Lue keskustelun säännöt.
Miten pysytte järjissänne tässä tylsässä ja ilottomassa maailmassa?
12.12.2025 |
Kaipaan aivan valtavasti 80- 90- ja 00- lukua. Silloin ei koskaan ollut tylsää. Nää älypuhelimet ovat pilanneet elämän monipuolisuuden.
Arki on muuttunut yhä yksipuolisemmaksi. Kaikkea politisoidaan vain. Missään ei ole vilpitöntä keveyttä ja iloa tai mitään mistä nauttia. Yhteiskunta on muuttunut kovaksi ja piikikkääksi. Mitään positiivista, aitoa ja hyvää ei suosita. Itsekkyys räjähtänyt käsin.
Elämä on muuttunut älyttömän tylsäksi kun netistä pitäisi vain tilata tavaraa kun ei ole enää kauppoja, kauppojen valikoima on umpisurkea. Missään ei ole juhlan tunnelmaa tai kotoisuutta. Kaikki vaa riitelee keskenään ja arjesta on tullut hyvin politisoitunutta.
Mitä auttaa teitä jaksamaan? TVstä tai suoratoistoistakaan ei tuu mitään hyvää.
Kommentit (82)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pitää olla aika outo jos ei huomaa mihin pisteeseen ollaan tultu.
Juo kossuu ja anna murheille tossuu 🤤
Kun tiedän että kohta pääsen muuttamaan aikuisten lasteni luokse ulkomaille. Ei tule ikävää konkurssiSuomea
Vaikka tämä onkin itsessään osa nykyisenlaista todellisuutta, kehottaisin kaikkia keskittymään silti enemmän siihen, mitä on sen ulkopuolella. Sieltä löytyvät oleellisuudet. Lukekaa vaikka hyviä kirjoja, historiaa ja kulttuuria, perspektiivikin auttaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vaikka tämä onkin itsessään osa nykyisenlaista todellisuutta, kehottaisin kaikkia keskittymään silti enemmän siihen, mitä on sen ulkopuolella. Sieltä löytyvät oleellisuudet. Lukekaa vaikka hyviä kirjoja, historiaa ja kulttuuria, perspektiivikin auttaa.
Aika aikansa kutakin. Nyt ei vaan ole sellaisen aika.
Kummia juttuja.
Kaupoissa on nyt paremmat valikoimat kuin koskaan. Sama koskee ravintoloita, tv-ohjelmia ja harrastusmahdollisuuksia.
Elämä on hyvää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen positiivinen enkä valita turhasta. Ihan niin kuin 1980-luvulla.
Jokaisella on oma elämä elettävänä, ihan sama mitä 10 000 Keijoa tekee omalla vapaa-ajallaan.
Miten ihmiset onnistuukin takertumaan muiden tekemisiin?
Toisin sanottuna todellinen ongelmasi on yksinäisyys ja se että vietät päiväsi netissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Annan sellaisen vinkin, että vaikka ensi viikon alusta laitat esim työpäivän jälkeen puhelimen äänettömälle piironginlaatikkoon, et avaa televisiota, radiota, yms. Noin viikossa ehkä huomaat, että omilla valinnoilla on merkitystä.
Auttoi kun muutin pois Helsingistä. Täällä pikkukaupungissa tuntuu kuin aikaa olisi käännetty takaisinpäin parikymmentä vuotta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei minulla ole tylsää. Opettelen uusia asioita ja rakentelen asioita. Aivan mahtavaa, että nykyään saa tarvittavat asiat tilattua netistä - ei tarvitse haaskata aikaa kaupoissa kiertelyyn. En kylläkään osta juuri mitään. Ystävien kanssa vietetään aikaa ja kehitellään kaikenlaista. Välillä retkeilen ja saatan olla viikonkin yksin metsässä. Työ nyt on välitön paha, ja paljon vähemmällä tulisin toimeen, mutta työnantaja ei anna vähentää viikkoa kaksipäiväiseksi. No tehdään töitä, säästellään ja jossain vaiheessa lopetan työnteon sitten kokonaan.
Tekemällä töitä, tekemällä enemmän töitä, tekemällä ylitöitä, tekemällä lisätöitä, tekemällä sivutöitä, keskittymällä töihin, uppoutumalla töihin ja pakenemalla töihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Annan sellaisen vinkin, että vaikka ensi viikon alusta laitat esim työpäivän jälkeen puhelimen äänettömälle piironginlaatikkoon, et avaa televisiota, radiota, yms. Noin viikossa ehkä huomaat, että omilla valinnoilla on merkitystä.
Onko sulla tapana sanella muille, miten tätä elämää pitää elää? Mistä sellainen tarve kumpuaa?
Kyllä mulla oli todella tylsää 1980 - 1995. Tv.stä ei mitään ja kaverit joko matkusti kuka minnekin joka viikonloppu tai myöhemmin asuin työn perässä pikkukaupungissa, joka aivan kuollut viikonloppuisin varsinkin kesällä.
Jos uhriutuu aamusta iltaan miten kaikki on ihan paskaa, niin on taatusti ikävä olo kaiket päivät. Monelle tuntuu olevan vaikea myöntää, että omilla ajatuksilla ja teoilla on jotain merkitystä. Kyllä niillä on. Ajatuksista syntyy asenne, joka tuottaa toimintaa. Toiminta tuottaa seurauksia ja noista seurauksista syntyy elämä.
No mää oon syntynyt vuonna 1990. Mun tyttöni on syntyneet 2011 ja 2020, pyrin tarjoamaan heille samanlaisen lapsuuden ku mulla olo. Käydään pulkkamäessä, retkillä eri vuodenaikoina. Piirretään, maalataan, luetaan kirjoja. Leikitään paljon. Leivotaan, herkutellaan, järjestetään juhlia 😊 Sellasta kivaa perusarkea.
Pyrin pitämään älylaitteiden ja tv:n käytön minimissä, enemmän tilaa vapaalle luovuudelle.
Kyllä elämä voi olla kivaa, jos tietoisesti joka päivä tekee asioita jotka piristää itseä 😊 Pyrin hemmottelemaan itseä: käyn välillä ravintolassa syömässä, näen ystäviä. En vietä aikaa ikävien tai ilkeämielisten ihmisten parissa, en edes netissä. Joka päivä mietin omia unelmia, ja toteutan niitä muutamia kertoja viikossa 😊 Kyllä arkeen kuuluu myös työ, ja velvollisuudet, mutta pienet kivat asiat auttaa jaksamaan 😊
Ap:lle toivon tsemppiä, aloita vaikka kiva harrastus, ja pyri pysymään erossa negaajista. Älä myöskään lue liikaa negatiivisia uutisia, sekin kuormittaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikka tämä onkin itsessään osa nykyisenlaista todellisuutta, kehottaisin kaikkia keskittymään silti enemmän siihen, mitä on sen ulkopuolella. Sieltä löytyvät oleellisuudet. Lukekaa vaikka hyviä kirjoja, historiaa ja kulttuuria, perspektiivikin auttaa.
Aika aikansa kutakin. Nyt ei vaan ole sellaisen aika.
Nyt on uhriutumisen aika? On hienoa, että ihmiset uskaltavat nykyään puhua avoimemmin heikkouksistaan, vaikeuksistaan, yms. Tästä moni on tullut harhakäsitykseen, jonka mukaan ihminen, joka jankuttaa joka paikassa, kuinka kaikki aina tuntuu väärältä, olisi mielenkiintoinen. Ei ole.
Vierailija kirjoitti:
Pitää olla aika outo jos ei huomaa mihin pisteeseen ollaan tultu.
Uskon että monet huomaa. Mutta se on ihmisestä itsestä kiinni, alistuuko sellaiseen negatiiviseen ilmapiiriin ja mukautuuko siihen. Minulle positiivisuus on tietoinen valinta, pyrin järjestelmällisesti rakentamaan elämästäni sellaista, että se tuo minulle ja muille iloa 😊
En pysykään.