Minä vuonna olet syntynyt? Piiskattiinko sinua lapsena?
Itse olen syntynyt 1980. Sain tukkapöllyä, litsareita äidiltäni. Isä antoi remmiä. Omia lapsiani en ole kurittanut fyysisesti.
Kommentit (682)
Pienen ihmisen maailmassa ainoa turva ja luotettava huolenpito tulee omilta vanhemmilta. Kun se oma isä,josta on kaikessa riippuvainen ja joka on maailman viisain ja niinkuin Jumala,muuttuu yhdessä silmänräpäyksessä lempeästä isistä karjuvaksi,pelottavaksi hirviöksi,järkytys on valtava! Kun siihen lisättiin vielä fyysinen kuritus ja henkinen nöyryytys ei ole ihme,että aikuistuttuani olen koittanut korjata vahinkoja terapiassa. Omat lapseni eivät ole kertaakaan "tarvinneet"selkäänsä,mahdoin minä,arka ja hiljainen tyttö, olla jo nelivuotiaasta kovin tuhma.
-75, ei fyysistä väkivaltaa mutta psyykkistä senkin edestä
'86. "Tukkapöllyä" ja selkääni olen saanut.
Oli jo laitonta tuolloin. Mut elämä on.
Äitini veteli korville ja ainakin kerran imurin töpselillä. Arvaamaton oli, koska ei osannut säädellä tunnetilojaan kovinkaan hyvin. Aikuisuus jäi vajaaksi monilta osin. Hän on nyt 80-vuotias, eli sodan vaikutus näkyy hänessä ja tuon ikäluokan putoaminen johonkin väliin näissä emotionaalisen kypsymisen asioissa.
Isä löi koskus risulla ja myös vyöllä. Olen syntynyt 84. Ikuiset arvet jäi. Sekä fyysiset että psyykkiset. En ole vanhempieni kanssa tekemisissä.
Vierailija kirjoitti:
Lasten aivothan toimii joiltain osin kuin muistisairaan. "Tottelemattomuus" on useinkin sitä, että jokin neuvo, kielto jne on jo unohtunut. Joten eikun piiskat esille sitten, kun se teidän muistisairas vanhempi unohtaa just kerrottuja asioita. Oikeesti pistää vihaksi lukea, miten hirveitä jotkut vanhemmat on. Lapsiparat :'(
Juuri näin aionkin toimia. Tarjolla samanlaista "hoivaa", mitä itse sain lapsena.
Ei vaiskaan. En aio huolehtia omista vanhemmista, eivät ansaitse sitä.
Olen syntynyt 1971. Meidän kotona ei koskaan esiintynyt minkäänlaista väkivaltaa tai sen uhkaa, ei myöskään henkistä väkivaltaa. Luulin että se oli kaikissa perheissä näin. Myöhemmin vasta tajusin että kaikilla ei ollut niin onnellista ja turvallista lapsuutta kuin minulla ja veljelläni. Olen äärimmäisen kiitollinen ihanista vanhemmistani.
76 syntynyt ja ei piiskattu, mutta luunappeja ja tukkapöllyä tuli joskus. Naapurin pojat saivat remelistä kun sotkivat itsensä omalla paskallaan.
Synnyin -91 ja väkivalta alkoi jo ennen syntymää.
Isä hakkasi äitiä ja lapsosena äiti sitten minua.
Piiskaa, eristystä, luunappeja, tukkapöllyä, koivuniemeä ja vyön solkipäätä muutaman kerran vuodessa.
Ikävintä oli alasti riisuttaminen ja yöllä ulos heittäminen.
Joskus nälässä pitämistä, niin, että ihan selkärankaan asti sattui (ei ehkä mikään ihme että aikuisena syön ihan kaiken suklaan minkä käsiini vaan saan).
14v. kun viimeisen kerran hakattiin, niin ihan todellakin hakattiin päätä kivilattiaan, niin että lähti taju. Olin tosin uhmannut kohtaloa ja haistatellut takaisin ensimmäisen ja viimeisen kerran.
Kenellekään perheen ulkopuoliselle ei tietenkään saanut kertoa, joten luonnollisesti kukaan aikuinen/viranomainen ei tajunnut, tai sitten niitä ei vain kiinnostanut.
Nyt 35v. on alkanut tulla ihan kamalia ahdistus-pelko-juttuja joita pitäisi alkaa hoidattamaan varmaan terapiassa.
Mut miksi on niin, että lapsen, hauraan olennon saa tuolla tavalla perusteellisesti rikkoa ja sitten yhteiskunta odottaa että minä itse hoidan itseni tässä ja nyt kuntoon.
Tunnen raivoa, on niin suunnattoman epäreilua joutua kokemaan moista ja joutua selviytymään aivan yksin.
Kaikille kaltoinkohtelua ja väkivaltaa kokeneille lapsille.
Vierailija kirjoitti:
1993 ja kyllä tuli saatua tukkapöllyä, luunappeja ja korvapuusteja. Pahin oli isän nahkavyö...
Aika yllättävää, että noin nuoretkin ovat saaneet vyöstä. Siis oletettavasti 2000-luvun puolella vielä. Ja vuosi 2000 oli ihan äsken...
1986, tukkapöllyä, risua, ravistelua, läimäytyksiä. Pikkuveljeä räimittiin lisäksi nokkosilla. Kurittaja oli aina äiti, isä vain nipisti kerran.
Vierailija kirjoitti:
1986, tukkapöllyä, risua, ravistelua, läimäytyksiä. Pikkuveljeä räimittiin lisäksi nokkosilla. Kurittaja oli aina äiti, isä vain nipisti kerran.
Miksi noin sairaat ihmiset tekevät lapsia?
1959- tukistamista ja joskus kädellä läimäytystä takamukselle. Samoin olen tehnyt omille lapsilleni. Todellakaan en ole kokenut olleeni pahoinpidelty enkä pahoinpitelijä!
En saanut piiskaa, mutta sillä uhkailtiin.
"Et istu viikkoon kun laitetaan remmi heilumaan"
Meillä mentiin pihasaunalle saamaan piiskaa oli kesä tai talvi.
Siellä oli sellainen rautajakkara jonka päälle piti käydä vatsalleen. Muistan kuinka kylmältä se pakkassäällä tuntui paljasta ihoa vasten.
1987 kyllä tiedän miltä piiskan saaminen tuntuu.
1973, ei ole koskaan piiskattu.