Oliko yleistä, että 60 ja 70 luvun lapset söivät päivittäin ruskeaa kastiketta ja perunoita kotona?

Jos nyt jotain ruuanlaitosta tajuaa niin ruskea kastike oli suurustettu vehnäjauhoilla, ilman suurustamista se kastike olisi ollut ikään kuin lihavesiliuos. Se että jos kotona on ollut pelkkää ruskeaa kastiketta niin tosta en ole kuullut, 60-luvulla olen syntynyt ja oletan että kastikkeessa olisi ollut ns sattumia. Ehkä olenkin syönyt vain perunaa, puolukkaa ja ruskeaa kastiketta? 

"Lisäksi ihmettelen kommenttia appelsiinimehusta vasta 80-luvulla,kun oli ihan suosituksena neuvoloilta antaa ihan pikku vauvoille appelsiinimehua."

Onko täällä joku ihan pokerilla väittänyt, että appelsiinimehut olisi tulleet  Suomeen vasta 80-luvulla :D

Kyllähän nuo ihan normit valmiit appelsiinimehut, mitä tänäkin päivänä litran purkeissa myydään, tuli Suomen kauppoihin jo 1970-luvun alussa. 

Sitä ennenkin toki erilaisia appelsiinimehuja Suomessa myytiin, vaikka se kaikkein paras oli tietenkin itse puristettu, jota tuli lapsena 60-70-luvuilla juotua aika paljon.

Mutta siis Tropicin appelsiinimehutiivistettä oli kyllä saatavilla jo ainakin 60-luvulla. 60-luvulla Suomessa alettiin myymään myös legendaarisia tetra-trippejä sekä tietysti hyvin ristiriitaisia tunteita herättänyttä Rymd jauhemehua. Tetra tripit oli tietenkin parhautta, mutta itse tykkäsin lapsena kyllä joistain Rymd mauistakin, vaikka ne erittäin esanssisilta ja keinotekoisilta maistuivatkin.

Koulussakin oli vain muutama pyöreä mutta ei yhtäkään sitten oikein lihavaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen syntynyt 90-luvulla ja ruskea kastiketta kyllä syötiin kotona. Perunavelliä, makaronivelliä, kananmunakastiketta. Lempiruokani pienenä oli keitetyt perunat voilla ja raejuustolla. Lihaa lihakeitossa ja uunipaistina. Viidestä sisaruksesta kaikki ollaan edelleen hoikkia vaikka noin ankeilla ruuilla kasvettiin. 

Nuo vellit kuulostaa kyllä retrolta. Äitini lapsuudessa niitä kuulemma syötiin.

T. 60- lukulainen

Nykyisin niitä vellejä kutsutaan Smoothieiksi.

Ruskeakastikkeeseen tulee jauhoja, vettä ja rasvaa, sekä mausteet. Lihaliemi voidaan vielä hyväksyä ainesosiin. Jos siihen lisätään mitä tahansa muuta, se ei ole enää ruskeakastike. Sitä voi muuntaa sipulikastikkeeksi, kermakastikkeessa, nakkikastikkeeksi jne, mutta nimi muuttuu samalla. Meillä kyllä syötiin perunoita ja ruskeakastiketta. Sehän on hyvää ja sitä laitettiin kylmänä myös leivälle. Lempiherkkua oli kun seuraavana päivänä isä paistoi perunoita ja kastikkeen jämät. Päälle 30-40grammaa punaista voita. Minulle ei liharuoat lapsena erityisesti maistuneet, paitsi kyljys. Joulukinkustakin söin lientä perunoiden kanssa. Vähän isompana tykkäsin myös läskikastista ja sipulikastistakin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen syntynyt 90-luvulla ja ruskea kastiketta kyllä syötiin kotona. Perunavelliä, makaronivelliä, kananmunakastiketta. Lempiruokani pienenä oli keitetyt perunat voilla ja raejuustolla. Lihaa lihakeitossa ja uunipaistina. Viidestä sisaruksesta kaikki ollaan edelleen hoikkia vaikka noin ankeilla ruuilla kasvettiin. 

Nuo vellit kuulostaa kyllä retrolta. Äitini lapsuudessa niitä kuulemma syötiin.

T. 60- lukulainen

Nykyisin niitä vellejä kutsutaan Smoothieiksi.

 

Jotkut kaatavat nykyään kauravelliä kahviinsakin...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen syntynyt 90-luvulla ja ruskea kastiketta kyllä syötiin kotona. Perunavelliä, makaronivelliä, kananmunakastiketta. Lempiruokani pienenä oli keitetyt perunat voilla ja raejuustolla. Lihaa lihakeitossa ja uunipaistina. Viidestä sisaruksesta kaikki ollaan edelleen hoikkia vaikka noin ankeilla ruuilla kasvettiin. 

Nuo vellit kuulostaa kyllä retrolta. Äitini lapsuudessa niitä kuulemma syötiin.

T. 60- lukulainen

Ei kaikissa perheissä. Äitini on syntynyt 40-luvun lopulla ja hän on kertonut, että koulussa oli ruokana noita vellejä mutta ei niitä kotona tarjottu. Kotona syötiin liha- ja makkararuokia. Isoäiti oli tarkka taloudenpitäjä ja satsasi siihen, että lihaa on pöydässä.

Vierailija kirjoitti:

Koulussakin oli vain muutama pyöreä mutta ei yhtäkään sitten oikein lihavaa.

Juu todellakin lihavat ihmiset oli todella harvinaisia 70-luvulla. Kansakoulussa meidän luokalla oli yksi pyöreähkö poika, mutta eihän hän tämän päivän mittareilla olisi kuin lievästi ylipainoinen. Keskikoulussa taas en muista luokallamme olleen ainuttakaan lihavaksi luokiteltavaa. Yksi tyttö oli vähän rehevämpimuotoinen, mutta ei hänkään nyt tämän päivän mittarilla lihava ollut. Myöskään 40 omakotitalon lähiömme vanhemmista en muista kuin yhden rouvan, joka oli lihava. Hän taisi olla työläislähiön ainoa kotirouva, tosin miehensä olikin tehtaalla päällikkötason tehtävissä.

Kysehän oli tietenkin siitä, että silloin kaloreita paloi valtavasti enemmän kuin tänä päivänä. Lasten leikit oli fyysisiä ja ulkona peuhattiin aamusta iltaan. Vanhemmat taas teki fyysistä työtä. Syötiin kyllä ihan reilusti ja myös makeisia ja pullia mussutettiin ihan huolella, mutta ne myös poltettiin saman tien erilaisissa pihapeleissä ja leikeissä. Myös harrastukset oli käytännössä lähes ilmaisia, eli duunariperheen lapsetkin pystyi harrastamaan lähes mitä tahansa. Ainoastaan joku laskettelu ja tytöillä ratsastus oli sellaisia lajeja, jotka vaati jo selkeää rahallista panostusta.

70-luku oli lapsen ja nuoren kannalta mahtavaa aikaa ja olen onnellinen että olen syntynyt 60-luvulla ja saanut kokea aktiivisen lapsuuden juuri tuolloin.

kunnon täyslihaa kastikkeessa- jooo-o ja jauhelihasoosia myös. muusia , potutkin laatupottuja,joko muusi tai keitinpotut. muutakin hyvää oli -laatikot, täytekakut, uunipuurot- ohraa mm. lihakeitto jossa sakeena kunnon kokolihaa ja laatukeittojuurekset.   ihanat marjakiisselit, vispipuuroa jne.  kuivakahvikakut huippua ja juhliin monenmoista herrasväen pikkuleipiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen syntynyt 90-luvulla ja ruskea kastiketta kyllä syötiin kotona. Perunavelliä, makaronivelliä, kananmunakastiketta. Lempiruokani pienenä oli keitetyt perunat voilla ja raejuustolla. Lihaa lihakeitossa ja uunipaistina. Viidestä sisaruksesta kaikki ollaan edelleen hoikkia vaikka noin ankeilla ruuilla kasvettiin. 

Nuo vellit kuulostaa kyllä retrolta. Äitini lapsuudessa niitä kuulemma syötiin.

T. 60- lukulainen

Ei kaikissa perheissä. Äitini on syntynyt 40-luvun lopulla ja hän on kertonut, että koulussa oli ruokana noita vellejä mutta ei niitä kotona tarjottu. Kotona syötiin liha- ja makkararuokia. Isoäiti oli tarkka taloudenpitäjä ja satsasi siihen, että lihaa on pöydässä.

 

Meillä oli riisivelliä kotona. Ja koulussa ohrahiutalevelliä , josta en tykännyt. Koulussa 60- luvulla oli vain lusikka ruokia koska haarukoira ja veitsiä ei ollut käytössä. Ainakaan 60-luvun alussa,aloitin koulun -63. Joten ei ollut myöskään ruskeat kastiketta silloin koulussa. Kotona kyllä oli.

Kyllä perunoita lihaa ja ruskeaa kastiketta oli usein. Se ruskea kastike kaadettiin paistamisen loppuviheessa rautakattilaan. Rautakattilassa muhi hirven, jäniksen tai teeren lihaa. Lihaa meillä syötiin liikaa, kasviksia ja kalaa liian vähän.

Ruskeenksstikkeen sekaan laitettiin usein possua ja nautaa, ainakin maalla. Nykyisin kun syön ruskeaa kastiketta voin laittaa kanaakin. 

Kyllä katukuvassa näkyi lihavia ja naapurin rouva oli niin lihava, että kun hän istui autoon, niin auton jouset antoivat periksi ja auton pohja lähes kosketti maata. Ei tietysti olleet autotkaan aina kovin kummoisia silloin. 

Vierailija kirjoitti:

Kyllä perunoita lihaa ja ruskeaa kastiketta oli usein. Se ruskea kastike kaadettiin paistamisen loppuviheessa rautakattilaan. Rautakattilassa muhi hirven, jäniksen tai teeren lihaa. Lihaa meillä syötiin liikaa, kasviksia ja kalaa liian vähän.

Hyvät ruuat, mutta hirvipaisti tai hirvipata ei kyllä ole ruskeakastike perunoilla.

Vierailija kirjoitti:

Minulle on täydellinen mysteeri, että keitä ne ihmiset oikein oli, jotka muka pelkkää ruskeakastiketta veteli, koska minä en heihin koskaan missään milloinkaan törmännyt.

Minä olen yksi niistä, joiden kotona yleisin arkiruoka oli 1970-luvulla todella keitetyt perunat ja ruskea kastike ilman lihaa tai muuta proteiinia. Itse kasvatettuja vihanneksia oli kyllä lisäksi sekä marjoja ja ruokajuomaksi täysmaitoa.

Äitini oli kansa/peruskoulun luokanopettaja ja isäni diplomi-insinööri. Äiti ei ollut mikään kotitalousihminen ja isälläni oli nimellisesti hyvästä palkasta huolimatta paljon velkoja, jotka olivat kerääntyneet nuorempana, kun isä joutui olemaan sodassa saadun sairauden seurauksena paljon pois töistä. Minun lapsuudessani terveysongelmat oli saatu jo selätettyä, mutta velat olivat jäljellä ja sen takia kotona oli tiukkaa rahasta. Suurimman osan lapsuuttani kuusihenkinen perheeni asui vuokralla rivitalokolmiossa, joka oli äitini työsuhdeasunto.

Kieltämättä nykyisin nautin siitä, että omat tuloni ovat niin hyvät, että voin huoleti syödä mitä haluan, ja silti sijoituksiinkin jää mukava summa. 

No miksei? silloinkin kun minä olin lapsi 50-luvulla niin rakas äitini teki joka päivä ruuaksi ruskeaa kastiketta ja perunoita. Vuoropäivin perunamuussia ja keitettyjä perunoita. Ja se, teki minusta Miehen!

terv. pussihousu

Ei meillä. Meillä syötiin maitokastiketta perunan kanssa. Siinä on maidon lisäksi munaa. Ei ennen juurikaan lihaa syöty useimmissa kodeissa. Ei edes jauhelihaa. Lihapullat oli juhlaruoka. Kalaa syötiin enemmän kun se oli halpaa. Varsinkin silakkaa ja kesällä silliä ja itse pyydettyjä ahvenia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tykkäsin 70-luvulla kersana katsoa kaikki kokkausohjelmat telkkarista. Sitten yritin ehdottaa että meilläkin otettaisiin vinkkiä niistä ohjelmista. Turha toivo. Sama linja jatkui iänikuisine kastikkeineen. 

😂

Kyllä Vanamon ja Kolmosen ohjelmia katsoi meillä koko perhe. Nykyään tuolle ruoalle on trendikäs nimi slow food.

En sitä nauranut, katseltiin meilläkin Pata Kakkosta kun olin lapsi. 70-luvulla synnyin kans. Se nauratti kun soosilinja teillä vaan jatkui sun vinkeistä huolimatta, oikein näen sieluni silmin sun ilmeen. 

Koulussa 90-luvulla syötiin ruskeaa kastiketta j kumiperunoita 4 päivää viikossa. Lautaselle sai muutaman jauheliha hippusen. Se yksi päivä viikossa kun oli jotain mitä tahansa muuta oli juhlan paikka

Lainaus ei toimi, mutta kommentti hänelle, jolla ei ollu pkastinta.

Sitä pakaste seitä sai kauppojen pakastealtaista ja niitä oli kyllä 60- luvullakin. Olin silloin kaupassa töissä. Harvoilla oli omia pakastimia. Olin 68-70 kodinkonemyyjänä ja harvakseltaan alkoi pakastimet yleistyä lähinnä 70-luvun puolella.