Oliko yleistä, että 60 ja 70 luvun lapset söivät päivittäin ruskeaa kastiketta ja perunoita kotona?

Kyllä niitä syötiin ja keittoja tehtiin paljon. Meillä syötiin riistaa, kalaa ja marjaruokia viikottain. Juurekset tuli omasta maasta ja leivät leivottiin itsen. Terveellisesti syötiin.

Vierailija kirjoitti:

Ei nyt ihan joka päivä mutta usein sitä perunaa ja ruskeaa kastiketta, ilman mitään höysteitä. Itse opin tekemään ruskean kastikkeen vasta aikuisena siskon opettamana, äidin tekemä oli klimppejä täynnä. Äiti ei ollut mikään talousihminen, isä teki parempaa ruokaa. Rahat olivat silloin 60-luvulla tiukassa ja joskus jääkaapissa oli pelkkä valo, ennen vanhempien palkkapäivää. Asuntolainan maksaminen oli kunnia-asia siihen aikaan ja sen mukaan elettiin.

Muutakin ruokaa oli toki tarjolla, paljon keittoja, peruna- kaali- ja kalakeittoa. Erilaisia puuroja, makarooni- ja samettivelliä, riisi- marja- tai mannapuuro. Kalaa eri muodossa, silakkalaatikko ei uppoa vieläkään eikä kesäkeitto. Kananmunakastike, maitokaali, suolasilakat perunoiden kanssa. Liharuoka oli aina luksusta, silloin kun sitä sai.

Isä kasvatti perunat, juurekset, tomaatit, kurkut ja kurpitsat. Omena-, luumu-, päärynä- ja kirsikkapuut tuottivat satoa, joka tehtiin hilloik

Kuin meillä. Paitsi että olen syntynyt -56 eikä sisaruksia ole. Mutta ruuat samat. Kun äiti teki kaalikääryleitä niin kyllä ne oli hyviä. Kylmänä söin niitä mahan täyteen. Tuli niin lapsuus mieleen. 

Aloitin koulun 1973. Meillä oli koulussa kiinankaali-ananassalaattia, sitten oli erilaisia raasteita, kuten porkkana- ja lantturaaste. Taisi olla myös kaaliraastetta, jossa oli pieniä appelsiininlohkoja seassa. Muuten sitten oli punajuuriviipaleita jonkun laatikkoruoan kanssa ja puolukkasurvosta. Tämä jatkui ihan 80-luvulle asti. En muista että olisi koskaan ollut esimerkiksi tomaatti- tai tuorekurkkuviipaleita. Ruskeaa kastiketta oli toki koulussakin, nakki- ja jauhelihakastikkeessa.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä, olen syntynyt 60-luvulla ja lapsuudessa monta kertaa viikossa ruokana oli keitetyt perunat ja ruskea kastike.

Meillä ei ollut usein edes  kastiketta. Keitettyjä perunoita ja vähän voita päälle. Perunat olivat jotakin lajiketta, jonka nimeä en tiedä. Ne maistuivat hyvältä sellaisenaan. Voileipä oli kovaa näkkileipää, jnoka päällä oli ohut voikerros. Leivänpäällistä oli harvoin.

Vierailija kirjoitti:

Meillä ei syöty ruskeaa kastiketta. Mun edesmennyt äitini oli loistava kokki. Tv. vuonna -71 syntynyt. 

Meillä syötiin, ei päivittäin, mutta viikottain kyllä. Minunkin äitini oli loistava kokki. Terkuin -67 syntynyt.

P.S. Hyvä ruskea kastike ei muuten onnistu joka kotikokilta.

Koulussa ei ollut ruskeakastiketta koskaan. Makkara- nakki- ja sianlihakastiketta oli ainakin kerran viikossa ja muistan kuinka kuvotti kun porkkanaraaste upposi siihen kastikkeeseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä ihme juttu on tämä "ruskea kastike"?

Olen syntynyt -63 ja elämässäni en ole syönyt. 

 

Oikein tehtynä erittäin hyvää mutta on taitolaji ja vaatii tuoreen vehnäjauhon ruskistamisen voissa, mutta ei poltettuna, vettä ja kermaa, maustepippuria ja (ruskistettua sipulia)

Ei ruskeaan kastikkeeseen kermaa laitettu.

Vierailija kirjoitti:

Ei ollut meillä kotona usein syötävää ruokaa koska meillä oli maatila ja puutarha, järvikin oli lähellä. Omalta tilalta vihanneksia, juureksia, omenia, kananmunia, maitoa, leipäviljaa, ja järvestä kalaa. Syksyllä oli ihanaa kun äiti teki kaalikääryleitä ja kaalilaatikkoa. Sorsapaistia, ja Jänispaistia. Kaupasta ostettiin päärynöitä ja appelsiineja. Monipuolisia ruokia, sellaisia perusruokia. Keittoja, laatikoita, pataruokia, ja sitten niitä kastikkeita perunoiden ja lisukkeiden kanssa.

Oliko äitisi käynyt talouskoulua? Sen taustan omaavat osasivat tehdä hyvää ruokaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä oli monipuolinen ruokavalio. Paljon kasviksia, salaatteja, juureksia, kunnon lihaa, kalaa, marjoja, rahkaa, avokadoja, kiivejä jne. Äiti taisi olla paljon aikaansa edellä. Hän oli syntynyt 1920-luvulla ja teki tämän päivän ruokasuositusten mukaista ruokaa. Kiitokset äidille yläilmoihin. 🌹

Oikeastiko avokadoja ja kiivejä 60- ja 70-luvulla? Luulin että tulivat Suomeen myöhemmin. 

Juu ei ollut kiivejä ja avocadoja 60- 70 luvulla. Tulivat 70- luvun loppupuolella molemmat. Samoin muut erikoisimmat hedelmät. Ulkomaisia muutenkin hyvin vähän 

Vierailija kirjoitti:

Olihan sitä usein, milloin makkarasoosia, milloin jauhelihasoosia, milloin sianlihasoosia, pyhisin palapaistia, puolukkasurvosta, etikkapunajuuria, porkkanaraastetta ja kesäisin tomaattia ja kurkkua oli tykö. Milloin ei ollut perunaa ja kastiketta oli keittoja, herne-, kala-, liha-, makkara-, kaali- ja kesäkeittoa nyt useimmiten. Laatikkoruokia oli myös kerran, pari viikossa, makaronilaatikkoa, kaalilaatikkoa, silakkalaatikkoa. 60-luvun alussa olen syntynyt.

Silakkalaatikkokin oli silloin hyvää. Ostin tässä hiljan kaupan einessilakkalaatikon ja se oli suorastaan pahaa. Ja minulle kelpaa yleensä ruoka kuin ruoka.

eikös me menty naapuriin syömään tuota ruokaa. ei jaksais tätä soopaa...

Silloin syötiin todella usein maito perunoita ja läskisoosia.

Vierailija kirjoitti:

Ilmeisesti alueellisia eroja, jos useat ovat syöneet koko ajan ruskeaa kastiketta ja perunoita :D  Itse olen etelästä eikä todellakaan syöty.. 

Samoin, olen Turusta eikä ollut tätä ruokaa koskaan. Ankeat ja mauttomat oli sapuskat 70-l, mutta kyllä kastikkeen kanssa oli aina jotain proteiinia.

Oli myös muita ruokia esim. tillilihaa, makaronilaatikkoa, silakkalaatikkoa, porsaankyljyksiä, purjoperuna keittoa, pinaatti-ja verilettuja, maksalaatikkoa ym. Vihanneksia ja hedelmiä syötiin harvoin, kun ei niitä kaupoissa ollut varsinkaan talvella. 

Kyllä, hyvää ruskeaa kastiketta jauhelihalla, lihapullilla, nakeilla/makkaralla jne ja ne iänikuiset keitetyt perunat. Makaroonia ja nötköttiä, mikä oli musta hyvää. Viikonloppuisin herkuteltiin ja se tarkoitti saunan päälle uunimakkaraa, tai vaikka ranskanperunoita, lihapullia ja nakkeja uunissä tehtynä. Porsaankyljyksiä joskus viikonloppuna, vaaleaa ranskanleipää. Meillä syötiin myös poroa, jänistä ja kalaa, koska suvussa oli tuolloin vielä poromiehiä ja isä taas metsästi ja kalasti. 

Ensimmäisen kerran olen syönyt broileria joskus kasarin lopussa, kun serkun äiti toi työpaikaltaan grilliltä kokonaisen kanan, olihan se herkkua. Eka pizzeriakäynti ajoittuu myös 80-luvun puoleen väliin, kun Ouluun tuli eka pizzeria.

Lukion aikaan asuttiin takaisin lapissa ja meillä elettiin poron ja hirven lihalla

Olen syntynyt -76

Meillä kotona oli arkisin melkein aina sitä ruskeaa kastiketta ja keitettyä perunaa.

Äiti vihasi ruoanlaittoa, ja usein marisi siitä: hänellä oli fyysisesti raskas vuorotyö, ja silti hän joutui yksin hoitamaan ns. naisten työt eli kotihommat, ruoanlaiton ja lapset, siinä missä toimistotyötä tehnyt isä teki vain silloin tällöin ns miesten töitä kuten leikkasi ruohot tai vaihtoi autoon renkaat. Niinpä äiti halusi päästä ruoanlaitosta vähällä. Aina keitettiin ne perunat, sitten soossi jossa saattoi olla esim. nakkeja tai jauhelihaa seassa. Kesällä tämä mökillä vaihtui muotoon keitinperunaa ja purkkisilliä. Ainoat vihannekset joita meillä syötiin oli kurkku ja tomaatti, joita oli muutama viipale lautasen sivussa. Sitten piimää ja ruisleipää. Kyllä sillä hengissä pysyi, mutta gourmet'ta ei ollut :D Itse inhoan nykyään perunaa niin paljon lapsuuden yliannostuksen seurauksena, etten syö sitä käytännössä ikinä. 

Ai niin sunnuntaina meillä oli sitten olevinaan parempaa ruokaa. Eli myös ne keitinperunat, mutta oikein lihapullia. Joskus jopa joku fileepihvi. Jälkkäriksi vaniljajäätelöä. 

- vm 1973

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä ihme juttu on tämä "ruskea kastike"?

Olen syntynyt -63 ja elämässäni en ole syönyt. 

 

Oikein tehtynä erittäin hyvää mutta on taitolaji ja vaatii tuoreen vehnäjauhon ruskistamisen voissa, mutta ei poltettuna, vettä ja kermaa, maustepippuria ja (ruskistettua sipulia)

 

Ei ruskeaan kastikkeeseen kermaa laitettu.

Kuka laittoi ja kuka ei! Meillä laitettiin jos oli kermaa, ehkä ei nyt ihan joka arkikastikkeeseen. Joku sanoi ettei koulussa ollut koskaan ruskeaa kastiketta vaan nakkikastiketta ym, mutta eiköhän ne nakinpalat lillineet nimenomaan ruskeassa kastikkeessa?

 

Vierailija kirjoitti:

Kyllä noita usein syötiin.

Koulussa oli myös usein eri puuroja. Porkkana- tai kaaliraaste oli salaattina.

1970-1985 oli ihan tavallinen koulu- ja työpaikkaruokalalounas seuraavanlainen: 1 jauhelihapihvi (80-100 grammaa, mausteena suola, pippuri ja sipuli), 2-3 rkl ruskeaa kastiketta pihvin kostukkeeksi, 2-3 keitettyä perunaa, raastetta, 2-3 maustekurkkuviipaletta, 1-2 etikkakurkkuviipaletta. Välillä etikkakurkkuviipaleita oli vain päivinä, jolloin perunat olivat paistettuja ja niitä tarjoiltiin paistettujen kananmunien kanssa (1-2 kpl/syöjä). 

Koska ruokien makumaailmat eivät houkutelleet ylettömästi rasvan, suolan ja sokerin yhdistelmällä, ihmiset söivät sen verran että nälkä lähti ja yleensä ei yhtään enempää. Ruokalautasen läpimitta oli siihen aikaan 17-18 senttiä. Nyt Teeman 17-senttistä lautasta ehdotetaan isomman ruokalautasen viereen tai voileipälautaseksi aamu- ja iltapalalle. Varmaan ymmärrätte, minkä vuoksi meillä on nykyään painonhallintaongelmia? 

Vierailija kirjoitti:

1960-luvulla maito ostettiin pussissa, joka laitettiin kannuun. 

Olin jo melkein unohtanut ne. Valkoista muovia oleva maitopussi pantiin muoviseen kaatimeen, ja pussin kulma leikattiin auki saksilla.  Niin oli helppoa kaataa maitoa lasiin. Tyhjä pussi pestiin ja kuivateltiin. myöhemmin se leikattiin pitkiksi suikaleiksi . Suikaleista virkattiin pieniä mattoja mm kylpyhuoneeseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä noita usein syötiin.

Koulussa oli myös usein eri puuroja. Porkkana- tai kaaliraaste oli salaattina.

1970-1985 oli ihan tavallinen koulu- ja työpaikkaruokalalounas seuraavanlainen: 1 jauhelihapihvi (80-100 grammaa, mausteena suola, pippuri ja sipuli), 2-3 rkl ruskeaa kastiketta pihvin kostukkeeksi, 2-3 keitettyä perunaa, raastetta, 2-3 maustekurkkuviipaletta, 1-2 etikkakurkkuviipaletta. Välillä etikkakurkkuviipaleita oli vain päivinä, jolloin perunat olivat paistettuja ja niitä tarjoiltiin paistettujen kananmunien kanssa (1-2 kpl/syöjä). 

Koska ruokien makumaailmat eivät houkutelleet ylettömästi rasvan, suolan ja sokerin yhdistelmällä, ihmiset söivät sen verran että nälkä lähti ja yleensä ei yhtään enempää. Ruokalautasen läpimitta oli siihen aikaan 17-18 senttiä. Nyt Teeman 17-senttistä lautasta ehdotetaan isomman ruokalautasen viereen tai vo

Toisaalta nykyään monet syö valtavasti enemmän kasviksia, mikä keventää sitä lautasen kalorisisältöä. Oma näkemys on, että ei kovin monella ne pääateriat ole ylipainon syy, vaan se mitä syödään niiden välillä tai lisäksi. Itse olin yhdessä vaiheessa elämää lähellä sairaalloisen lihavuuden rajaa. Mutta en mä syönyt mitään kauhean raskasta ruokaa lounaalla tai päivällisellä, sen sijaan näiden lisäksi upposi leivonnaisia, suklaata, pähkinäsekoitusta, energiajuomaa, liha- tai karjalanpiirakoita yms. pikkuruokaa.