Oliko yleistä, että 60 ja 70 luvun lapset söivät päivittäin ruskeaa kastiketta ja perunoita kotona?
Meillä oli sitä aina, ja ruskeakastike oli ihan tummaksi paahtunutta. Vihanneksia sai harvoin. Jouluisin ehkä oli hedelmiä.
Kommentit (393)
Meillä ainakin oli sitä usein 80-luvulla ja 90-luvun alussa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oli jauhelihakastiketta, makkarakastiketta, maksakastiketta, läskisoosia, mutta myös maksalaatikkoa, merimiespihvejä, lihakeittoa, kalakeittoa, makkarakeittoa, paistettua haukea, muikkuja, silakkapihvejä, pyttipannua, jauhelihapihvejä, jauhemaksapihvejä. Viikonloppuna, lauantaiaamuna monesti mukaeltuja porilaista, sunnuntaina uunibroileria, uunilohta, paahtopaistia, keitettyä kieltä, porsaankyljyksiä, isän bravuurinsa itsetehdyt ranskanperunat ja grillikylki jne. Kastikkeet syötiin perunoiden, makaronin tai riisin kanssa.
Hyvin kuvailtu. Me, jotka lähdimme Ruotsiin vanhempiemme mukana saimme kokea uutuuksia kuten hampurilaisia, ranskalaisia, prinssinakkeja ja pizzaa. Mutta vain viikonloppuisin. Arkiruoka oli vaikkapa puuroa, kaalisoppaa tai makaronivelliä, joista kyllä pidin.
Kyllähän grilleiltä sai hampurilaisia ja ranskalaisia. Äiti oli kova tekemään peltipitsaa luki siitä naistenlehdestä ja sitten syötin monesti lauantaisin. Tuli lämppäreiden rinnalle saunan jälkeisruokana.
80-luvun alussa meilläpäin oli pitseria, kebabravintola, yhden Tiinan isä teki hampurilaisia, kuten mäkissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten muka salaattia syötiin talvella 70-luvulla ? En usko että söitte, sekoitatte vuosikymmenet. Ei silloin salaatinlehtiä eikä tomaattia eikä kurkkua talvisin kaupasta ostettu. Kasarin puolivälin jälkeen vasta ne talvella yleistyi.
No kyllä se kiinankaali ja porkkanaraastekin puhekielessä lasketaan salaatiksi. Äiti leikkasi kiinankaalin hienoksi, sekaan hienoa purjosiivua ja pakasteherneitä. Sinappikastikkeella oikeastaan ihan herkkua.
Joo kiinankaalia, ja keräkaalia hienoksi raasteeksi, sekaan omenaa, ja ihan se perusranskalainen salaatinkastike. Joskus myös maustekurkkua pilkottuna joukkoon.
Kyllä. Se on totta.
Ruoka oli kerran päivässä. Kastiketta ja perunaa.
N65v
Vierailija kirjoitti:
Meillä oli monipuolinen ruokavalio. Paljon kasviksia, salaatteja, juureksia, kunnon lihaa, kalaa, marjoja, rahkaa, avokadoja, kiivejä jne. Äiti taisi olla paljon aikaansa edellä. Hän oli syntynyt 1920-luvulla ja teki tämän päivän ruokasuositusten mukaista ruokaa. Kiitokset äidille yläilmoihin. 🌹
Oikeastiko avokadoja ja kiivejä 60- ja 70-luvulla? Luulin että tulivat Suomeen myöhemmin.
Porsaankyljyksiä ja myöskin ns. talouskyljykset olivat tosiaan meheviä tuohon aikaan.
Leipä ostettiin kokonaisena jälkiuunilimppuna. Ranskanleipää oli myös.
Onhan se peruna paljon terveellisempää kuin pasta tai riisi, ja myös parempaa. Vaikka ei se tietenkään ole terveellisin ruoka-aine mitä on olemassa.
Vierailija kirjoitti:
Porsaankyljyksiä ja myöskin ns. talouskyljykset olivat tosiaan meheviä tuohon aikaan.
Viikonloppuna. Oli hyvää.
Olen 40-luvun lapsi, meillä oli paljon keittoja. Munakastiketta ja perunaa, ruskea kastikettakin oli.
Oon syntynyt kuuskytluvun alussa ja äitini oli syntynyt 1920-luvulla. Oli todella hyvä kokki. Ruskeakastiketta oli välillä mutta kyllä siellä pääosassa oli joko lihapullat tai muuta lihaa. Sanoisin että söin parempaa ruokaa kuin ihmiset keskimäärin nykyään. Ruoka tehtiin raaka-aineista eikä mistään ruokaa esittävästä korvikkeesta. Tai syöty jotain pizzoja ja ranskalaisia joka päivä. Oltiin hoikkia ja vieläkin ollaan.
Näin oli. Ei ole allergioita, ei masennusta, ei ylipainoa näin jo eläkeiän kynnykselläkään. Jatkuvasti ei puputettu syödä eikä ollut valmisruokia. Toki oli kesällä marjoja ja syksyllä juureksia. Maito juotiin täysmaitona.
Vierailija kirjoitti:
Harva oli ylipainoinen, ei syöty huvikseen vaan kun nälkä ja ruoka-aika.
Joo, perunoita ja ruskeaa kastiketta ei tehnyt mieli syödä paljon. Muistelen myös mummon lihakeittoa, jossa uiskenteli sitkeitä jänteisiä niljakkaita lihanpaloja. Yritin peittää makua juomalla paljon maitoa.
Meillä oli aika tavallinen ruoka. Sitten siihen soosiin lisättiin jotain "lihapaloja" ja kuutioitiin porkkana tai kaksi.
1960-luvulla maito ostettiin pussissa, joka laitettiin kannuun.
Vierailija kirjoitti:
Ei se nyt jokapäiväistä sapuskaa ollut, meillä ainakin syötiin aika vaihtelevaa, monipuolista perusruokaa. Olen -74 lopulla syntynyt.
Eli muistelet 80-lukua, et siät mitä otsikossa kysyttiin!
Vierailija kirjoitti:
Harva oli ylipainoinen, ei syöty huvikseen vaan kun nälkä ja ruoka-aika.
Ruoka ei ollut sellaista herkkua kuin nykyään. Ruoka oli tosiaan sellasta, että sitä söi vaan nälkäänsä ja herkkuja syötiin vähän. Herkkuja oli vain viikonloppuna (eikä silloinkaan paljon) ja juhlissa. Esimerkiksi limsaa sai kerrallaan vain pikkupullon (0,33l) esim saunajuomaksi ja se jaettiin sisaruksen kanssa. Juhlissa oli lapsille limsaa, jos hyvin sattui. Sairaana sai jaffaa ja jäätelöä. Karkkipäivä oli lauantaina. Silloin sai karkkiaskin ja suklaapatukan.
Näin se varmaan oli joo. Porkkanaraastetta oli useasti salaattina ainakin kouluaterioilla 70-luvulla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten muka salaattia syötiin talvella 70-luvulla ? En usko että söitte, sekoitatte vuosikymmenet. Ei silloin salaatinlehtiä eikä tomaattia eikä kurkkua talvisin kaupasta ostettu. Kasarin puolivälin jälkeen vasta ne talvella yleistyi.
No kyllä se kiinankaali ja porkkanaraastekin puhekielessä lasketaan salaatiksi. Äiti leikkasi kiinankaalin hienoksi, sekaan hienoa purjosiivua ja pakasteherneitä. Sinappikastikkeella oikeastaan ihan herkkua.
Joo kiinankaalia, ja keräkaalia hienoksi raasteeksi, sekaan omenaa, ja ihan se perusranskalainen salaatinkastike. Joskus myös maustekurkkua pilkottuna joukkoon.
Kiinankaali! Juu, se oli tosiaan salaatti. Porkkanaraastetta sellaisenaan, rusinoilla tai töllkkiananaspaloilla.