Oliko yleistä, että 60 ja 70 luvun lapset söivät päivittäin ruskeaa kastiketta ja perunoita kotona?

Eikö Mikonkadulla ole ent. Amarillon? tiloissa uusi Ravintola, jonka gourmet-listalla on niin ruskeakastike kuin läskisoosikin?

Sinne siis, kyselijät. 

Vierailija kirjoitti:

"Lisäksi ihmettelen kommenttia appelsiinimehusta vasta 80-luvulla,kun oli ihan suosituksena neuvoloilta antaa ihan pikku vauvoille appelsiinimehua."

Onko täällä joku ihan pokerilla väittänyt, että appelsiinimehut olisi tulleet  Suomeen vasta 80-luvulla :D

Kyllähän nuo ihan normit valmiit appelsiinimehut, mitä tänäkin päivänä litran purkeissa myydään, tuli Suomen kauppoihin jo 1970-luvun alussa. 

Sitä ennenkin toki erilaisia appelsiinimehuja Suomessa myytiin, vaikka se kaikkein paras oli tietenkin itse puristettu, jota tuli lapsena 60-70-luvuilla juotua aika paljon.

Mutta siis Tropicin appelsiinimehutiivistettä oli kyllä saatavilla jo ainakin 60-luvulla. 60-luvulla Suomessa alettiin myymään myös legendaarisia tetra-trippejä sekä tietysti hyvin ristiriitaisia tunteita herättänyttä Rymd jauhemehua. Tetra tripit oli tietenkin parhautta, mutta itse tykkäsin lapsena kyllä joistain Rymd mauistakin, vaikka ne er

Tytär syntyi 73 ja hänen neuvolakortissa mainitaan tuo appelsiinimehu n 4 kk kohdalla. Dokumentti tallessa.

Vierailija kirjoitti:

Koulussakin oli vain muutama pyöreä mutta ei yhtäkään sitten oikein lihavaa.

Ne 1970-1980-luvun luokalla olleet kiintiöläskit olisivat nykymittapuun mukaan korkeintaan normaalipainoisen ylärajalla.

Ainakin omilla luokilla olleet läskit sekä tytöt että pojat harrastivat jopa jotain joukkuelajia ja kaikki liikkuivat päivittäin pari tuntia hyötyliikuntaa kun kaikkialle mentiin pyörällä tai kävellen. 

Kukaan ei ollut samalla tavalla löysän läski kuin nykyään kun maataan perunalastut ja energiajuomat pleikan vieressä eikä päivässä oteta askeltakaan juuri muualle kuin sohvalta jääkaapille.

Ei ollut kyllä puhettakaan että perunalastuja, limua, pizzaa tai hampurilaista olisi vedetty kuin kerran viikossa ja 1970-luvulla kerran kuussa.

Luulin, että minun kotini oli ainut. Kyllä, ruokavalioni koostu pääosin keitetyistä perunasta, ruskeasta kastikkeesta, jota isä teki vehnäjauhosta, sekä jauhelihasta. Myös makaronilaatikko oli tuttua. Kalaa vain harvoin, siksi opin syömään sitä vasta aikuisena. Muistan kun kouluikään päästyäni kysyin, miksi meillä on aina perunoita. Niitä oli kirjaimellisesti aina. Mutta niin vaan kouluruokakin maistui, se oli jopa herkullista kotiruokaan verrattuna.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tykkäsin 70-luvulla kersana katsoa kaikki kokkausohjelmat telkkarista. Sitten yritin ehdottaa että meilläkin otettaisiin vinkkiä niistä ohjelmista. Turha toivo. Sama linja jatkui iänikuisine kastikkeineen. 

😂

Kyllä Vanamon ja Kolmosen ohjelmia katsoi meillä koko perhe. Nykyään tuolle ruoalle on trendikäs nimi slow food.

Nyt kyllä aika kultaa muistot siinä mielessä että patakakkosessa tehtiin ainiharvoin mitään sellaista ruokaa että olisin toivonut äidin laittavan sitä viikonloppuna.

Kyllä niidenkin pöperöt olivat pääosin samaa sarjaa kuin suomalaiset "jouluherkut" jotka ovat ihan suoraan nälänhädän ajoilta. Herkuksi laskettiin kaikki minkä ravintoarvo ylitti aaltopahvin.

Patakakkosen ruokia syömällä kukaan ei olisi taatusti ainakaan lihonut.

Meillä oli sitä samaa ruokaa joka päivä...

Ei pöydässä ollu edes muuta ruokaa kuin perunaa ja ruskeaa soossia.....joka päivä .

Joskus syötiin sitten makaroonivellia...lisukkeita ei koskaan ja jos oli niin. Se oli makkaraa...helapää tai lauantai makkaraa...

Lihaa ja kalaa harvoin..jos oli niin se oli silakkaa ..

Juureksia ja Suomessa kasvavia hedelmiä syötiin että napa paukkui.

Parasta oli perunamuussi ja kunnon läskikastike. Jälkiruoka vispipuuro tai uuniomenat.

Ruoka oli terveellistä. Maustekurkkua, punajuurta ja kurpitsahilloa. Ranskanleivälle omaa mansikkahilloa.

Ei tarvinnut lukea pakkauksien sisältö kun kaikki oli aitoa.

Pakkauksissa ei mitään ostettu. Niin ja jäätelö oli kunnon kermajäätelöä, ei onneksi ollut näitä kymmeniä eri sortteja, jotka eivät maistu jäätelölle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tykkäsin 70-luvulla kersana katsoa kaikki kokkausohjelmat telkkarista. Sitten yritin ehdottaa että meilläkin otettaisiin vinkkiä niistä ohjelmista. Turha toivo. Sama linja jatkui iänikuisine kastikkeineen. 

😂

Kyllä Vanamon ja Kolmosen ohjelmia katsoi meillä koko perhe. Nykyään tuolle ruoalle on trendikäs nimi slow food.

Nyt kyllä aika kultaa muistot siinä mielessä että patakakkosessa tehtiin ainiharvoin mitään sellaista ruokaa että olisin toivonut äidin laittavan sitä viikonloppuna.

Kyllä niidenkin pöperöt olivat pääosin samaa sarjaa kuin suomalaiset "jouluherkut" jotka ovat ihan suoraan nälänhädän ajoilta. Herkuksi laskettiin kaikki minkä ravintoarvo ylitti aaltopahvin.

Patakakkose

Patakakkonenhan oli terveys ruokaohjelma ja lopuksi perinneruokaohjelma. Soosi suurustettiin ruisjauholla niissä. Kolmonen oli rasva vastustaja henkeen ja vereen.

Juu muistan kyllä 

Harvinaista herkkua oli jogurtit ja limpsa ..niitä sai kerran vuodessa..

Makeiset oli sitte mitä saatiin kun sukulaiset toi Ruotsin laivalta ..niitä katseltiin silmät pyöreinä suuria sulkaalevyjä joita meidän kaupoissa myyty..

Vihannekset oli porkkanaa tai lanttua..muuta ei ollut tarjolla

Ruokavalio oli pääosin perunaa ja lisää perunaa.

Ruskealla soossilla

Olisko näille pula ajan reseptillä kohta taas kysyntää ..meinaa.n vaan että köyhillä ei ole kohta varaa enää kaupasta hakea ruokaa.

Vierailija kirjoitti:

71 syntynyt ja pelkkää ruskeaa kastiketta ei koskaan ollut. Kyllä siihen oli mukaan sotkettu jauhelihaa, nakkia, makkaraa, maksaa jne. Perunoita oli usein, lähes päivittäin. Ja kyllä muuten piti itse kuoria. "Salaattina" usein porkkana- tai lantturaastetta. Koulussa noihin oli sotkettu rusinoita, appelsiiniä tai kurpitsaa. Joskus saattoi olla kurkkua ja tomaattia viipaleina ja ehkä salaatinlehtiä. Kanan kanssa riisiä ja jotain hyytelöä. Kanaviillokki ja tilliliha perunoiden kera oli oikeastaan aika hyvää. 

Nyt kuulostaa tutulta.

Ruskea kastikehan tehdään niin että voissa ruskistettujen lihojen/makkaran/lihapullien paistoliemi suurustetaan vehnäjauhoilla ja näiden ruskistuttua lisätään vettä niin että saadaan sopivan paksua kastiketta.

Yleensä nämä lihat vielä lisättiin kastikkeeseen eli ruskea kastike oli ruokalaji, ei pelkkä kastike ruuan lisukkeena. Pointti oli siinä että maku tuli niistä lihoista joiden paistoliemeen ruskea kastike tehtiin. Eihän ruskistettu vehnäjauho maistu yhtään miltään.

Vierailija kirjoitti:

Koulussa 90-luvulla syötiin ruskeaa kastiketta j kumiperunoita 4 päivää viikossa. Lautaselle sai muutaman jauheliha hippusen. Se yksi päivä viikossa kun oli jotain mitä tahansa muuta oli juhlan paikka

Saattoi 90-luvun laman aikaan tällaista jossain ollakin. Meidän paikkakunnalla lama karsi koulun ruokalistoja rankalla kädellä, mutta oli siellä silti joka päivä eri ruoat. 

Vierailija kirjoitti:

Olisko näille pula ajan reseptillä kohta taas kysyntää ..meinaa.n vaan että köyhillä ei ole kohta varaa enää kaupasta hakea ruokaa.

Jospa siellä ruokajonossaki alettaisiin jakamaan vain perunaa ja lanttua ja jauhoja pussissa ...tehkää siitä ruokanne

Oli ihan tavallista. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tykkäsin 70-luvulla kersana katsoa kaikki kokkausohjelmat telkkarista. Sitten yritin ehdottaa että meilläkin otettaisiin vinkkiä niistä ohjelmista. Turha toivo. Sama linja jatkui iänikuisine kastikkeineen. 

😂

Kyllä Vanamon ja Kolmosen ohjelmia katsoi meillä koko perhe. Nykyään tuolle ruoalle on trendikäs nimi slow food.

Nyt kyllä aika kultaa muistot siinä mielessä että patakakkosessa tehtiin ainiharvoin mitään sellaista ruokaa että olisin toivonut äidin laittavan sitä viikonloppuna.

Kyllä niidenkin pöperöt olivat pääosin samaa sarjaa kuin suomalaiset "jouluherkut" jotka ovat ihan suoraan nälänhädän ajoilta. Herkuksi laskettiin kaikki minkä ravintoarvo ylitti aaltopahvin.

Patakakkose

Patakakkonen oli toki terveysruokien airut, mutta oli telkassa muitakin ruokaohjelmia, nimiä en vain muista. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koulussakin oli vain muutama pyöreä mutta ei yhtäkään sitten oikein lihavaa.

Ne 1970-1980-luvun luokalla olleet kiintiöläskit olisivat nykymittapuun mukaan korkeintaan normaalipainoisen ylärajalla.

Ainakin omilla luokilla olleet läskit sekä tytöt että pojat harrastivat jopa jotain joukkuelajia ja kaikki liikkuivat päivittäin pari tuntia hyötyliikuntaa kun kaikkialle mentiin pyörällä tai kävellen. 

Kukaan ei ollut samalla tavalla löysän läski kuin nykyään kun maataan perunalastut ja energiajuomat pleikan vieressä eikä päivässä oteta askeltakaan juuri muualle kuin sohvalta jääkaapille.

Ei ollut kyllä puhettakaan että perunalastuja, limua, pizzaa tai hampurilaista olisi vedetty kuin kerran viikossa ja 1970-luvulla kerran kuussa.

60-70 luvun taitteessa syntyneet pelasivat elektroniikkapelejä ja sittemmin commodore64 pelejä. Tauolla vedettiin nortti tai mallu. Viikonloppuna juotiin omppupomppua ja hengattiin kartsalla. Viikolla piti olla iltaisin ulkona että sai polttaa ja näki kavereita, kun ei ollut somea. Ne jotka ovat vielä elossa ovat nyt somessa ja osa pelaa sitä pleikkaa.

Vierailija kirjoitti:

Olisko näille pula ajan reseptillä kohta taas kysyntää ..meinaa.n vaan että köyhillä ei ole kohta varaa enää kaupasta hakea ruokaa.

Tarvittaessa löytyy myös sota-ajan keittovihkosia. Niissä on pihistäminen viritetty huippuunsa ja ihmeen kekseliäitä reseptejä silti. 

"Patakakkonenhan oli terveys ruokaohjelma ja lopuksi perinneruokaohjelma. Soosi suurustettiin ruisjauholla niissä. Kolmonen oli rasva vastustaja henkeen ja vereen."

Muistan kyllä että meilläkin patakakkosta katsoi koko perhe mutta ei todellakaan vesi kielellä ja lähinnä siksi ettei telkusta muutakaan tullut.

Finnish Whistler on lisäksi sietämättömän hyvä korvamato tunnariksi. Ei löydy yli 45-vuotiasta joka ei osaisi sitä hyräillä.

Väinämöiskipa päässä sekoittelivat puukauhalla räätikkää ja talkkunaa. Joskus paistamiseen käytettin apuna voipakettia jota näytettiin pannulle mutta ei missään nimessä avattu.

Vierailija kirjoitti:

Olisko näille pula ajan reseptillä kohta taas kysyntää ..meinaa.n vaan että köyhillä ei ole kohta varaa enää kaupasta hakea ruokaa.

Ruskeakastike on nyt trendiruokaa. Some on täynnä ohjeita ja hyvä niin. Se kun on periamerikkalaista mättöä, niin trendaa siksi. Ja onhan se törkeän hyvää halvalla.

Vierailija kirjoitti:

Meillä äiti ei ollut mikään kokkikolmonen ja kävi päivätöissä. Ruokana oli usein eineksiä: Saarioisten makaroonilaatikkoa, maksalaatikkoa, silakkalaatikkoa, janssoninkiusausta, verilettuja, pinaattikeittoa. Kotona tehtiin jauhelihakastiketta ja perunaa/spagettia, siskonmakkarakeittoa ja muita keittoja. Variaatiota ei ollut paljon. Kotiäidit tekivät ruuan itse. Kaalilaatikko, kaalikeitto ja kaalikääryleet oli yleinen kotiruoka monessa kodissa.

t. 70-luvun lapsi

 

Kyllä ne työssäkäyvätkin äidit tekivät useimmiten ruuan itse.

Olen 60-luvulla syntynyt, enkä muista, että meillä olisi koskaan syöty eineksiä. Teini-ikäisenä oli mun homma laittaa ruuanlaitto alulle niinä päivinä, kun tulin ennen äitiäni kotiin: kuoria perunat, laittaa päivän ajan lionneet herneet kiehumaan tms. Veljilläni tätä velvollisuutta ei jostain syystä ollut.