Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miten lapsiperheen metatyötä siirretään miehelle ilman, että lapsi siitä kärsii?
Oma kokemus omasta miehestä on tämä. Jos miehelle sanoo, että tänä syksynä sinä huolehdit lapsen talvivaatteet, niin joko mitään ei tapahdu niiden suhteen eli lapsella ei sitten ole talvivaatteita, tai sitten mies käy ostamassa vain haalarin, joka on väärää kokoa ja jättää hankkimatta pipot, kintaat ja talvikengät ym. Eli lapsi on ilman niitä. Kamala tilanne lapselle, koska ei Suomessa voi olla ilman talvivaatteita. Jos miehelle sanoi, että sinä huolehdit lapsen synttärit tänä vuonna, niin lapsi saa yhden lahjan ja pöydässä on tarjolla suklaalevy. Ja lapsi itkee lohduttomana minulle miksi ei ole kakkua, miksi tänä vuonna ei tullut yhtään vieraita jne. Jos miehelle sanoo, että sinä vastaat wilmasta joulukuun, niin mies kyllä käy lukaisemassa wilman, mutta ei huolehdi wilmaviestien ohjeiden mukaan, että lapsi olisi oikeaan aikaan koulun joulujuhlassa, siellä olisi siistimmät vaatteet päällä, lapsella olisi mukana jotain herkkuja luokan pikkujoulutunnille kuten piti jne. Ja lapsi kärsii tästäkin, tietenkin, ja itkee minulle. Ja meillä sentään on vain yksi lapsi.
Joten, miten perheen metatyötä siirretään miehelle niin, että lapsi ei tässä joudu kärsijäksi?
Kommentit (1580)
Vierailija kirjoitti:
Miksi minun olisi pitänyt kutsua isä kaverit koolle ja miten tämä olisi auttanut mua saamana tietoa lastenhoidosta?
Säkö et ihan oikeasti näe eroa miesten ja naisten mailmassa. Just tässä et neuvola järjestää naisille, lastentarvike liikkeet järjestää naisille yms.
Ysärillä omassa neuvolassa oli omat ryhmät iseille, mutta ne lopetettiin, kun niissä ei käynyt miehiä. Lastentarvikeliikkeissäkin on jo kokemusta miesten osallistumisesta tai lähinnä sen puutteesta.
Kun sinulla on isäkavereita, niin heillähän on jo kokemusta lapsen hoitamisesta ja kasvattamisesta, joten he olisivat voineet jakaa viisauttaan teille ensikertalaisille. Kirjastotkin on täynnä kaikenlaisia lastenhoito-oppaita. Eikö muuten neuvoloissa enää niitä jaeta vai onko nekin menneet nettiin? Sellaisista minä aiheesta opiskelin raskausaikana.
Joo ei ole äideillekään mikään itsestään selvää ekan lapsen kohdalla. Kyllä luin koko odotuksen ajan kaikkea mahdollista kasvatuksesta ja terveydestä lähtien. Tankkasin itseeni tietoa, jonka pohjalta loin ne käytänteet. En saanut syntymälahjana yhtään mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja onko vaatimustaso ylipäätään realistinen.
Vaatimustasohan on sekä äidille että isälle SAMA. Eli suunnitellaan ja organisoidaan NikoPetterin ja SiniEveliinan kaikki asiat.
No eihän se nyt välttämättä ole. Tästä syystä peleissäkin on Tuomari. Työpaikoilla esimiehiä ymym
Työpaikalla AP:n mies osaa hoitaa työnsä ymmärtääkseni hyvin. Miksi hän tarvitsee oman lapsensa asioihin liittyen jonkun esimiehen/tuomarin? Eikö hän osaa ajatella omilla aivoillaan, miettiä mikä NP ja SE tarvitsevat voidakseen hyvin?
Siksi koska on myös mahdollista että ongelmaa ei ole muussa kuin vaimon mielessä.
Jaa lapsen vaatetarve ja koulu ym. asiat? Naisen luomaa harhaako kaikki tyynni?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä tunnen. Esimerkiksi itseni. Lähiäiti joka vaatii itselleen maan kovimman prosentin elatusrahat, sai puolet eli kymmenen kovimman prosentin, pisti rahat sisustukseen ja laittoi lapset rikkinäisissä vaatteissa liikkumaan. Esim: Liian pitkät lahkeet, piti taivuttaa sopiviksi, taittokohta hajosi. Rikkinäiset vaatteet exästä erityisen sopiva koulun päättäjäisiin ja isoisän hautajaisiin. "Osoittautui oikeaksi päätökseksi olla ostamatta talvihaalarit, kun ei tullut pakkasia". Silloinhan haalarit vasta tarvitaan, kun päiväkodin piha on märkä ja hiekkainen.
Kengätkään ei exvaimo kyennyt sopoivia ostamaan. (Nekään ehjät ko. hautajaisissa miinus 20 asteessa)
Poika,10v: "Näissäkö vaatteissa meidän on tarkoitus kunnioittaa isoisämme?" Mulla ei riittänyt mielikuvitus siihen ettei edes hautajaisiin olisi ehjät vaatteet kassissa.
Jopas on taas lukihäiriöisenä ja päiss
Lukihäiriöön ei paljon voi vaikuttaa.
Vierailija kirjoitti:
Onhan perustat kunnossa eli tehtävänkuvaus yhdessä katsottu ja mies allekirjoittanut. Työjärjestys kannattaa päivittää vuosittain, jotta kaikki on huomioitu. Keskeisistä asioista kannattaa laatia normi niin asiat tulee hoidettua.
Viikko kannattaa aloittaa lyhyellä palaverilla, jotta viikottaisista asioista säilyy tilannekuva ja mitään ei mene ns. "längistä". Jos isompia projekteja viikolla niin suositeltavaa myös kalenteroida työkokouksia.
Jos oikein hyvin johdat niin vuosittaisten kehittämiskeskusteluiden lisäksi 6kk:n jälkeen ensimmäinen yhteinen tilannekeskustelu asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta.
EIköhän näillä ala metatyöt tapahtumaan.
Vaikka ehkä kieli poskessa kirjoitettu, joillekin saattaa tämä työorganisaation toimintamalli mennä paremmin läpi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
eh, pientä katkeruutta havaittavissa...
Ainoa, joka täällä on sanonut miehiä sioiksi, on tää palstamies. Kertoi sen itse.
En tiedä, onko monella puolisona kaksmetristä komistusta. Minulla on. Kaikin puolin pätevä mies. Hoitaa oman osuuden metatöistä. Ja pyykkihuollosta. Ja kaupoista ym. On kyl rahoitusalalla😉 mut avaruuskirurgi ei ihan vielä...mut ehtiihän tässä, vasta kuuskymppiä lasissa...
Täällä on myös moni kertonut toimivasta suhteesta. Pointti ollut juuri se, et miehet todella kykenevät vaikka mihin, jos on motivaatio kohdallaan. Tai asenteet kunnossa.
Tietty on aina persoonakohtaisia eroja. Joku mies ei hahmota vaatteita, joku nainen ei perheen metahommeleita. Jos perhe pyörii ja kaikki suht tyytyväisiä, ei vissiin ongelmaa. Mut jos on tyytymättömyyttä, epätasaisesti jakautuvia velvoollisuuksia, on syytä tehdä asialle jotain. Aluksi miettiä niitä asenteita, josko niissä olis muuttamisen varaa, jolloin löytyykin kykyjä, joita ei itsellään arvannut olevan.
Näinhän se on. Persoonakohtaiset ja sukupuolten väliset erot ovat kuitenkin useimpien palstamammojen mielestä aseistettua inkompetenssia, henkistä väkivaltaa tai "jätä se sika".
Meillä on mennyt jo 20 vuotta ihan hyvin työnjako. Se, että sanoittaa äänekkäimpien palstan pirttihirmujen ajatusmaailmaa vähän kärkevämmin ei ole katkeruutta.
Kysyin jo aikaisemmin, kenen perheessä mies *oikeasti* ja *oma-aloitteisesti* hoitaa valtaosan lastenvaatteista? Tähän ei ole tullut vastauksia, kiertelyä ja solvauksia senkin puolesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kovasti miehiä harmittaa, kun jotain vaaditaan eikä se rimanalitus aina riitä tai kelpaa.
Olen katsellut elämäni miesten touhuja kohta 40 vuotta yhteensä, ja jaksan aina vaan ihmetellä miten kukaan ei heiltä tunnu juuri mitään odottavan tai olettavan. Viranomainen tai lääkäri ei haasta näkemyksiä, sossu hyysää, hoitajat ja opettajat ymmärtävät. Minä en saa tarvitsemaani palvelua itselleni tai lapselle vaikka osaan perustella ja kirjoittaa, miehen murahtama "tarviin tollasen" riittää. Minä en saa migreenidiagnoosia oirepäiväkirjoista, saikuista yms. huolimatta, mies kertoo lääkärissä että silmän takaa joskus särkee niin tiedoissa lukee "migreeni". Huoh.
Sori meni vähän OT:ksi. Ärsyttää kun meitä naisia syytetään takakireiksi, kun miehet ovat itse sokeita eri vaatimustasoille! Paras esimerkki tästä oli varmaan se, kun hain mieheni kanssa samaan työpaikkaan. Minulla oli normaali hakemus ja CV, suosittelij
Toivottavasti on ex-mies, kun suhtautumisesi on tuollaista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuka oikeasti tuntee miehen, joka osoittaa erityistä kiinnostusta lastenvaatteita kohtaan?
Ei ne kaikille naisillekaan ole sen enempää erityisen kiinnostuksen kohde. Silti ne vaan hankitaan tekemättä isompaa numeroa asiasta. Mennään kauppaan ja ostetaan. Luulisi saman onnistuvan isiltä oli niihin kiinnostusta tai ei.
Aargh. Montahan kertaa tässäkin keskustelussa on sanottu tämä.
Miehelle ei ole ongelma mennä kauppaan ja ostaa lastenvaatteita. Siellä on myyjät jotka auttaa kyl.
Se ongelma on se nainen joka asuu samassa osoitteessa. Se jolle ne sun ja myyjän valitsemat vaatteet ei käy. Tai jos käy niin ainakin jostain pitää valittaa.
No vo
"No voi hurja. Miksi se akka ei heti sano että hae Reiman Haalarit mustana koko 116. Vaan antaa sulle pallon hoida haalari ostos. Jos mikään muu ei kelpaa?
Miksi helevetissä tää nainen on hankala? "
Nyt on tosi vaikea ulkopuolisen tuohon vastata. Se ratkaisu olis se kommunikointi aina vaan.
Meillä tuo on mennyt niin, et minä olen antanut tarkat speksit, mut mies ei ole niistä välttämättä välittänyt. Olen siis ollut se, joka haluaa päättää ja hän myös. Toki törmäyksiä tullut, mutta puhumaan myös opittu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tekeekö mies muita metatöitä? Huolehtii auton katsastuksen, kilpailuttaa puhelinliittymät ja vakuutukset, hoitaa perheen lomamatkan lippujen varauksen ja mitä näitä nyt teidän tilanteessa on?
"Tunteeko" mies lapsensa eli tekevätkö he asioita kahdestaan (pyöräretkiä, luonnossa kulkemista, harrastuksiin liittyviä asioita...). Näin isä oppisi tietämään, mistä lapsi pitää, mitä vaatteita hän tarvitsee jne.
Kerran vuodessa tehtävät asiat versus perus arkipäiväinen elämä?
Jos isä on kerran hoitanut kaikki kotityöt yksin asuessaan niin ne häneltä sujuvat. Eli isä voi siivota, tiskata, laittaa, ruokaa jne. päivittäin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan perustat kunnossa eli tehtävänkuvaus yhdessä katsottu ja mies allekirjoittanut. Työjärjestys kannattaa päivittää vuosittain, jotta kaikki on huomioitu. Keskeisistä asioista kannattaa laatia normi niin asiat tulee hoidettua.
Viikko kannattaa aloittaa lyhyellä palaverilla, jotta viikottaisista asioista säilyy tilannekuva ja mitään ei mene ns. "längistä". Jos isompia projekteja viikolla niin suositeltavaa myös kalenteroida työkokouksia.
Jos oikein hyvin johdat niin vuosittaisten kehittämiskeskusteluiden lisäksi 6kk:n jälkeen ensimmäinen yhteinen tilannekeskustelu asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta.
EIköhän näillä ala metatyöt tapahtumaan.
Miksi vaimon pitää olla johtajana ja organisoijana? Eikö mies ole aikuinen, joka osaa ajatella itsekin? Taitaa kyse olla laiskuudesta ja välinpitämäöttömyydestä lapsen suhteen
Tätä olen täällä peräänkuuluttanut. Etten usko todellakaan miesten kykyyn suoriutua lasten huoltamisesta. Ongelma taitaa olla asenteissa lähinnä...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miten tämän palstan naisilla on noin avuttomia miehiä? Vai olisiko niin, että moni naisista on heti suhteen alussa ottanut kaikki ohjat käsiinsä huushollin hoidossa niin että miehestä on tullut vain äidin pikku apulainen? Meillä esim. ihan hiljattain mies oli huolehtinut oma-aloitteisesti lasten luistinten teroituksesta, tytön toppahaalarin viemisestä ompelijalle (vetoketju hajosi), pojan hammaslääkäriajan siirtämisestä (pienen reissun takia alkuperäinen aika ei sopinut), pojan synttärikutsujen suunnittelusta pojan kanssa ja kutsujen laatimisesta ja tulostamisesta + lähettämisestä kutsutuille. Siivoushommat, ruuanlaitot, pyykkäykset yms. hoituu aika lailla tasapuolisesti tekemällä, minä en tykkää laittaa laittaa ruokaa enkä leipoa, joten mies hoitelee yleensä sen puolen, kun minä taas siivoan ja hoitelen pyykit koneeseen, kuivamaan ja kaappaeihin. Olen silloin tällöin 3-4 päivän työreisuuilla ja silloin mies kyllä hoitaa lapset ja huushollin ilma
Parisuhdedynamiikka kuulostaa teidän kohdalla toimivallta. Mut en taas ymmärrä tätä: "nainen ottanut kaikki ohjat"...ja siks mies voi vain ruikuttaa. Mikä estää miestä ottamasta ohjia tai vähintään ottaa niihin ohjaksiin osaa? Täällä annetaan todella surkea kuva miehistä kykenemättöminä osallistumaan omaa elämäänsä ja naisista diktaattoreina, jotka vaan jyrää miehensä ja lapsensa (yrittäessään pitää perheestään huolta). Miehet eivät ole heikkoja, eivätkä naiset jyriä. Jokainen valitsee oman puolison joillain kriteereiilä. Toiset vaan haksahtaa vääränlaiseen (itselleen) puolisoon, mutta mahdollisuuksia parantaa suhteita on, jos on tahtoa. Jos ei ole tahtoa, voi elää erillään.
Tämän keskustelun dynamiikka on tosi outo. Naiset sanoo että miksi ei ole se ja sama millaisissa vaatteissa lapsi kulkee, ja miehet tulee inttämään että nainen on tyranni. Tulee mieleen ihan äiti-teinipoika -suhde.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi yrittää vääntää luonnollista asiaa toiseen asentoon? 60 v konemuksella voi sanoa että, metatyö ei yleensä ole luontaista miessukupuolelle. Aivot on rakennettu eri tavalla. Tehköön mies siis jotain muuta hyödyllistä.
Ne samat miesaivot kykenevät suorittamaan vastaavaa suunnittelu- ja organisaatiotyötä oman työn puitteissa. Kyse on motivaatiosta ja juuri tuosta asenteesta, et miehiä ei vaatteet kiinnosta. Oman lapsen luulis kuitenkin kiinnostavan. Ja lapsen hyvinvoinnin motivoivan.
Tuo vaatepakotus on aivan älytöntä. Tulee sellainen tunne, että täällä on muutama pirttihirmu, joiden mielestä se on henkistä väkivaltaa ja lapsen laiminlyöntiä, jos isä ei oma-aloitteisesti osaa ostaa juuri sellaisia vaatteita lapselle kuin nainen on mielessään ajatellut, ja sommittele siitä Janica-Petteristä juuri äidin mielikuvan mukaista lapsen mallia...
Yritätkö sinä tahallasi ymmärtää väärin? En löydä tästä keskustelusta yhtäkään viestiä jossa nainen sanoisi että lapsen vaatteiden värillä on väliä. Sen sijaan kyllä löydän kommentteja että lapsen vaatteiden pitää lähtökohtaisesti olla ehjiä, sään- ja tilaisuudenmukaisia ja sopivan kokoisia. Että se siitä vaatepakotuksesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan perustat kunnossa eli tehtävänkuvaus yhdessä katsottu ja mies allekirjoittanut. Työjärjestys kannattaa päivittää vuosittain, jotta kaikki on huomioitu. Keskeisistä asioista kannattaa laatia normi niin asiat tulee hoidettua.
Viikko kannattaa aloittaa lyhyellä palaverilla, jotta viikottaisista asioista säilyy tilannekuva ja mitään ei mene ns. "längistä". Jos isompia projekteja viikolla niin suositeltavaa myös kalenteroida työkokouksia.
Jos oikein hyvin johdat niin vuosittaisten kehittämiskeskusteluiden lisäksi 6kk:n jälkeen ensimmäinen yhteinen tilannekeskustelu asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta.
EIköhän näillä ala metatyöt tapahtumaan.
Vaikka ehkä kieli poskessa kirjoitettu, joillekin saattaa tämä työorganisaation toimintamalli mennä paremmin läpi.
Meillä toimii tämä!
Olemme molemmat johtajia ja hoidamme myös kotiasiat selkeästi ja tehokkaasti. Ei tule riitaa ja aikaa jää halailulle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minullekin kuuluu jostain käsittämätyömästä syystä kodin työt ja metatyöt.
Isä on jättäytynyt muka osaamattomaksi. Ne mitä osaa, tekee armottoman viime sekunnilla mikä stressaa itseäni valtavasti.
Itse varmistan arjen sujuvuutta mm pyytämällä juuri niitä asioita joita ilman lapsen asiat kosahtaisivat. Ne, jotka kosahtaa esim miehen eteen, en tee paljoakaan. Eli esim kaupasta pyydän tuomaan varsinkin lapsen jutut. Hän saa itse huomata ettei ole vessa tai talouspaperia tai tiskitabletteja. (Minulla on aina rulla piilossa 🤣) pesen aina omat ja lapsen vaatteet ensin. Ennakoin omam suvun muistamiset.
Lapsen jutuissa ennakoin hurjasti. Kotiasioissakin paljon
En siivoa hänen kavereitaan/sukua varten. Jne
Jollainhan sitä on pakko tasattava!
"Yritätkö sinä tahallasi ymmärtää väärin? En löydä tästä keskustelusta yhtäkään viestiä jossa nainen sanoisi että lapsen vaatteiden värillä on väliä. Sen sijaan kyllä löydän kommentteja että lapsen vaatteiden pitää lähtökohtaisesti olla ehjiä, sään- ja tilaisuudenmukaisia ja sopivan kokoisia. Että se siitä vaatepakotuksesta"
Edelleen, kuinka monessa perheessä mies hoitaa ensisijaisesti lastenvaatteet?
Sama kuin laittaisi naisen auto-ostoksille. Naiseni tuntee hinnat, materiaalit ja brändit paremmin.
Vierailija kirjoitti:
Tämän keskustelun dynamiikka on tosi outo. Naiset sanoo että miksi ei ole se ja sama millaisissa vaatteissa lapsi kulkee, ja miehet tulee inttämään että nainen on tyranni. Tulee mieleen ihan äiti-teinipoika -suhde.
Tänne valikoituu vain osa kansasta:
Me, jotka naimme miehistä ne teinipojat.
Ja ne, jotka ovat miehistä niitä teinejä.
Paljon on hurjan ihania ja aktiivisia miehiä. Ja niitä kovasti arvostan. Ja heidän vanhempiaan, ovat osanneet vaatia osallistumista jo kotona.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi yrittää vääntää luonnollista asiaa toiseen asentoon? 60 v konemuksella voi sanoa että, metatyö ei yleensä ole luontaista miessukupuolelle. Aivot on rakennettu eri tavalla. Tehköön mies siis jotain muuta hyödyllistä.
Ne samat miesaivot kykenevät suorittamaan vastaavaa suunnittelu- ja organisaatiotyötä oman työn puitteissa. Kyse on motivaatiosta ja juuri tuosta asenteesta, et miehiä ei vaatteet kiinnosta. Oman lapsen luulis kuitenkin kiinnostavan. Ja lapsen hyvinvoinnin motivoivan.
Tuo vaatepakotus on aivan älytöntä. Tulee sellainen tunne, että täällä on muutama pirttihirmu, joiden mielestä se on henkistä väkivaltaa ja lapsen laiminlyöntiä, jos isä ei oma-aloitteisesti osaa ostaa juuri sellaisia vaatteita lapselle kuin nainen on miele
Tässähän on pirun moni mies kommentoinut että on yritetty ostaa vaatteita. Siinä onnistumatta. Mitään järkevää syytä ei ole löytynyt miksi vaate ei ole kelvannut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan perustat kunnossa eli tehtävänkuvaus yhdessä katsottu ja mies allekirjoittanut. Työjärjestys kannattaa päivittää vuosittain, jotta kaikki on huomioitu. Keskeisistä asioista kannattaa laatia normi niin asiat tulee hoidettua.
Viikko kannattaa aloittaa lyhyellä palaverilla, jotta viikottaisista asioista säilyy tilannekuva ja mitään ei mene ns. "längistä". Jos isompia projekteja viikolla niin suositeltavaa myös kalenteroida työkokouksia.
Jos oikein hyvin johdat niin vuosittaisten kehittämiskeskusteluiden lisäksi 6kk:n jälkeen ensimmäinen yhteinen tilannekeskustelu asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta.
EIköhän näillä ala metatyöt tapahtumaan.
Miksi vaimon pitää olla johtajana ja organisoijana? Eikö mies ole aikuinen, joka osaa ajatella itsekin? Taitaa kyse olla laiskuud
Oikeassa olet vika on sun asenteissa jos et usko miesten pärjäävän. Suomessa on jo 36000 miestä yksinhuoltajana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämän keskustelun dynamiikka on tosi outo. Naiset sanoo että miksi ei ole se ja sama millaisissa vaatteissa lapsi kulkee, ja miehet tulee inttämään että nainen on tyranni. Tulee mieleen ihan äiti-teinipoika -suhde.
Tänne valikoituu vain osa kansasta:
Me, jotka naimme miehistä ne teinipojat.
Ja ne, jotka ovat miehistä niitä teinejä.
Paljon on hurjan ihania ja aktiivisia miehiä. Ja niitä kovasti arvostan. Ja heidän vanhempiaan, ovat osanneet vaatia osallistumista jo kotona.
Niih täällä on myös niitä miehiä jotka on olleet todella toksissa parisuhteissa. Kuten vaikka allekirjoittanut. Mikään ei siis mikään kelvannut ikinä. Ei edes jumalauta mun tekemät remontit. Nainen tiesi ja osasi paremmin nämäkin koska Google. Mähän vaan tein kirvesmiehen hommia työkseni.
Alue: Aihe vapaa
Lastemme hyvinvointi on minulle tärkeää. Siksi huolehdimmekin vaimoni kanssa asioista yhteisymmärryksessä. Yhteisymmärryksessä olemme todenneet, että olen aivan käsi vaateostoksilla. Tämä oli tunnettu ominaisuus kauan ennen kuin lapset edes laitettiin alulle.
Vaimoni on ei ole kovin liikunnallinen, eikä esim. osaa kunnolla hiihtää. Siksi vastaan vaikkapa uinti- ja sählyvarusteiden hankinnasta, suksista, luistimista, jne.
Tuo vaatepakotus on aivan älytöntä. Tulee sellainen tunne, että täällä on muutama pirttihirmu, joiden mielestä se on henkistä väkivaltaa ja lapsen laiminlyöntiä, jos isä ei oma-aloitteisesti osaa ostaa juuri sellaisia vaatteita lapselle kuin nainen on mielessään ajatellut, ja sommittele siitä Janica-Petteristä juuri äidin mielikuvan mukaista lapsen mallia...
Sääliksi käy, jos olette yhdessä miehenne kanssa. Toivottavasti hän ymmärtää erota ajoissa.
Mitkä parisuhteen vuorovaikutustaidot? Mitä ne on? No sitä, että miehet ovat sikoja, ollaanhan vauvapalstalla :D