Oliko yleistä, että 60 ja 70 luvun lapset söivät päivittäin ruskeaa kastiketta ja perunoita kotona?
Meillä oli sitä aina, ja ruskeakastike oli ihan tummaksi paahtunutta. Vihanneksia sai harvoin. Jouluisin ehkä oli hedelmiä.
Kommentit (393)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No eipä ollut ruskeakastiketta usein. Päinvastoin kalaa tosi usein, lihapullien kanssa kyllä ruskeakastiketta, makaronilaatikkoa, kaalilaatikkoa, peruna-lihalaatikkoa, kala- ja lihakeittoa, karjalanpaistia, broilerifileitä, joskus uuniriisipuuroa nam, jauhelihapihvejä, harvoin uunimakkaraa ja muusia, sieniruokia jne.
Kasviksia oli aina ja esim. puolukkasurvosta jne.
No ei todellakaan ollut broilerifileitä 60- ja 70-luvuilla.
Ihan varmasti oli.
Ehkä sun köyhässä maalaiskodissa ei ollut, mutta ihan tavallinen tuote meillä muilla.
kaupasta sai tuolloin lähinnäpakastevroileria tai sitten, jos kaupassa oli grilli, niin grillattua broileria.
Se oli kanaa siihen aikaan, ei broileria.
Me marjastettiin kesäisin ja esim. puolukkaa piti olla paljon, mansikkaa hillona, lakkoja jne. Oli myös kasvimaa, jossa kasvoi porkkanaa, lanttua, naurista, punajuurta ja tietty pottumaa. Plus kukkapenkit erikseen. Harvoin syötiin kaupan kasviksia, hedelmiä ostettiin ja hyvin harvoin tomaattia. Kalaa saatiin itse kalastamalla. Ei valittamista.
Päivittäin? Ei ollut. Oli muitakin ruokia.
Vierailija kirjoitti:
Jäin jumiin tähän hedelmä hommaan, tykkäsittekö oikeasti lapsena hedelmistä, niin että se oli harvinaista herkkua, oliko ne muka niin kalliita ettei niitä 80 luvulla raskittu ostaa
Ei meillä kukaan niistä oikein tykännyt. Banaani oli ainoa joka maistui itselleni, mutta sitä kun joskus söin oksennustaudin aikana kun äiti uskoi että se on hyväksi, sen jälkeen banaanin maku assosioitui aina oksennukseen. Appelsiinit ja muut sitrukset oli minusta kirpeitä ja pahoja. Noiden lisäksi ei muita hedelmiä ollutkaan kuin omenaa, mistä en tykännyt. Meillä oli usein olkkarissa hedelmävati ikään kuin merkkinä että on varaa, mutta banaania lukuun ottamatta ei kukaan oikein niistä hedelmistä välittänyt.
Vierailija kirjoitti:
Me marjastettiin kesäisin ja esim. puolukkaa piti olla paljon, mansikkaa hillona, lakkoja jne. Oli myös kasvimaa, jossa kasvoi porkkanaa, lanttua, naurista, punajuurta ja tietty pottumaa. Plus kukkapenkit erikseen. Harvoin syötiin kaupan kasviksia, hedelmiä ostettiin ja hyvin harvoin tomaattia. Kalaa saatiin itse kalastamalla. Ei valittamista.
Eli ihan normi mitä nykyäänkin tehdään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten muka salaattia syötiin talvella 70-luvulla ? En usko että söitte, sekoitatte vuosikymmenet. Ei silloin salaatinlehtiä eikä tomaattia eikä kurkkua talvisin kaupasta ostettu. Kasarin puolivälin jälkeen vasta ne talvella yleistyi.
Se riippuu siitä, missäpäin Suomea asui.
Niinpä. Mä olen asunut lapsuuteni 60- ja 70-luvuilla Helsingissä ja kyllä meillä syötiin vihanneksia ja hedelmiä vuoden ympäri. Koskaan en ole syönyt pelkkää jauhokastiketta perunoiden kanssa, aina siinä oli lihaa tai makkaraa mukana. Huittisissa asuneelta kysyisin, että eikö teillä syöty edes pakaste-seitiä? Meillä se oli yleinen kala esim. kalakeitossa, uunikalassa ja mantelikalassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
kyllä80 luvun lopulla oli hetelmiä viikottain mut painotturn vuodrn loppuun tietysti. t 5s sisarus
No meillä oli ainakin 60-70-luvuilla aina jotain hedelmiä, siis lähes päivittäin. Siis tyyliin omenia, appelsiineja, banaaneja, mandariineja, greippejä, ananastavesimeloneja, päärynöitä, viinirypäleitä, luumuja japersikoita. En näen siinä mitään eroa tähän päivään. Tokihan silloin eksoottisten hedelmien määrä oli huomattavan paljon suppeampi kuin tänä päivänä, mutta enpä niitä eksoottisimpia ole syönyt vaikka mahdollisuus olisikin.
Oltiin siis tavalinen työläisperhe, isä duunarina tehtaalla ja äiti kaupanmyyjä.
Itse asuin maalla, eikä siellä kaupoist atodellakaan saanut tuommoisia hedelmiä vielä 1970-luvullakaan. Omenaa, banaania ja appelsiinia sai. Ei muuta. 1960-luvulla appelsiinikin oli semmoista mitä sai vain joulun aikaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten muka salaattia syötiin talvella 70-luvulla ? En usko että söitte, sekoitatte vuosikymmenet. Ei silloin salaatinlehtiä eikä tomaattia eikä kurkkua talvisin kaupasta ostettu. Kasarin puolivälin jälkeen vasta ne talvella yleistyi.
Se riippuu siitä, missäpäin Suomea asui.
Niinpä. Mä olen asunut lapsuuteni 60- ja 70-luvuilla Helsingissä ja kyllä meillä syötiin vihanneksia ja hedelmiä vuoden ympäri. Koskaan en ole syönyt pelkkää jauhokastiketta perunoiden kanssa, aina siinä oli lihaa tai makkaraa mukana. Huittisissa asuneelta kysyisin, että eikö teillä syöty edes pakaste-seitiä? Meillä se oli yleinen kala esim. kalakeitossa, uunikalassa ja mantelikalassa.
Ei meillä mitään pakastinta ollut kuin vasta joskus 1980-luvun loppupuolella ensimmäistä kertaa. Säilöntämenetelmät oli perinteiset, esim. liha suolavedessä tiinussa. Vaikkei asuttu varsinaisesti maalla saati oltu maatila, niin omakotitalon tontilla usein pidettiin yhtä sikaa lihotettavana, sitten laitettiin talven suussa lihoiksi ja tiinuun. Sieltä sitä lihaa ruskean kastikkeen sekaan sitten sai.
Miksi näin omituinen kysymys on täällä.
Kyllähän monen ruuan perusta on edelleen ruskea kastike. Esim patapaistiin teen ruskeaa kastiketta, johon tulee kermaa veden ja paistista irronneen nesteen lisäksi.
Ei joka päivä sentään, sillä välillä syötiin keitto- ja laatikkoruokia.
Meillä syötiin niitä harvakseltaan. Sen sijaan lähes joka hvetin päivänä oli karjalanpaistia ja perunoita. Joskus äiti jatkojalosti paistin liemen limppisopaksi. Liha oli joko ilmaiseksi tai pikkurahalla saatu äidin työpaikalta, koska oli usein valmiiksi pilaantuneen makuista. Ei saanut yökötellä, vaikkei sille refleksille syödessä mitään mahtanut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen syntynyt -80. Joka aamu oli puuroa ja päiväruuaksi perunoita ja ruskeaa kastiketta tai katiskalla pyydystetty hauki paistettuna ja perunoita.
Aikuisena meni parikymmentä vuotta ennen kuin pystyin syömään puuroa tai perunaa. Edelleen ajatus niistä ällöttää, mutta syön jos on tarjolla.
Eikö niiden perunoiden kanssa ollut mitään muuta kuin ruskeaa kastiketta? Lihapullia tai jotain? Pelkkä peruna ja ruskea kastike kuulostaa tosi ankealta.
Siihen ruskeaan kastikkeeseen sekoitettiin jauhelihat, maksapalat, makkarapalat ja mitä milloinkin. Lihapullat olivat tavallisesti erikseen ja kastike oli niiden vieressä. Sitten niitä otettiin lautaselle tyyliin kolme, neljä lihapullaa, kolme ruokalusikallista ruskeaa kastiketta, perunat ja raaste.
Mutta jos rahaa ei ollut niin ihmiset elivät kyllä mukisematta ihan pelkällä ruskealla kastikkeella, keitetyillä perunoilla ja ottivat lautasen reunalle maustekurkkua lisukkeeksi. Kaalia ja porkkanaa oli aina mahdollista raastaa raasteeksi. Se vaati enemmän viitseliäsyyttä kuin rahaa. Minulla oli vuotta nuorempi serkku, jolle ei olisi mikään muu kelvannut kuin haarukalla muussattu keitinperuna ja reilu annos ruskeaa kastiketta sen päälle. Sen ruskean kastikkeen maussa oli valtavasti eroja siitä johtuen, että ihmisten ruoanlaittotaidot olivat erilaisia.
En 60 luvulla syntyneenä muista koskaan syöneeni pelkkää perunaa ja ruskeaa kastiketta. Murukastiketta eli jauhelihakastiketta sen sijaan oli tarjolla melko usein. Ja toisinaan läskisoosia.
1900-luvulla oli sesonkituotteet + säilykkeet.
Vuoden syömiset meni sen mukaan mitä oli säilönyt tai mitä oli kaupan hyllyssä.
Jälkeen tullut mieleen, että kovaa rasvaa , suolaa ja hiilihydraattia oli liikaa.
70-luvulla ainakin oli jo kouluruoka ja valtion oppilaitosten ruoka ravintopyramidin mukainen, mutta kovaa rasvaa, suolaa ja hiilihydraattia oli yhä liikaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
kyllä80 luvun lopulla oli hetelmiä viikottain mut painotturn vuodrn loppuun tietysti. t 5s sisarus
No meillä oli ainakin 60-70-luvuilla aina jotain hedelmiä, siis lähes päivittäin. Siis tyyliin omenia, appelsiineja, banaaneja, mandariineja, greippejä, ananastavesimeloneja, päärynöitä, viinirypäleitä, luumuja japersikoita. En näen siinä mitään eroa tähän päivään. Tokihan silloin eksoottisten hedelmien määrä oli huomattavan paljon suppeampi kuin tänä päivänä, mutta enpä niitä eksoottisimpia ole syönyt vaikka mahdollisuus olisikin.
Oltiin siis tavalinen työläisperhe, isä duunarina tehtaalla ja äiti kaupanmyyjä.
Itse asuin maalla, eikä siellä kaupoist atodellakaan saanut tuommoisia hedelmiä vielä 1970-luvullakaan. Omenaa, banaania ja appelsiinia sai. Ei muuta. 1960-luvulla appe
Meillä ei ollut kuin harvoin hedelmiä, tyyliin että jouluksi ostettiin omenalaatikko, joka oli suuressa suosiossa silloin. Ruuankaan lisukkeita ei käytetty, paitsi puolukkasurvosta tai suolasieniä, joskus äidin säilömiä etikkakurkkuja. On ollut opetteleminen käyttää salaatteja, kasviksia ja vihanneksia omassa aikuiselämässä. Ei niitä mitenkään vakiona kotona ole, kun ei ole tottunut. Ei sen puoleen, en ole tottunut myöskään sipseihin tai limsoihin, joita on vielä harvemmin, ehkä kerran tai kaksi vuodessa.
Kyllä meillä oli arkkupakastin 70-luvulla ja naapureillakin oli ne. Asuin lähiössä Runosmäessä ja lähes kaikki oli työväen luokkaa. Toki mehut, hillot ja etikkasäilykkeet tehtiin itse ja säilöttiin kellarissa. Mutta pakasteessa oli lihaa ja kalaa ja osa marjoista, joskus jäätelöä yms.
Meillä syötiin lihapainotteisesti. Ruskea kastike perunoiden ja lihan (kokolihakastike, lihapullat, pihvit yms) kanssa oli perusruokaa. Liedellä tehtyä tai uunissa haudutettua. En muista olisiko ikinä ollut muunlaista kastiketta. Söimme myös laatikkoruokia ja keittoja.
Olen 70-luvulla syntynyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jäin jumiin tähän hedelmä hommaan, tykkäsittekö oikeasti lapsena hedelmistä, niin että se oli harvinaista herkkua, oliko ne muka niin kalliita ettei niitä 80 luvulla raskittu ostaa
Kyllä tykkäsin. Herkkuani oli puristettu appelsiini ja siihen raaka kananmuna sekaan. Näin 80-luvulla.
Minä olin aneeminen. Minulle juotettiin tuota aamuisin Ramavit-rautalääkkeen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten muka salaattia syötiin talvella 70-luvulla ? En usko että söitte, sekoitatte vuosikymmenet. Ei silloin salaatinlehtiä eikä tomaattia eikä kurkkua talvisin kaupasta ostettu. Kasarin puolivälin jälkeen vasta ne talvella yleistyi.
No kyllä se kiinankaali ja porkkanaraastekin puhekielessä lasketaan salaatiksi. Äiti leikkasi kiinankaalin hienoksi, sekaan hienoa purjosiivua ja pakasteherneitä. Sinappikastikkeella oikeastaan ihan herkkua.
Kiinankaali tuli vasta 1980-luvulla.
No meillä oli ainakin 60-70-luvuilla aina jotain hedelmiä, siis lähes päivittäin. Siis tyyliin omenia, appelsiineja, banaaneja, mandariineja, greippejä, ananastavesimeloneja, päärynöitä, viinirypäleitä, luumuja japersikoita. En näen siinä mitään eroa tähän päivään. Tokihan silloin eksoottisten hedelmien määrä oli huomattavan paljon suppeampi kuin tänä päivänä, mutta enpä niitä eksoottisimpia ole syönyt vaikka mahdollisuus olisikin.
Oltiin siis tavalinen työläisperhe, isä duunarina tehtaalla ja äiti kaupanmyyjä.