Oliko yleistä, että 60 ja 70 luvun lapset söivät päivittäin ruskeaa kastiketta ja perunoita kotona?
Meillä oli sitä aina, ja ruskeakastike oli ihan tummaksi paahtunutta. Vihanneksia sai harvoin. Jouluisin ehkä oli hedelmiä.
Kommentit (393)
Vierailija kirjoitti:
Meillä oli myös poroa. Ja verilettuja. Molempia puolukoiden kanssa. Sitten maksaa oli usein, jauhemaksapihveistä tykkäsin.
Kyllä meillä oli aina ruuan mukana sekä salaattia että jotain proteiinia, lihaa, kalaa tai muuta. Vaikka ei hirveän leveästi eletty, jälkikäteen olen kuullut, että kun asuntolaina piti maksaa viidessä vuodessa takaisin, siihen meni aika iso osa tuloista.
Tuntuu, että pohjoisen ihmiset ovat syöneet paremmin kuin etelän ihmiset suurten ikäluokkien Ruotsiin lähdön aikaan. Ihmekö tuo.
About kerran viikossa meillä oli sitä kasarilla, faija teki.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No eipä ollut ruskeakastiketta usein. Päinvastoin kalaa tosi usein, lihapullien kanssa kyllä ruskeakastiketta, makaronilaatikkoa, kaalilaatikkoa, peruna-lihalaatikkoa, kala- ja lihakeittoa, karjalanpaistia, broilerifileitä, joskus uuniriisipuuroa nam, jauhelihapihvejä, harvoin uunimakkaraa ja muusia, sieniruokia jne.
Kasviksia oli aina ja esim. puolukkasurvosta jne.
No ei todellakaan ollut broilerifileitä 60- ja 70-luvuilla.
No kun oli. Meillä ainakin niitä syötiin. Muistan vieläkin, miten herkullisiksi äiti ne valmisti. Tämä siis 70-luvulla.
Saatto kyllä olla kanaa eikä broileria. Kanaviillokkia oli usein keskikoulun ruokalassa 69- luvun jälkipuoliskolla. Jotku tykkäsi, minäkin, toiset inhosi.
Kanaa ostettiin kotiinkin.
No mutta paistetut ahvenet on huippu hyvää. Peruna ja kastike parasta. No nykyään nuoret uittaa lautasen ketsupilla .
Eipä liikakilot kansaa haitannut. Hoikkia oltiin. Kun katson vuosien varrelta luokkakuvia, ei yhtään lihavaa. Yksi tyttö pyöreähkö. Ei mässätty ylimääräistä energiaa. Ainakaan maalla ei sitä ollut tarjollakaan.
Peruna ja ruskeakastike, uunilaatikot olivat ruokina usein. Ruisleipää päivittäin. Meillä ei vaaleata leipää ollut lainkaan.
Karkkia sai lauantaina myymäläautosta ostettua, yksi Sisurasia ja purukumi. Se riitti.
Laps tyytyy kun muusta ei tiedä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen 70-luvulla syntynyt, ja ruskeaa kastiketta syötiin joskus. Vihanneksia ja hedelmiä sen sijaan päivittäin. Todella oudolta kuulostaa, ettäkö niitä olisi syöty vain tyyliin kerran vuodessa.
Niin ja lisään vielä, että ruskea kastike oli vain kastike, ei siis pääruoka. Eli sen kanssa oli sitten jotain lihaa perunoiden lisäksi.
Jaa, luulin oikeasti, että se oli vain perunaa ja kastiketta. No mitä se liha oli?
Meillä oli erilaisia ruokia. Oli myös ruskeakastike.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei. Meillä ei ollut. Koulussa oli ruskeakastike.
Hups. Olenkin kasarilapsi. 70 puolella synttäri.
Taisin itsekin vahingossa vastata loppujen lopuksi vähän väärään ketjuun kun en kerennyt kouluun 70-luvun puolella, vasta -81.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä oli usein poronkäristystä ja poronlihasta tehtyä lihakeittoa, poronlihapullia ja ja lihaksstiketta.
Ei ollu omia poroja, mutta isä kun lähti työmatkoille Lappiin niin otti aina mukaan viinapullojs. Vaihto ne sitten poromiehiltä poroon rai vähintääkin paistiin. Niile kun lähin viinakauppa oli satojen kilsojen päässä Rovaniemellä. Usein tuli myös metsoja, riekkoja ja muita. Kalaa syötiin myös tosi paljon.
Mutta tuttua olivat myös läskisoosi ja veripalttu. Tykkään siitä muuten vieläkin. Ei paljoa eronnut mustasta makkarasta kun syötiin paistettuna puolukkahillon ja perunamuusin kanssa.
Millaista työtä isäsi teki?
Silloisen lennättimen hommissa. Ajoi työautoa kun korjasivat tai rakensivat puhelinlinjoja.
Puhelinlankojen laulu lienee tuntematon juttu useimmille alle 40 vuotiaille.
Ei syöty päivittäin. Joskus oli ruskeaa kastiketta makkaralla, joskus possunfileellä, joskus nautaa. Meillä oli kyllä varsin usein juureksia ja vihanneksia. Karkkia saatiin vaan jos viikkorahoilla ostettiin ite, pullaa toki oli ja joskus jätskiäkin.
Joo on tullut syötyä, ja itseasiassa tykkään niistä vieläkin. Kiitos äidille kun opetti aikoinaan ruokaa laittamaan ja pitkälti samoja ruokia syödään vieläkin kun silloin ennen. Meillä herkkua 70 luvulla oli lämpimät voileivät. Ranskanleipää, lenkkimakkaraa, suolakurkkua ja juustoa.
Muistuu mieleen ne asuntolainat piti oikeasti maksaa nopeasti siinä 10 vuodessa . Lihakastiketta ja paistettuja munia aika usein tai lihakeittoa. Itse leivottua ja itsetehtyä. Sittemmin vuorotyössä ei ehtinyt, niin lihapiirakka nakilla. Grillillä. Makkaraperunat tosi nälkään. Nykyään saa 30 vuoden asuntolainoja että on aikaa maksaa. Lampaanlhapullat menettelee mutta normi on parempia. Rahapulassa oli pussunkyljys tai makkarakeitto. No edelleen hyviä ruokia hyvin tehtyinä.
ONNI OLI GRILLIKIOSKIT . Matkalla voi pysähtyä kaikin maustein. Maito .
Makkarakeittoon tulee aina porkkanaa kuin persiljaa ja purjoa tai sipulia joten sekin terveellistä. Turhaan te vuohipukkien syöjät haastatte riitaa .
Mutsi paistoi voissa silakoita, ne oli aivan taivaallisen hyviä. Aikaa on mennyt päälle 40 vuotta, mutta silti muistan sen tuoksun. Sitten oli spaghettia, jauhelihakastiketta ja ketsuppia ja makaroonilaatikkoa. Joka perjantai paistoi uunissa uunilihaa joka oli siellä useamman tunnin ja sitä sitten maisteltiin illan lopuksi ja seuraavana päivänä. Oli myös tosi velho pakastekalan kanssa, siitä tuli sellaista rapeakuorista ja kun siihen laittoi valkokastiketta päälle niin avot. 1980-luvun alussa tähtihetki oli se, kun käytiin hakemassa spudarilta esim. perjantaina pikaruokkaa tyyliin nakit ja ranskalaiset.
Äiti teki usein ruskeassa kastikkeessa haudutettuja possunkyljyksiä, ai että ne oli hyviä. Äiti oli kaupassa töissä, niin meillä syötiin kyllä hyvin ja monipuolisesti. Tein niitä myös omalle perheelle, mutta nyt en ole vuosiin tehnyt.
Vierailija kirjoitti:
Meillä oli sitä aina, ja ruskeakastike oli ihan tummaksi paahtunutta. Vihanneksia sai harvoin. Jouluisin ehkä oli hedelmiä.
Ei ollut tavallasta. Meillä ei ollut ruskeakastiketta koskaan. vm.963
Aikoinaan ihan itärajalla Pohjois-Karjalassa kasvanut kämppis kertoi, miten heillä keväisin oli pelkkää lanttua ja perunaa, kuukausien ajan. Iso perhe. 50-luvun alkupuolella syntynyt. Minä lappilaisena olin tuohon nähden elänyt ihan yltäkylläisyydessä, kalaa ( siikaa, muikkua, taimenta ja ahventa ja madetta), riistaa ja poroa. Mummoloista tuli leipää, leipäjuustoa ja voita. Syksyisin mullikkaa ja sianlihaa. Sieniin ei meilläpäin koskettu. Nykyään syön niitä mielelläni. Lantun sijaan naurisraastetta ja porkkanaa oli usein. Naurista laitettiin myös lihapataan. Marjoja syötiin paljon.
Hups. Olenkin kasarilapsi. 70 puolella synttäri.