi. :-D
Vierailija kirjoitti:
Norsu (oikea).
Minäkin niin. Olin n 10v.Syksyllä perheeni oli katsomassa vaatimatonta omakotitaloa. Sitä ei sitten ostettu. Siinä oli erillinen autotalli. Meillähän ei ollut autoa ja siihen keksin käyttöä. Jotakin, mitä muilla tytöillä ei olisi. Norsu
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisin halunnut joululahjaksi koiran mutta jokaasena jouluna
tuli hevoonen lahjaksi!
T.Dmitri
Vierailija kirjoitti:
Mulla yksi pyyntö olisi teille vanhemmille. Jättäkää edes yhtenä päivänä se alkoholi pois. Jos se viini on niin tärkeää joulupöydässä, valitkaa alkoholiTON versio. Itse vihaan (voimakas tunnesana) juuri tuon vuoksi kaikkia juhlapyhiä, aina pilataan sillä alkoholin ottamisella.
Niin ja jos tuntuu että alkoholia on pakko ottaa niin sen voi sitten ottaa myöhään illalla kun lapset on jo nukkumassa. Iltahömpsyt siis.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Barbieta 10- vuotiaana, en saanut äidin mielestä ruma ja sain toisenlaisen pienehkön nuken . Pettymys oli suuri, mutta yritin peitää harmituksen 845
Lundby nukkekoti. En koskaan sitä saanut. Kolmas lapseni oli tyttö. Ostin hänelle lahjaksi 3 vuotiaana. Vai ostinkihan kutenkin itselle. Molemmat sillä leikittiin.:)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei mikään lapsuustrauma kuitenkaan, mutta keskiluokkaiset vanhempani eivät koskaan antaneet minun esittää lahjatoiveita. Tai ainakaan minulta ei koskaan kyselty toiveitani ja äitini itse päätti lahjat. Aikuisena pohdin, että edelleen minun on vaikea tietää, mitä itse haluaisin tai ylipäänsä ostaa itselleni mitään. Voisiko tämä johtua tuosta lapsuudenperheen tavasta...?
Airflyer. Sain Vain Blenderin....
Toivoin kunnollisia, ehjiä ja oikean kokoisia vaatteitta. Mutta ei, aina liian pieniä, joko valmiiksi rikkinäisiä ja niin helkatin rumia. Ja jos pukki toi hienoja leluja tms. niin joulun jälkeen isä möi viinan puutteessa. Ja suku vielä ihmettelee kun en ole vuosikymmeniin ollut missään tekemisissä.
Oma hevonen. Vanhemmat olivat fiksuja, joten he eivät hankkineet minulle kauramoottoria. Minä kyllästyin tallilla käymiseen kun olin yläkouluikäinen. Mielenkiinto lopahti. Olin saanut yliannostuksen hevosista. Satoja ratsastustunteja, tuhansia tunteja hevosen hoitoa, tallin töitä (varustehuolto, hevosten ruokinta, karsinoiden siivous) ja nuorempien ratsastajien auttamista (alkeistason tunneilla).
Ymmärsin lopulta, että hevoset eivät sovi minulle elämäntyöksi. Harrastuksena voisin jatkaa, mutta kaikki hoitotyöt ja tallityöt "ulkoistan" ihan kylmästi muille.
Vierailija kirjoitti:
Sitä että äiti olisi ollut selvänä
Täällä sama mut tosin isä, itku kurkussa rukoiltiin että olis jättänyt alkon pois edes yhtenä päivänä vuodessa, ei onnistunut ei.
T
Vierailija kirjoitti:
Olisin halunnut piirrustikun, mainostettiin kovasti telkkarissa joskus 1970-luvun lopussa. Ihan hölmö toive, koska olin jo silloin n. 9-10-vuotiaana tosi taitava piirtäjä - koko kouluajan 12 vuotta kuvis aina kymppi. Mutta silloin lapsena olisin halunnut samaa kuin kaikki muutkin. Taiteilija-äiti ei tietenkään piirrustikkua ostanut, ja insinööri-isä sitten opetti mittakaavapiirtämistä. Mutta olin kyllä pettynyt, kun en saanut sitä piirrustikkua joululahjaksi. :-D
Mä sain sen piirrustikun. Nätti punainen pahvilaatikko ja kaikki. Se on vielä tallessa. Isä osti. Hän on insinööri, aivan kuten suuri osa meidän suvusta (sisarukset, serkut, sedät). Nörttejä koko sakki.
Alue: Aihe vapaa
En edes toivonut mitään ylikallista. Haaveilin salaa Barbietalosta, se oli leluliikkeen ikkunalla ja ihana. Meillä oli aika vähän leluja ja pelejä. Minulla oli nukke ja Barbiesta edullisempi versio Candy tms.
Näin jälkikäteen merkityksellisimmät lahjat sain hyviltä sukulaisilta joka vuosi yöpaita, pieni likööripullo ja lempimakeisia. Ne ovat jääneet mieleen. Ja tietysti itse joulun vietto sukulaisilla.