Miten pysytte järjissänne tässä tylsässä ja ilottomassa maailmassa?
Kaipaan aivan valtavasti 80- 90- ja 00- lukua. Silloin ei koskaan ollut tylsää. Nää älypuhelimet ovat pilanneet elämän monipuolisuuden.
Arki on muuttunut yhä yksipuolisemmaksi. Kaikkea politisoidaan vain. Missään ei ole vilpitöntä keveyttä ja iloa tai mitään mistä nauttia. Yhteiskunta on muuttunut kovaksi ja piikikkääksi. Mitään positiivista, aitoa ja hyvää ei suosita. Itsekkyys räjähtänyt käsin.
Elämä on muuttunut älyttömän tylsäksi kun netistä pitäisi vain tilata tavaraa kun ei ole enää kauppoja, kauppojen valikoima on umpisurkea. Missään ei ole juhlan tunnelmaa tai kotoisuutta. Kaikki vaa riitelee keskenään ja arjesta on tullut hyvin politisoitunutta.
Mitä auttaa teitä jaksamaan? TVstä tai suoratoistoistakaan ei tuu mitään hyvää.
Kommentit (82)
Vierailija kirjoitti:
Jos uhriutuu aamusta iltaan miten kaikki on ihan paskaa, niin on taatusti ikävä olo kaiket päivät. Monelle tuntuu olevan vaikea myöntää, että omilla ajatuksilla ja teoilla on jotain merkitystä. Kyllä niillä on. Ajatuksista syntyy asenne, joka tuottaa toimintaa. Toiminta tuottaa seurauksia ja noista seurauksista syntyy elämä.
Niin ajatukset, toiminta ja teot muokkaavat tulevaisuutta itse kullakin. Niiden merkitys valkenee usein paljon myöhemmin.
Ystävät, matkustelu ja alko. Aivan naurettava paikka koko maailma ja Suomikin jo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Annan sellaisen vinkin, että vaikka ensi viikon alusta laitat esim työpäivän jälkeen puhelimen äänettömälle piironginlaatikkoon, et avaa televisiota, radiota, yms. Noin viikossa ehkä huomaat, että omilla valinnoilla on merkitystä.
Onko sulla tapana sanella muille, miten tätä elämää pitää elää? Mistä sellainen tarve kumpuaa?
Annoin vin-kin . . . Vinkki on muodollinen neuvo, esim sanelua miten muiden pitäisi elää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Annan sellaisen vinkin, että vaikka ensi viikon alusta laitat esim työpäivän jälkeen puhelimen äänettömälle piironginlaatikkoon, et avaa televisiota, radiota, yms. Noin viikossa ehkä huomaat, että omilla valinnoilla on merkitystä.
Onko sulla tapana sanella muille, miten tätä elämää pitää elää? Mistä sellainen tarve kumpuaa?
Nykyisessä tahallisen väärinymmärtämisen kulttuurissa tuntuu, että tavoitteena on tulkita toisten kommentit mahdollisimman pahantahtoisesti. Entäpä jos seuraavan kerran kun raivostut toisen sanomisista miettisitkin, onko mahdollista että olet tulkinnut hänet väärin? Ehkä hän tarkoittikin hyvää.
Vierailija kirjoitti:
Vauvapalstalla provoilu auttaa, ja päihteet.
Passiivis-aggressiivisuutta besser wisserillä tänään kuittailussa.
Oletko sä tehnyt jotain pahaa?
Kysyt vauva.fi keskustelupalstalla: "Miten pysytte järjissänne?" Etkö ole huomannut, että tänne kokoontuu enimmäkseen sellaisia, jotka eivät ole pysyneet järjissään?
Tuo kysymys pitäisi esittää jossain sellaisessa paikassa, missä on niitä järjissään pysyneitä ihmisiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Annan sellaisen vinkin, että vaikka ensi viikon alusta laitat esim työpäivän jälkeen puhelimen äänettömälle piironginlaatikkoon, et avaa televisiota, radiota, yms. Noin viikossa ehkä huomaat, että omilla valinnoilla on merkitystä.
Onko sulla tapana sanella muille, miten tätä elämää pitää elää? Mistä sellainen tarve kumpuaa?
Annoin vin-kin . . . Vinkki on muodollinen neuvo, esim sanelua miten muiden pitäisi elää.
Se koira älähti...
Vierailija kirjoitti:
Kun tiedän että kohta pääsen muuttamaan aikuisten lasteni luokse ulkomaille. Ei tule ikävää konkurssiSuomea
Ainahan voit uskotella itsellesi ruohon olevan vihreämpää aidan toisella puolen. Ei se vaan sitä ole.
Videopelit, elokuvat, musiikki, hyvä ruoka, oma rauha, lämpimät sukat ja kuumat suihkut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikka tämä onkin itsessään osa nykyisenlaista todellisuutta, kehottaisin kaikkia keskittymään silti enemmän siihen, mitä on sen ulkopuolella. Sieltä löytyvät oleellisuudet. Lukekaa vaikka hyviä kirjoja, historiaa ja kulttuuria, perspektiivikin auttaa.
Aika aikansa kutakin. Nyt ei vaan ole sellaisen aika.
Nyt on uhriutumisen aika? On hienoa, että ihmiset uskaltavat nykyään puhua avoimemmin heikkouksistaan, vaikeuksistaan, yms. Tästä moni on tullut harhakäsitykseen, jonka mukaan ihminen, joka jankuttaa joka paikassa, kuinka kaikki aina tuntuu väärältä, olisi mielenkiintoinen. Ei ole.
Osa kansasta tuntuu keskityyvän kenellä menee surkeimmin ja kenellä on sitä kautta isoin oikeus valittaa. Maailman onnellisin kansa -titteli on suorastaan loukkaus. Suurinta sisua on nähtävissä silloin, kun etsitään vastapuolesta heikkoja kohtia ilkuttavaksi ja puolustetaan omaa oikeassa olemista tai oikeutta uhriutua. Tavallinen arkikin tuntuu olevan loputonta kärsimystä: töissä on kamalaa, perhe-elämä on ankeaa ja ihmissuhteet ahdistavat. Kaikki on niin helvetin epätäydellistä koko ajan.
Osalle tuntuu olevan vieras ajatus, että omasta tyytyväisyydestä on vastuu itselläkin ja sen eteen pitää joskus nähdä vaivaakin.
Olen harkinnut vakavissani verkosta poistumista, mutta valitettavasti sitä tarvitsee asioiden hoitamiseen. Haluaisin siis eroon jopa sähköpostista, ettei olisi mitään tiliä, missään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikka tämä onkin itsessään osa nykyisenlaista todellisuutta, kehottaisin kaikkia keskittymään silti enemmän siihen, mitä on sen ulkopuolella. Sieltä löytyvät oleellisuudet. Lukekaa vaikka hyviä kirjoja, historiaa ja kulttuuria, perspektiivikin auttaa.
Aika aikansa kutakin. Nyt ei vaan ole sellaisen aika.
Nyt on uhriutumisen aika? On hienoa, että ihmiset uskaltavat nykyään puhua avoimemmin heikkouksistaan, vaikeuksistaan, yms. Tästä moni on tullut harhakäsitykseen, jonka mukaan ihminen, joka jankuttaa joka paikassa, kuinka kaikki aina tuntuu väärältä, olisi mielenkiintoinen. Ei ole.
Mistä repäisit uhriutumisen tähän?
Aika paljon luet kahdesta virkkeestä asioita. Onko sulla kaikki hyvin?
Vierailija kirjoitti:
Annan sellaisen vinkin, että vaikka ensi viikon alusta laitat esim työpäivän jälkeen puhelimen äänettömälle piironginlaatikkoon, et avaa televisiota, radiota, yms. Noin viikossa ehkä huomaat, että omilla valinnoilla on merkitystä.
Laitan puhelimen äänettömälle enkä vastaa ns. ystävien puheluihin, kun en jaksa kuunella heidän valituksiaan illasta iltaan raskaan työpäivän jälkeen. No seuraavana päivänä on sitten puhelin täynnä viestejä, että mikset vastaa mikset soita...huah. Ärsyttää.
Vierailija kirjoitti:
En pysykään.
#naiset
Suosittelen kokeilemaan psykedeelejä jos elämänilo on kateissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitää olla aika outo jos ei huomaa mihin pisteeseen ollaan tultu.
Uskon että monet huomaa. Mutta se on ihmisestä itsestä kiinni, alistuuko sellaiseen negatiiviseen ilmapiiriin ja mukautuuko siihen. Minulle positiivisuus on tietoinen valinta, pyrin järjestelmällisesti rakentamaan elämästäni sellaista, että se tuo minulle ja muille iloa 😊
Sama täällä. Kunhan elämä tuo iloa itselleni ja läheisilleni muista viis.
Tätä keskustelua lukiessani huomaan, että ei täällä kovin moni järjissään olekaan. Mikä surullista, vain harva meistä huomaa, että ei ole järjissään.
Kun itse tajusin, että en ole ollut enää hetkeen järjissäni, lakkasin murehtimasta sitä, kuinka maailma menee aina vain hullummaksi. Odotan innolla sivilisaation romahtamista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Annan sellaisen vinkin, että vaikka ensi viikon alusta laitat esim työpäivän jälkeen puhelimen äänettömälle piironginlaatikkoon, et avaa televisiota, radiota, yms. Noin viikossa ehkä huomaat, että omilla valinnoilla on merkitystä.
Onko sulla tapana sanella muille, miten tätä elämää pitää elää? Mistä sellainen tarve kumpuaa?
En ole se kenelle vastasit, mutta jos aloittaja on sitä mieltä että kännykkä aika on pilannut ihmiset ja kaikki tuntuu ikävältä, niin eikö kannattaisi kokeilla opetella olemaan ilman sitä kännykkää enemmän. Hyvä, validi VINKKI, ei sanelua.
Vauvapalstalla provoilu auttaa, ja päihteet.