Lue keskustelun säännöt.
Mies ilmoitti sukunsa juhlissa, ettei aio kanssani koskaan naimisiin
12.12.2025 |
Kummallisesti tunnen itseni nolatuksi. Takana pitkä seurustelu, jonka aikana olen toki itsekin ymmärtänyt, että tämä mies ei tosiaankaan halua asua yhdessä eikä varsinkaan halua naimisiin. Molemmilla takana avioeot ja lapset maailmalla, joten ei tässä ole kyse kuin vain meistä.
On hän välillä hämmentänyt minun mieltäni ihmettelemällä, miksen voisi muuttaa hänen taloonsa, koska tilaa ja lääniä riittää. Seuraavassa lauseessa kuitenkin sanoo, että toisaalta oltaisiin jo erottu, jos asuttaisiin yhdessä. Aika ristiriitaista viestintää. Olen kiltti ja herkkä tunneihminen ja tällaiset asiat saavat minut varuilleni ja ahdistumaan.
Nyt kun hän julisti asian ääneen sukulaistensa aikana, iski kauhea häpeä ja pakoreaktio koko suhteesta. Ihan kuin olisin täysin arvoton.
Kyseessä kuitenkin ihan kunnollinen normi kuusikymppinen perhearvoja kunnioittava mies.
Kommentit (82)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies on tyypillinen tunneköyhä pappa. Ei mitään tilannetajua.
Ei älyä mennä naimisiin ja tehdä testamenttia uudelle vaimolle?
Tuttava meni uusiin naimisiin. Kuoli syöpään muutaman vuoden kuluttua, mutta vaimolle oli suuri pettymys kun testamentti oli ex vaimolle.
Hänellä oli aviooikeus tasinkoon, jos ei ollut avioehtoa
Vaimo ei peri mitään. Vaimo pitää oman omaisuutensa joka on puolet yhteisestä omaisuudesta. Jos asunto on yksin miehen ja muu omaisuus se menee lapsille tai testamentin mukaan.
Toisen nimissä oleva omaisuus ei muutu kuollessakaan yhteiseksi.
Etenkin uusioliitoissa on niin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oikeastaan ihmettelen vain hänen tarvettaan julistaa mielipiteensä julkisesti ja mahtipontisesti. Ja ihmettelen myös, miten arvottomaksi se sai minut itseni tuntemaan. En kuvittelekaan mitään avioliittoa tai yhdessä asumista hänen kanssaan. Ap.
Huomasin, että se oli tämän keskustelun oikea pointti. Ihme, kun moni alkoi öyhöttää sinusta prinsessaharhailijaa.
Täällä on ihan hyvin sanottu, että omaan kivaan elämään keskittyminen ja jättää ukon taka-alalle, koska miksi pitäisi pitää kiinni kumppanista, joka nöyryttää julkisesti.
Ap, kuinka kauan olette olleet yhdessä? Oletko jossain kohtaa halunnut muuttaa yhteen tai naimisiin? Onko mies koskaan sitä halunnut? Vai onko asiasta vain puhuttu "leikillä" ja torjuttu ajatus heti perään? Oletko ikäänkuin joutunut luopumaan haaveesta mennä naimisiin ja asua yhdessä, kun olet huomannut, että koko asia lyödään läskiksi ja siitä ei kunnolla puhuta edes?
Et siis tällä hetkellä oikeasti halua miehen kanssa muuta, et nyt etkä tulevaisuudessakaan?
Vierailija kirjoitti:
Tässä ei ole rahasta tai omaisuuksista kysymys. Sattui vain niin kovasti ja tunsin itseni nolatuksi.ap
Kuulostaa siltä, että sä kuitenkin olisit halunnut naimisiin ja yhteenmuuttoa. Ei toi muuten sattuisi etkä tuntisi oloasi edes nolatuksi, jos ihan tosissasi olisit sitä mieltä, että et todellakaan halua muuttaa miehen tiluksille etkä todellakaan halua naimisiin. Olisit siinä vain naureskellut muiden mukana, että joo, te vain tapailette, etkä tod halua mitään enempää.
Kun kerta toi sattui, taidat oikeasti haluta enemmän.
Kokisin tuollaisen tosi loukkaavana. Todennäköisesti lopettaisin suhteen, ei tuollainen ihminen minua oikeasti rakastaisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomenkielen ihmeellisyyksiä on että mies perusmuodossa tarkoittaa montaa eri tason asiaa ja yleensä yhdistetään aviomies sanaan helpoiten. Naisilla sanasto on värikkäämpi ja kertoo enemmän suhteen laadusta.
Olit siis juhlissa tapailumiehen kanssa jos hän on kerran ilmoittanut että ei naimisin halua (ei siis ole kihlattu saati aviomies). Alat esitellä hänet "tuttavamiehinä" tai "miesystävänä" tai jopa "rakastajana" (jos haluat tuoda sitä puolta esiin), etkä vain miehenä niin ei synny epäselvyyttä eikä nolostumisia enää tapahdu.
Mä lähtisin tuosta suhteesta hippulat vinkuen!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oikeastaan ihmettelen vain hänen tarvettaan julistaa mielipiteensä julkisesti ja mahtipontisesti. Ja ihmettelen myös, miten arvottomaksi se sai minut itseni tuntemaan. En kuvittelekaan mitään avioliittoa tai yhdessä asumista hänen kanssaan. Ap.
Huomasin, että se oli tämän keskustelun oikea pointti. Ihme, kun moni alkoi öyhöttää sinusta prinsessaharhailijaa.
Täällä on ihan hyvin sanottu, että omaan kivaan elämään keskittyminen ja jättää ukon taka-alalle, koska miksi pitäisi pitää kiinni kumppanista, joka nöyryttää julkisesti.
Mistä alkaen rehellisyys on ollut nöyryyttävää?
Kyllä minä olen sanonut ihan selkeästi miehen suvulle, että emme me ole naimisiin menossa ainakaan keskenämme, mutta ei mies ole tajunnut tuosta pahastua ja tuntea itseään arvottomaksi. Kun on yhdessä asia keskusteltu, yhdessä päätös tehty ja yhdessä silti jatketaan, niin mitä pahaa tai kamalaa tai toista arvottomaksi tekevää on siinä, että muillekin asian kertoo? Etenkin, jos ikää on jo 50+ ja entisestä suhteesta eroprosessin kautta lähdetty eteenpäin.
Ap:n kokemus kertoo siitä, että hän itse ei ole sinut faktojen kanssa ja siksi niiden sanominen ääneen saa aikaan pahan mielen. Jos mies ei kertoisi asiaa julkisesti, voisi aina edes vihjailla, että voitaisiinhan me ja katsotaan nyt ... voisi pitää toivoa yllä! Miehelle asia on aikaa sitten ollut selvä, ei hän häpeä sitä, että synnissäkin voi elää etenkin kun ei edes asuta yhdessä.
Vierailija kirjoitti:
No miksi kuusikymppisten pitäisi avioitua, vai onko naisihminen rouva titteliä vaille, tai huomattavasti nuorempi.
Ehkä tämä rouva on vailla sitä k-alkuista, ja tietysti puolison varallisuus on tärkeä asia sille osapuolelle, joka itse on vähävaraisempi kuin puolisonsa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olisit vaan todennut siellä sukujuhlissa ääneen, että joo olette vain panokavereita. Onhan tuo mieheltä tökeröä käytöstä, vaikka kuinka olisi selvä juttu ettette mene naimisiin. Yksityisasia kuitenkin kyseessä.
Olisit sanonut, että joudut maksamaan seksistä miehelle koska hänellä on rahapula. Ja joudut ostamaan myös käytettävän viagran.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä ei ole rahasta tai omaisuuksista kysymys. Sattui vain niin kovasti ja tunsin itseni nolatuksi.ap
Kuulostaa siltä, että sä kuitenkin olisit halunnut naimisiin ja yhteenmuuttoa. Ei toi muuten sattuisi etkä tuntisi oloasi edes nolatuksi, jos ihan tosissasi olisit sitä mieltä, että et todellakaan halua muuttaa miehen tiluksille etkä todellakaan halua naimisiin. Olisit siinä vain naureskellut muiden mukana, että joo, te vain tapailette, etkä tod halua mitään enempää.
Kun kerta toi sattui, taidat oikeasti haluta enemmän.
Siitähän tuo tuntuu kertovan.
Tätini (ikisinkku 55v) on pari vuotta seurustellut eronneen miehen kanssa. Heille on selvää, että yhteen ei muuteta, suhteen ei ole tarkoitus olla arkisuhde lainkaan, vaikka molempien kodeissa ja mökeillä aikaa yhdessä vietetäänkin. He saavat tämän tästä kuulla ikätovereiltaan, että ei ole reilua noukkia rusinoita pullasta ja elää jonkinlaista sunnuntaisuhdetta, kyllä pitää mennä naimisiin tai ainakin muuttaa yhteen, koska eihän se ole parisuhde eikä mikään, missä ei tarvitse elää arkea.
Ap taitaa kuulua samanlaiseen vierestäihmettelijöiden "naimisiin on mentävä, jotta toinen on oikein kunnolla saatu kiinni" -koulukuntaan, jossa kytätään mustasukkaisesti puolison tulemisia ja menemisiä ja pidetään parisuhdetta vankilana, jonne pitää päästä, jotta on muiden silmissä jotain oikeaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies on tyypillinen tunneköyhä pappa. Ei mitään tilannetajua.
Ei älyä mennä naimisiin ja tehdä testamenttia uudelle vaimolle?
Vaikka tekisi lapsi perii. Keskiosa!
Vierailija kirjoitti:
Kiinnostavaa miten miehet kuvittelevat aina kuolevansa itse ensin, ja sitten se rakas vaimo saa kauhean omaisuuden ihan ilmaiseksi! :D
Niinhän he yleensä kuolevatkin. Mutta paljon nuoremman vaimon kanssa taas eivät ikinä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisit vaan todennut siellä sukujuhlissa ääneen, että joo olette vain panokavereita. Onhan tuo mieheltä tökeröä käytöstä, vaikka kuinka olisi selvä juttu ettette mene naimisiin. Yksityisasia kuitenkin kyseessä.
Olisit sanonut, että joudut maksamaan seksistä miehelle koska hänellä on rahapula. Ja joudut ostamaan myös käytettävän viagran.
Mies olisi naurahtanut ja sanonut, että nuorempien kanssa seisoo lujana, mutta tämän vanhemman ja rypistyneen vuosikerran kanssa pitää ottaa lääkettä ja laittaa silmät kiinni, ei se muuten onnistu.
Ap:n esimerkissä mies ei mitenkään loukannut ap:ta, hän vain kertoi faktan, ei syytä sille. Miksi siis miestä pitäisi ryhtyä ivaamaan siitä, että hän ei valehtele julkisesti?
Vierailija kirjoitti:
Olen nainen ja järki-ihminen. Koska minulla on lapsi, en menisi naimisiin uuden miehen kanssa. Lesken asumisoikeutta ei voi kumota millään avioehdolla. Lasten isä on fiksu ja miettii lapsiaan.
Voit järjestää päivä prinsessana-tempauksen. Sormukseksi sopii pääsiäismunasormus eikä mitään avioliittotodistuksia tarvita.
Me lapset hautasimme äitimme 20-vuotiaina. Onneksi ei ollut mennyt naimisiin uuden miehensä kanssa, vaikka kosittu oli. Se lesken asumisoikeus olisi ollut iso ongelma.
ei lesken asumisoikeutta tarvitse kumota millään. Riittää että leskeksi jääneellä on oma asunto jossa hän pystyy asumaan esim. Että on vuokrannut asuntonsa jollekin toiselle. Tämän jälkeen on ihan selvää että kun Leskellä on asunto johon hän voi muuttaa niin hän ei lesken oikeudella asu vainajan asunnossa.
Mikä tuossa siis sai sinut ahdistumaan? Totuuden sanominen ääneen vai se, että nyt muutkin tietävät, että en minä kelpaa?
Eiköhän se ollut siinä. Tyyppi, joka nolaa kumppaninsa, on välinpitämätön puolison tunteista ja kokee tarvetta julistaa asiaa noin ansaitsee lähteä vaihtoon. Varsinainen juntti.
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän se ollut siinä. Tyyppi, joka nolaa kumppaninsa, on välinpitämätön puolison tunteista ja kokee tarvetta julistaa asiaa noin ansaitsee lähteä vaihtoon. Varsinainen juntti.
Miten niin nolaa kumppaninsa? Jos ei ole aikeita mennä naimisiin ja kysytään, että koska teillä on häät, niin siihenkö ei saa vastata, että ei olla menossa naimisiin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen nainen ja järki-ihminen. Koska minulla on lapsi, en menisi naimisiin uuden miehen kanssa. Lesken asumisoikeutta ei voi kumota millään avioehdolla. Lasten isä on fiksu ja miettii lapsiaan.
Voit järjestää päivä prinsessana-tempauksen. Sormukseksi sopii pääsiäismunasormus eikä mitään avioliittotodistuksia tarvita.
Me lapset hautasimme äitimme 20-vuotiaina. Onneksi ei ollut mennyt naimisiin uuden miehensä kanssa, vaikka kosittu oli. Se lesken asumisoikeus olisi ollut iso ongelma.
Jos leskellä on omaisuutenaan asunto, jossa hän voi asua, ei lesken asumisoikeutta ole. Eli jos on vaikka sijoitusasunto, voi leski muuttaa sinne.
Tämä mies punkkasi äidin luona peräkamarissa. Omaa asuntoa ei ollut.
Ap, tuli mieleen, että oletko sä joskus jollain tapaa torjunut miehen ja tuo on miehen ns. puolustusreaktio?
Voisin itse kuvitella käyttäytyväni kuin miehesi, jos ensin olisin saanut pakit. Siis ei välttämättä suoria pakkeja, vaan rivienkin välistä. Se on ikäänkuin miehen suojautumismekanismi. Kun olet joskus aikoinaan torjunut vaikkapa yhteenmuuton tai kosinnan, niin miehen pitää kovettaa itsensä ja torjua sut yhtä lailla sitten myös, ettei hän ole haavoittuva. Tajuatko?